Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kaksoisvirranmaan kansoja
Kulttuuripiiri: Kaksoisvirranmaa
Edellä mainittujen tunnettujen kulttuurien lisäksi Kaksoisvirranmaan historiaan vaikutti myös muita vähemmän tunnettuja kansoja.
Amorilaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tarkemmin: Amorilaiset
Amorilaiset - sama kuin amurrulaiset olivat alkujaan seemiläisiä liikkuvia paimentolaisia Syyriassa ja lähistöillä. Nämä levittäytyivät n. 2000 eaa laajalle alueelle Lähi-idässä. Muun muassa kuningas Hammurabi oli amurrulainen, joka loi suuren valtakunan noin 1750 eaa. Tämän jälkeen amorilaisten vaikutus alkoi heiketä ja päättyi vuoden 1200 eaa tienoilla.
Ei tiedetä, ovatko Raamatun mainitsemat amorilaiset samoja kuin Mesopotamiaan levittäytyneet amorilaiset.
Hurrilaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salaperäinen pohjoisesta noin 2500 eaa. Kaksoisvirranmaahan saapunut kansa. Se toi alueelle hevoset noin 2000 eaa. Heidän kielensä ei ole sukua seemiläisille eikä indoeurooppalaisille.
Hurrilaiset olivat taitavia seppiä, joilta sumerilaiset lainasivat kupariterminologiansa. He hallitsivat kuparin, tinan ja hopean kauppaa hallitsemiltaan alueilta nykyisessä kaakkois Turkissa. He omaksuivat nuolenpääkirjoituksen 2000 eaa. paikkeilla.
2000-1000 eaa. hurrilaiset levittäytyivät joka puolelle Lähi-Itää. He perustivat esimerkiksi 1500-1300 eaa. indoeurooppalaisten sotureiden johtamana Mitannin suurvallan, joka liittoutui egyptiläisten kanssa. Se oli monikansainen valtio, jonka alaluokkana lienee ollut amorilaisia. Mitannissa palvottiin indoarjalaisia jumalia, mikä viittaa siihen, että yläluokka oli arjalaista. Toisaalta sen kielenä oli ilmeisesti hurri.
Urartu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urartu (n. 1350-585 eaa.) oli hurrien sukuinen ja heettiläisiltä vaikutteita saaneen omintakeisen kulttuurin muodostama valtio. Se perustui n. 850 eaa. saakka löyhään kilpailevien heimojen liittoon. Yhdistyttyään valtio kuitenkin kehittyi suurvallaksi n. 750 eaa.
Urartu oli assyrialaisten vihollinen. Se oli tunnettu kauniista metallitöistään ja heidän metallitöidensä maine jäi esikuvaksi kreikkalaisille ja etruskeille. Urartu katosi skyyttivalloittajien tuhoamana.
Kassiitit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuperältään tuntematon, indoeurooppalaiste kieltä puhunut kansa, joka hyökkäsi Persiasta käsin ja valloitti Babylonian perustaen sinne oman dynastiansa (noin 1500-1100 eaa.) heettiläisten hävityksen jälkeen. He lienevät ensin soluttautuneet Babyloniaan nähtävästi työläisina. Ennen valtaan nousua he ilmeisesti olivat harjoittaneet elinkeinonaan metsästystä ja kalastusta.
Kassiitit eivät rakentaneet jumalilleen temppeleitä, mutta saattoivat rakentaa niitä paikallisille sumerilaisjumalille. Ruhtinaat käyttivät Sumerin kieltä hallinnossaan, eivätkä todennäköisesti hallinneet kirjoitustaitoa.
Aramealaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aiheeseen tutustutaan tarkemmin Aramealaiset kuningaskunnat
Aramealaiset olivat alunperin länsiseemiläinen paimentolaiskansa, joka levittäytyi Lähi-idässä noin 1200 - 900 eaa.
Kaksoisvirranmaan kirjoituksissa heidät mainitaan ehkä jo 2250 eaa. Aramealaiset olivat sukua amorilaisille, mutta eri heimoja: elämäntapa oli paimentolaismaisempaa kuin amorilaisilla.
Noin 1100 - 1080 eaa oli suuri kuivuus Lähi-idässä. Se aiheutti aramealaisten lähtemisen liikkeelle kotikonnuiltaan.
Kaupunki toisensa jälkeen luhistui, kun aramealaiset tunkautuivat sivistyneemmälle alueelle monena aaltona. monet Syyrian kaupunkivaltiot muuttuivat aramealaisiksi, Assyria kutistui. Aramealaiset etenivät bbayloniaan asti. Siellä he estivät liikennettä kaupungista toiseen.
Aramealaiset perustivat lukuisia pikkuvaltioita ympäri Lähi-itää , erityisesti Kaksoisvirranmaan pohjoisosiin ja Levanttiin. Myöhemmin arameasta tuli Persian valtakunnan virallinen kieli. Monet paikalliset kansat kuten juutalaiset omaksuivat arkikielekseen. 1000-luvulta eaa lähtien heillä oli kuningaskuntia Syyriassa. 800-luvulla eaa he joutuivat Assyrian alaisuuteen. He palvoivat tyypillisiä seemiläisiä ja kanaanilaisia jumalia.
Tunnetuin aramealainen kuningaskunta oli Aram-Damaskos.Raamatussa Israelin kuninkaat taistelivat aramealaisia vastaan.
Kaukaisempia kansoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ebla merkittävä muinainen kaupunkivaltio nyky-Syyrian alueella. Se valvoi tärkeitä kauppateitä ja rikastui siitä. Vihollisten hyökkäykset ajoivat kaupungin taantumaan. Lisää artikkelissa Ebla.
Elamilaiset asuivat myöhemmin Persiana tunnetulla alueella, joten heistä lisää sen historiassa.
Heettiläiset olivat nykyisen Turkin alueella asunut sotaisa kansa, joka salasi pitkään raudan valmistuksen taidon muilta. Heistä lisää Itäisen-Välimeren kulttuureissa.
Gutilaiset asuivat Zagros-vuorilla ja valtasivat Sumerin vähäksi aikaa. Asuinalue sijaitse ehkä Dijala-joesta kaakkoon. Gutilaiset saattoivat olla indoeurooppalaisia.
Lullubilaiset asuivat luultavasti Dijala-joen latvoilla. Alue joutui monesti Sumerin, Akkadin jne valtaamaksi.
Simurrum oli kuningaskunta Lullubin alueesta lounaaseen, nykyisestä Bagddaista itään nykyisten Irakin ja Iranin rajalla noin 2000-1500 eaa.
Turukkulaiset asuivat luultavasti Urmia-järven altaassa ja tästä etelään. Saattoivat olla nykyisten turkkilaisten sukuisia.
Margianakulttuuri Iranin vuorten toisella puolella. Näistä kulttuureista lisää Margianakulttuuri-artikkelissa.
Dilmun saattoi olla nykyisessä Bahrainissa ja lähiympäristössä.
Makan oli luultavasti nykyisessä Omanissa. Sieltä vietiin paljon kuparia Mesopotamiaan.
Sanastoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]dynastia = saman suvun hallintakausi.
helleenien kausi = Aleksanterin suuren valloittamalle alueelle syntyneen yleis-kreikkalaisen kulttuurin kausi
Indoeurooppalaiset = Myöhemmin Intiaan ja Eurooppaan levittäytyneiden kansojen (ja kielten) sukulaiskulttuurit mm. uskonnossa paljon samanlaisia piirteitä
kaupunkivaltio = yhden kaupungin ja yleensä sitä ympäröivän maaseutuasutuksen muodostama pienoisvaltio
seemiläiset = nykyisille juutalaisille, arabeille ja etiopialaisille sukua olleita kansoja (ja kieliä), jotka vaikuttivat eri puolilla Lähi-itää.