Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Gallinan kulttuuri

Gallinan kulttuurin hylätty talo jyrkänteellä.

Gallinan kulttuuri oli nykyisessä Lounais-Yhdysvalloissa pueblokulttuurin alueella ollut intiaanien perinne, joka vallitsi noin 1100 - 1300.

Gallinan kulttuurin intiaanit: heimo tai heimoryhmä rakensi ajalle tyypillisiä maanpintataloja, kuoppataloja ja mäkien huipuille myös kivisiä torneja.

Gallinan ihmiset hylkäsivät asuntonsa luultavasti kuivuuden ja/tai hyökkäysten takia.

Ydinalueen sijainti

Kulttuurin ydinalue nykyisessä Lounias-Yhdysvalloissa New Mexicon osavaltiossa.

Noin 50 km läpimittainen ydinalue oli nykyisestä Santa Festä luoteeseen.

Jemezin pueblosta pohjoiseen sijaitsevan ydinalueen läpi virtaa Gallina-joki ja

ydinalue ympäröi Gallinan kylää. Ydinalue on Chama- ja Gallina-jokien risteyksissä.

Alkuperä ?

Tästä on eri tietoa. Kulttuuri saapui joko idästä preerialta, pohjoisesta tai luoteesta Mesa Verdestä. Tai kehittyi paikallaan muualta tulleiden vaikutteiden pohjalta.

Joka tapauksessa Gallinan intiaanit saapuivat muualta alueelle noin 1100 jaa.

Jos kulttuuri tuli idästä, se saattoi olla lähtöisin Mississippin laaksosta asti.

Toisaalta joidenkin arkeologien mukaan Gallinan ihmiset olisivat paenneet Mesa Verden tiukkaa päällikön pitämää kuria sillä alueella. Kolmansien mukaan kehittyi seudun aiemmasta Rosan kulttuurista, jota se muistuttikin.

Gallinan kulttuuri erottuu aiemmasta alueen keramiikasta mm siinä, että maalauksessa käytettiin hiiltä tai hiiltyvää ainetta.

Historia

Gallinan ja lähialueen kehitysvaiheita lyhyesti.

• Los Pinos 200 - 500 Maissinviljelijöitä, ruskea keramiikka. Majoissa tukkirakennetta.

• Sambrito 500 - 700 Kauppatavaroita ensi kertaa.

• Rosa 700-850 Kauden alku vastaa pueblo I vaiheen alkua muualla. Asuttiin kuoppataloissa, maan päällisissä jacal-taloissa varastoja. Jacal on lähinnä paaluseinää, joka on päällysteyty mudalla, savella jne. Viljelyn merkitys kasvaa. Sipapuja, kivoja niin kuin puebloissa. Ruskea keramiikka korvattiin hiilimaalatulla keramiikalla. Varhaista mineraalilasimaalausta.

• Piedra 950 -950 kuin Rosa, mutta suurempia paikkoja. Myös Bancos musta-valkea keramiikka, hiilimaalattua.

• Arboles 950 - 1100 Kauden alku vatsaa Pueblo II:n alkua. Kuin Rosa ja Piedra, mutta uusi keramiikkalaji. Terassiviljely alkoi. Asuttiin sekä kuoppataloissa että maan päällä. Chimney Rock 1050 - 1125 on eräs Arbolesin löytöpaikka

• Gallina 1100 - 1300 Vastaa muualla ollutta Pueblo III:a. Muuten pitkälti samanlainen kuin Rosasta alkanut perinne mutta ei yhteisrakennuksia: ei sipapuja ja kivoja. Uusia esineilajeja, esim kolmilovitettu kirves. Muualta tuodut esineet harvinaisia.

Tornit, kuoppatalot ja lovetut kirveet

Gallinan kulttuurin alue kartalla. Ydinnalueelta on löydetty paljon rakennelmia.

Gallinan kulttuuri oli erilainen kuin monet pueblokulttuurit. Se säilytti monia vanhempia perinteitä ja ilmeisesti pyrkikin eristymään muista. Gallinan kulttuuria luonnehtivat 3-loviset kirveet, kuoppatalojen myöhäinen käyttö aikaan nähden ja tornit.

Gallina kulttuurin paikoilta ei ole löydetty pueblokultturile tyypillisiä kiva-seremoniahuoneita. Muuten Gallina perustuu varhaisempaan lähiseudun Rosa-vaiheeseen.

Pueblokulttuuria muistuttavia piirteitä Gallinassa ovat rakennustapa, saviastiat ja korinpunonta. Myös ornamenttikuviointi esim kivipiipuissa on samantapainen kuin pueblojen ydinalueilla.

Gallina erottuu myös muista kulttuureista kolmesti lovetuilla kirveillä.

Kulttuuri tunnetaan parhaiten siitä, että se rakensi paksuseinäisiä muurattuja torneja (espanjaksi torreones) mäkien huipulle. Tornit olivat kivisiä, tilkitty savella ja oljella. Niiden reunuksen pohjakaava oli usein neliömäinen. Seinät olivat paksuja luultavasti siksi, että rakennelma pysyisi pystyssä. Torneihin pääsi vain tikkaita pitkin. Tornien korkeus oli 7,5 - 9 metriä, ja seinät alhaalla metrin paksuiset. Tornin lattian ala oli 6x6 metriä, ja lattiaa kiersivät penkkirivit. Tornit olivat ehkä puolustusta, viestimistä tai ruuan varastointia varten.

Kuoppatalot olivat monesti pöytävuorten huipulla, ympyröity paaluaidoin. Kylissä oli 3 - 20 taloa, ja niissä oli sekä pintataloja että puoliksi maahan kaivettuja kuoppataloja pohjois-eteläsuunteisesti asteltuina. Pintataloissa oli usein säilytyskoreja, jotka ulottuivat talosta itäiseen ja läntiseen suuntaan. Seinät olivat paksuja kivistä mudalla muurattuja. Talojen sisustat olivat sileitä ja siististi laastilla päällystettyjä. Tunnelit yhdistivät kuoppa- ja pintataloja.

Tornit eivät olleet niin tavallisia kuin kuoppatalot. Niin kuin eivät myöskään pienet pueblot ja pueblotyyliset talot.

Hylkäämisen syitä: väkivalta, kuivuus?

Noin 1275 kulttuurin ihmisiä siirtyi paljon Jemezin pohjoisosiin, ehkä ei vapaaehtoisesti. Näihin aikoihin oli kuivuus.

Pahaa kuivuutta oli 1250 - 1265 ja varsinkin 1278 - 1292.

Useimmat Gallinan kulttuurin rakennukset on hylätty harkiten, ja niiden jäännökset tuhottu rituaalisesti polttamalla. Mutta joistain Gallinan taloista löytyy merkkejä raaoista murhista, ihmiset on murhattu ja heitetty sisään taloonsa, joka on sytytetty palamaan. 1930-luvulla löytyi noin kuusi metriä korkea pyöreä kivitorni, jossa oli 16 ihmisen luurangot. Heissä oli väkivallan merkkejä.

Yhteen aikaan ajateltiin, että laaja hyökkäys jossa vihollinen tappoi raa'asti suuren määrän Gallinan ihmisiä olisi hävittänyt kulttuurin.

Erään tutkimuksen mukaan väkivallan merkkejä on juuri niillä paikoilla, jotka ovat todennäköisä muuttoreittejä Mesa Verdestä nykyisin puebloihin. Tällöin Mesa Verden ihmiset olisivat joutuneet taisteluihin paikallisten asukkaiden kanssa, mutteivat laajalti. Gallinan ihmiset saattoivat lähteä pakoista, pelosta tai vapaaehtoisesti muuttajien mukana. Tai kuivuuden takia. Murhien syynä oli ulkoinen hyökkäys tai sisäiset nahinat.

Paljon on yhä epäselvää Gallinan kulttuurin häviössä.