Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kaksoisvirranmaan kansoja
Kulttuuripiiri: Kaksoisvirranmaa
Edellä mainittujen tunnettujen kulttuurien lisäksi Kaksoisvirranmaan historiaan vaikutti myös muita vähemmän tunnettuja kansoja.
Amorilaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Arabiasta ja nyky-Syyriasta Akkadin romahduksen aikoihin Kaksoisvirranmaahan levittäytynyt kansa tai paimentolaisheimo. He käyttivät hyväkseen elamilaisten hyökkäystä Sumeria vastaan. Amorilaisia oli monien alueen valtioiden kuninkaana ja he hallitsivat esimerkiksi pohjoisen tärkeää keskusta Maria.
Amorilaisten keskeiset jumalat olivat kuunjumla Sin ja paimenjumala Amurru. Tunnetut amorilaiset kirjoittivat Akkadin murteella. Monet nimistä ovat seemiläisiä. Amorilaisten noustua valtaan ihmiset ja maa lakkasivat kuulumasta papistolle ja temppeleille, mikä teki yhteiskunnasta vapaamman. Papit olivat jumalan palveluksessa ja huolehtivat hänen palvelijoistaan, mutta talouselämä oli vapautunut.
Mari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mari oli kaupan solmukohta. Se oli suuri keskus jo 2900 eaa. Akkadilaiset tuhosivat sen noin 2350 eaa. Se nousi valtansa huipulle 1900 eaa. Hammurabi liittoutui sen hallitsijan kanssa, mutta kukisti sitten liittolaisensa. Kaupungin väestö oli seemiläistä, mutta sai vaikutteita sumereilta.
Mari kävi parhaimmillaan kauppaa 30 kaupungin kanssa, sillä sodista huolimatta kauppakaravaanit liikkuivat melko vapaasti. Kaupungin muurit tuhottiin uudemman kerran 1700-luvulla eaa. kaupungin kapinoitua assyrialaisia vastaan. Mari hiipui vähitellen, mutta lakkasi olemasta vasta helleenien kaudella.
Hurrilaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salaperäinen pohjoisesta noin 2500 eaa. Kaksoisvirranmaahan saapunut kansa. Se toi alueelle hevoset noin 2000 eaa. Heidän kielensä ei ole sukua seemiläisille eikä indoeurooppalaisille.
Hurrilaiset olivat taitavia seppiä, joilta sumerilaiset lainasivat kupariterminologiansa. He hallitsivat kuparin, tinan ja hopean kauppaa hallitsemiltaan alueilta nykyisessä kaakkois Turkissa. He omaksuivat nuolenpääkirjoituksen 2000 eaa. paikkeilla.
2000-1000 eaa. hurrilaiset levittäytyivät joka puolelle Lähi-Itää. He perustivat esimerkiksi 1500-1300 eaa. indoeurooppalaisten sotureiden johtamana Mitannin suurvallan, joka liittoutui egyptiläisten kanssa. Se oli monikansainen valtio, jonka alaluokkana lienee ollut amorilaisia. Mitannissa palvottiin indoarjalaisia jumalia, mikä viittaa siihen, että yläluokka oli arjalaista. Toisaalta sen kielenä oli ilmeisesti hurri.
Urartu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urartu (n. 1350-585 eaa.) oli hurrien sukuinen ja heettiläisiltä vaikutteita saaneen omintakeisen kulttuurin muodostama valtio. Se perustui n. 850 eaa. saakka löyhään kilpailevien heimojen liittoon. Yhdistyttyään valtio kuitenkin kehittyi suurvallaksi n. 750 eaa.
Urartu oli assyrialaisten vihollinen. Se oli tunnettu kauniista metallitöistään ja heidän metallitöidensä maine jäi esikuvaksi kreikkalaisille ja etruskeille. Urartu katosi skyyttivalloittajien tuhoamana.
Kassiitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkuperältään tuntematon, indoeurooppalaiste kieltä puhunut kansa, joka hyökkäsi Persiasta käsin ja valloitti Babylonian perustaen sinne oman dynastiansa (noin 1500-1100 eaa.) heettiläisten hävityksen jälkeen. He lienevät ensin soluttautuneet Babyloniaan nähtävästi työläisina. Ennen valtaan nousua he ilmeisesti olivat harjoittaneet elinkeinonaan metsästystä ja kalastusta.
Kassiitit eivät rakentaneet jumalilleen temppeleitä, mutta saattoivat rakentaa niitä paikallisille sumerilaisjumalille. Ruhtinaat käyttivät Sumerin kieltä hallinnossaan, eivätkä todennäköisesti hallinneet kirjoitustaitoa.
Aramealaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aramealaiset olivat alunperin seemiläinen paimentolaiskansa, joka perusti lukuisia pikkuvaltioita ympäri Lähi-itää ja erityisesti Kaksoisvirranmaan pohjoisosiin ja Levanttiin. Kaksoisvirranmaan kirjoituksissa heidät mainitaan jo 2250 eaa. Myöhemmin arameasta tuli Persian valtakunnan virallinen kieli, jotka monet paikalliset kansat kuten juutalaiset omaksuivat arkikielekseen. 1000-luvulta eaa lähtien heillä oli kuningaskuntia Syyriassa. 800-luvulla eaa he joutuivat Assyrian alaisuuteen. He palvoivat tyypillisiä seemiläisiä ja kanaanilaisia jumalia.
Kaukaisempia kansoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ebla merkittävä muinainen kaupunkivaltio nyky-Syyrian alueella. Lisää Välimeren kulttuureissa.
Elamilaiset asuivat myöhemmin Persiana tunnetulla alueella, joten heistä lisää sen historiassa.
Heettiläiset olivat nykyisen Turkin alueella asunut sotaisa kansa, joka salasi pitkään raudan valmistuksen taidon muilta. Heistä lisää Itäisen-Välimeren kulttuureissa.
Gutilaiset asuivat Zagros-vuorilla ja valtasivat Sumerin vähäksi aikaa. Asuinalue sijaitse ehkä Dijala-joesta kaakkoon. Gutilaiset saattoivat olla indoeurooppalaisia.
Lullubilaiset asuivat luultavasti Dijala-joen latvoilla. Alue joutui monesti Sumerin, Akkadin jne valtaamaksi.
Simurrum oli kuningaskunta Lullubin alueesta lounaaseen, nykyisestä Bagddaista itään nykyisten Irakin ja Iranin rajalla noin 2000-1500 eaa.
Turukkulaiset asuivat luultavasti Urmia-järven altaassa ja tästä etelään. Saattoivat olla nykyisten turkkilaisten sukuisia.
Margianakulttuuri Iranin vuorten toisella puolella. Näistä kulttuureista lisää Margianakulttuuri-artikkelissa.
Sanastoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
dynastia = saman suvun hallintakausi.
helleenien kausi = Aleksanterin suuren valloittamalle alueelle syntyneen yleis-kreikkalaisen kulttuurin kausi
Indoeurooppalaiset = Myöhemmin Intiaan ja Eurooppaan levittäytyneiden kansojen (ja kielten) sukulaiskulttuurit mm. uskonnossa paljon samanlaisia piirteitä
kaupunkivaltio = yhden kaupungin ja yleensä sitä ympäröivän maaseutuasutuksen muodostama pienoisvaltio
seemiläiset = nykyisille juutalaisille, arabeille ja etiopialaisille sukua olleita kansoja (ja kieliä), jotka vaikuttivat eri puolilla Lähi-itää.