Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Pueblo-kulttuurit
Pueblokulttuurit olivat muinaisia Lounais-Yhdysvaltain ja lähialueiden perinteitä, joissa rakennettiin talorykelmiä, puebloja.
Niitä tehtiin eniten noin 750 - 1450 jaa.
Pueblojen nimitys tulee espanjankielen sanasta pueblo, "kansa , kylä".
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maissi saapui seudulle jo noin 2100 eaa. Ihmiset kiertelivät noihin aikoihin riistan ja muun syötäväksi kelpaavan perässä.
Alussa ei tunnettu jousta ja noulta, metsästyksessä käytetiin sen sijana lyhyttä heittokeihästä. Tuohon aikaan ei tunnettu saviastioita, oli ns "korintekijöitä". Jousi ja nuoli sekä luultavasti saviastiat alkoi levitä nykyisen Lounais-Yhdysvaltain alueella ehkä jo 800 eaa - 100 eaa, mutta varmemmin välillä 100 - 500 jaa. Jousi ja nuoli levisi alussa vain jouhinkin yhteisöihin.
Noin 400-525 jaa väestä alkoi asettua paikoilleen. Maisi ja papua alettiin laajassa mitassa viljellä. Saviastiat omaksuttiin. Alettiin rakentaa kuoppataloja, joissa asuintila oli osin maan alla. Kokonaan maanpäällisten talojen teko levisi Meksikosta. Vuoteen 500-575 jaa mennessä oli laajalti omaksuttu paikoillaan pysvämpi elintapa.
Merkkejä sodankäynnistä ilmaantui n 650 - 700 jaa.
Varsinaisia puebloja alettiin rakentaa noin 750 jaa.
Talojen rakentaminen vieri viereen ja pinoaminen päällekkäin lienee johtunut puolustautumistarpeesta. Tiiviisti yhdessä oli helpompi puolustautua.
Rakentaminen oli melko taitavaa.
Rakentamisen huippu oli noin 1000 - 1300 jaa.
Pueblokauden elatus pohjautui pääosin viljelyyn, jonkin verran myös metsästettiin. Monet uskonnolliset tanssit olivat tärkeitä: sadejuhla jne. Monissa puebloissa oli maanalainen seremoniahuone, "kiva". Toisaalta saattoi olla temppelikumpu.
Jumaluudet ja uhrimenot lienevät olleen meksikolaisvaikutteisia. Papit pitivät valtaa.
Jotkut pueblot olivat melko lyhytikäisiä: niissä asuttiin vain muutamia kymmeniä vuosia. Pueblokulttuuri oli hajanainen: kieli ja tavat vaihtelivat alueesta toiseen.
Pienistä kuivuuksista selvittiin viljan varastoinnin avulla.
Pueblojen määrä alkoi vähetä joskus 1200-luvulla alkaneiden, toistuvien kuivuuskausien takia. Pohjoisesta tulleet sotaiset apassin ja navajon sukuiset na dene-kansat lienevät kukistaneen puebloja. Espanjalaisten tulo toi sodat ja taudit, jotka hävittivät puebloja. Myös kulttuurin vaihtuminen eurooppalaiseen muutti intiaanien asumistapoja.
Vielä nykyäänkin on joitain puebloja. Näistä tunnetuin on Taosin pueblo. Siellä vaalitaan yhä monia perinteitä.