Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Keski-Andien varhaiskehitys

Kuuluu osana Esikolumbiaanisiin kulttuureihin.

Ihmiset saapuivat Etelä-Amerikkaan viimeistään 10000 eaa. he olivat kivikautisia metsästäjiä. Melko pian he alkoivat myös harjoittaa juuresten, kurpitsojen ym. puutarhaviljelyä. Ihmiset elivät melko pienissä ryhmissä ja yleensä liikkuivat vuodenaikojen mukaan. Viljely alkoi vakiintua noin 5000-4000 eaa. Samoihin aikoihin ylängöllä kesytettiin laama ja alpakka. Ensimmäiset löydetyt muumiot ovat tältä ajalta. Noin 3500-3000 eaa ihmiset asettuivat asumaan kiinteisiin kyliin. Näihin aikoihin rakennettiin ensimmäiset temppelipyramidit, joissa harjoitettiin erilaisia uhrirituaaleja, mm poltettiin chilipippuria ja uhrattiin ihmisiäkin. Alkujaksolla noin 2000 eaa keramiikka vakiintui ja maissinviljely levisi. Kaudella kasvoivat tamppelikeskukset todella valtaviksi. Keskukset sotivat keskenään. Mutta noin 900 eaa monet alkujakson keskuksista luhistuivat ehkä ilmaston muutoksiin.

Esikeraamisen kauden keskivaihe (6000-3000 eaa)

Maanviljely alkoi Keski-Andien alueella n. 6000 eaa puutarhaviljelynä, jossa viljeltiin papuja ja kurpitsaa. (Eräiden tutkijoiden mukaan ylänköalueella olisi viljelty juureksia jo 10 000 eaa.).

Noin 5500 eaa alettiin Huaca Prietaan Perun rannikolle rakentaa kumpua, joka oli 5 m korkea ja 35 m leveä. Varhaista maissia on löydetty täältä jo ajalta 4700 eaa. Seuraavassa vaiheessa noin 4500-3300 eaa kummussa oli kiviseinää ja pyöreä syvennys. Tämä kiertoo sen, että Keski-Andien kumpukulttiperinne syntyi jo hyvin varhain.

Puuvillan viljely aloitettiin n. 4200 eaa. Tällä kaudella rakennettiin pysyviä kyliä ja haudattiin vainajia uskonnollisin menoin. Kaudella on rakennettu parikin kivellä peitettyä maakumpua, jotka ennustelivat tulevaa pyramidin rakennus kehitystä. Cerro Palomasta ajalta 4500-4000 eaa.on löydetty huolellisesti kivetty syvennys, joka tuo mieleen myöhemmät temppelien lähellä olevat syvennykset. Se saattoi olla julkisen temppelirakennelman pohja.

Chinchorron kulttuuri (5000-1600 eaa)

Kulttuuria harjoittivat Atacaman autiomaassa asuneet kalastajat. Kulttuurin huippukaudella n. 90% ravinnosta saatiin merestä. Verkkoja on Pohjois-Chilessä osattu valmistaa kaislasta jo 7000 eaa. Ongenkoukut keksittiin ehkä 5000 eaa. Chicorron kulttuuri oli tunnettu muumioistaan, jotka jakautuvat kahteen kauteen varhaisempaan mustien muumioiden (5000-3000 eaa.) ja nuorempaan punaisten muumioiden (2500-2000 eaa.) kauteen.

Esikeraamisen kauden loppuvaihe (3100-1800 eaa)

Tällä kaudella syntyi sivilisaation pohja. Ihmiset asettuivat asumaan suuriin kyliin, jossa rakennettiin pyramidin-mallisia maakumpuja. Keskukset olivat pienoisia kaupunkivaltioita. Kalastus oli tärkeä elinkeino ja pienimuotoista maissinviljelyä harrastettiin kastelukanavien avulla. Viljeltiin myös kurpitsaa ja puuvillaa.

Kauppaverkosto ulottui rannikolta sisämaahan. Verrattaessa vanhan maailman esikeraamiseen kauteen, kannattaa huomata, että täällä syntyi temppelikeskuksia ennen keramiikkaa (poikkeuksena ehkä esikeraaminen Jeriko). Pohjois-Andien alueella (Equadorissa) oli samaan aikaan Valdivian kulttuuri.

Sechin Bajo

Ensimmäiset merkit suurista rakennelmista Keski-Andien alueella on löydetty ajalta 3500-3000 eaa. Ne ovat Sechin Bajosta löydetyt upotettu aukio ja rakennuksen koristeltu pinta, friisi. Näistä jäännöksistä on päätelty, että oli jonkinlainen keskitetty yhteiskunta, jojaka järjesti sadonkorjuujuhlia, uhrirituaaleja ja muita tapahtumia tuon ajan ja paikan uskonnon pohjalta. Muita varhaisia kulttikeskuksia olivat Huaricanga ajalta 3500 eaa ja Supejoen laakson Bandurria.

Norte Chico

Tunnetaan myös Caral-kulttuurina keskeisen löytöpaikan mukaan. Keramiikaa ei täällä osattu tuohon aiakan tehdä, mm kurpitsoja käytetiin astioina.

taidettakaan ei ole juri löydetty. Sen sijana on löydetty temppeleitä: maakumpuja ja maahan kaivettuja pyöreitä aukioita. Caralia on pidettu uskonnolisena seramoniakeskuksena. Jos alueella oli hallinto, se liittyi uskontoon.

Ruokavalioon kuului jamssi (camote), kesäkurpitsa, pavut ja quava sekä paikallisia erikoisuuksia lucuma-hedelmä ja pacau-palkokasvipuu. Maissia ei ilmeisesti viljelty. Lisäksi syötiin merenherkkuja, kalaa, simpukoita, levää ja merinisäkkäitä. Näitä ei tietenkään ollut saatavilla kovin syvällä sisämaassa. On kuitenkin ajateltu, että meren antimilla on ollut merkittävä vaikutus Andien kulttuurien kehitykseen. Maaseudun väki saattoi hallita kalastajia puuvillalla, jota tarvittiin verkkojen valmistukseen. Kenties oli kuitenkin kyse molemminpuolisesta riippuvuudesta, sillä kalasta saatiin tarvittavaa proteiinia.

Alkujakso (2000-900 eaa)

Alkuaika tai varhainen muotoutumisvaihe oli se kehitysvaihe muinaisen Perun rannikolla ja ylätasangolla, jolloin saviastioiden valmistustaito ja maissinviljely levisivät. Temppelikeskuksia ilmestyi rannikolle, jokilaaksoihin ja sisämaahankin. Vanhat keskukset kasvoivat. Yhteiskunta lienee ollut melko eriarvoinen. Kauden alkuvaiheessa varallisuuserot olivat pieniä, mutta lisääntyivät loppua kohden.

Kausi oli U-temppeleiden ja pyörösyvänteiden kulta-aikaa. Näissä järjestettiin uskonnollisia menoja (rituaaleja) maan- ja merenjumalan kunniaksi. Kangaspuut otettiin käyttöön ja viljelmiä alettiin kastella kanavien avulla. Kultaa alettiin käsitellä sisämaassa 1500 eaa.

Alkujakso näyttää loppuneen äkillisesti. Temppelien rakennustyöt ovat jääneet paikoin kesken. Taustalla saattoi olla ilmastonmuutos, kapina tai ryöstöretket.

U-temppelit

Temppelipihat olivat usein asetettu ilmansuuntien mukaan tai vastavirtaan avautuviksi. Takana korkeaa katkaistu pyramidi-kukkulaa ja reunoilla pitkulaiset korokkeet. Keskellä oli usein upotettu aukio. Temppeleissä oli kiviveistoksia ja seinäkaiverruksia. U-temppelit olivat pitkän kehityksen tulos. Temppelit olivat aikaisempia suurempia. Uusia rakennuksia saatettiinkin rakentaa entisten paikalla. Koon kasvuun saattoi vaikuttaa väestön määrän kasvu. Suurissa keskuksissa saattoi olla jopa viisi temppeliä ja suurimmat temppelit olivat sivuiltaan jopa 400 metriä pitkiä.

Casmajoen laakso

Casmajoen laakso oli tällä aikakaudella tiheään asuttu ja kulttuurisesti rikas. Sitä pidetäänkin aikakauden keskuksena. Niin kutsutun Sechin kompleksin taajamat sijoittuivat ihanteellisesti suhteessa ympäröivään viljelymaahan ja niistä oli hyvät yhteydet rannikolle merellisten tuotteiden saamiseksi. Sechin Altossa oli viisi suurta u-aukiota. Sen naapurissa Las Haldasissa oli ainakin 400 m:n pituinen temppeli. Näyttävän Carro Sechin keskuksesta on löydetty muun muassa nelisensataa kiviveistosta. Monet niistä kuvaavat sotureita, joten kulttuuri on luultavasti ollut melko sotaisa. Sotia käytiin ehkä ihmisuhrien hankkimiseksi. Keskukset hylättiin yhtäkkiä 800 eaa samanaikaisesti monien muiden rannikkoseudun taajamien kanssa. Sechin kompleksin lisäksi jokilaaksossa oli myös muita keskuksia.

Jatkuu: Alueen korkeakulttuurien kehitys

Sanasto

esikeraaminen kausi = jolloin ei vielä ollut keksitty tehdä savesta polttamalla vedenpitäviä astioita. Niiden sijasta saatettiin käyttää vaikkapa tiivistettyjä koreja.

guava = trooppinen hedelmä, joka kasvaa pienehköissä puissa. Sisältää paljon vitamiineja ja kuitua. Hedelmä on hieman päärynän muotoinen, 3-10 cm pitkä ja väriltää kellertävä tai vaalean vihreä.

ilmasto = tietyllä alueella, tiettynä aikakautena vallitseva pysyvä sääolosuhde esimerkiksi sataako jollain alueella usein (sateinen ilmasto), onko lämpötila melko kylmää (kylmä ilmasto), sataako alueella hyvin harvoin (aavikko tai kuiva ilmasto) jne.

ilmastonmuutos = kun alueen keskimääräinen vuosittainen lämpötila tai sateisuus muuttuu selkeästi ja pysyvästi (ainakin vuosikymmenten ajaksi) joko suuremmaksi tai pienemmäksi

jamssi = köynnöskasveja, jotka kasvattavat erikokoisia syötäviä mukuloita, jotka sijaitsevat melko syvällä maan alla

kapina = kansanryhmän nousu hallitsijoita tai hallitsevaa ihmisryhmää vastaan

kaupunkivaltio = keskuskaupungista ja sitä ympäröivästä maaseudusta (kylineen) koostuva pikkuvaltio

keramiikka = savesta polttamalla tehdyt esineet

muumio = joko säilötty tai itsestään vuosisatoja tai tuhansia säilynyt ihmisruumis

pyramidi = kartiomainen, vinoseinäinen rakennus, jonka seinät oli mahdollisesti porrastettu ja joka oli valmistettu joko maasta tai kivestä.

temppelikeskus = asutuskeskus eli kylä tai kaupunki, joka muodostui temppeleissä tapahtuvan jumalanpalveluselämän ja uhrien ympärille ja jossa oli pysyvää papistoa

temppelipiha = temppelin yhteydessä oleva puutarha