Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Keski-Andien korkeakulttuureja

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuuluu osana Esikolumbiaanisiin kulttuureihin.

Tässä osiossa esitellään muutamia merkittävimpiä esi-inkalaisia kulttuureja Perussa. Käytännössä kulttuurit edustavat kunkin ajanjakson laajimmille levinnyttä kulttuuria. Alussa oli esikeraaminen kausi. Sen lopuilla syntyi suuria temppelikeskuksia. Myöhempi historia jaetaan varhaiseen, keskiseen ja myöhäiseen (Inkat) horisonttiin ja niiden välisiin välikausiin.

Ensimmäiset monumentit noin 3500-2000 eaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanviljely käynnisti Perun jokilaaksoissa väestönkasvun ja kulttuurikehityksen. Vaikuitteet orastavaan korkeakulttuuriin saattoivat ehkä tulla Ecuadorista. Ensimmäiset ihmisten Andeilla rakentamat suuret temppelit ilmestyivät Peruun noin 3700-2900 eaa. Tämä kertoo väestön kasvusta, päällikön ja papiston ilmestymisestä. Varhaisia keskusksia olivat mm. Secin Bajo ja Caral. Näissä paikoissa oli temppeleitä, joissa harjoitettiin ihmisuhraustakin. Caralissa asui muutama tuhat ihmistä.

Alkujakso suunnilleen 2000 eaa - 900 eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 2000 eaa levisi saviastioiden tekotaito pohjoisesta Peruun. Esikeraamisella ajalla syntyneet temppelikeskukset jatkoivat kasvuaan. Keskukset kävivät sotia keskenään. Tunnetuin tuon ajan keksus on Casamajoen laakson Cerro Sechin. Sechinin taide kuvaa ihmisureja ja sotia. Alkujakson lopulla monet rannikon suuret keskukset romahtivat ehkä kuivuuteen.

Chavínin kulttuuri (800-200 eaa)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mapa cultura chavin.png

Chavin oli varhaisen horisontin (900 eaa - 200 jaa) keskeisin kulttuuri. Se sai luultavasti alkunsa rannikolta maissin noustessa pääviljalajiksi ja levittyi laajalle alueelle nykyisen Perun ylängölle. Kulttuuri tunnetaan kivenkäsittelytaidostaan. Yhtenäiskulttuuri on ehkä merkkinä varhaisesta valtakunnasta tai kiihtyneestä kaupankäynnistä, joka levitti kulttuuria.

Cabeza Clava Chavin.JPG

Monet chavin-kulttuurin piirteet noudattelevat rannikon vanhaa perinnettä. Varhaiskaudelta lainattua ovat ainakin U-kirjaimen muotoiset temppelit ja pyöreät syvennykset. Toisaalta kulttuuri kuitenkin muuttui: opittiin metallinkäsittely, kangaspuilla kudonta ja entistä taidokkaampi poltettujen saviesineiden valmistus (eli keramiikka). Maissin viljely levisi. Kulttuurille olivat ominaisia massiiviset kiviveistokset ja uskonnolliset kivirakennukset.

Chavin-kulttuurin metallinkäsittely oli aikakauteen nähden edistynyttä. Se myös kesytti Laman. Kangaspuita käytettiin paitsi puuvillakankaan myös suurten verkkojen valmistukseen.

Mapa cultura moche.png

Moche (noin 100-700 jaa)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moche kulttuuri vaikutti nykyisen Pohjois-Perun rannikkoalueella varhaisella välikaudella (200-600) tai paikalliskehityksen kaudella. Sitä pidetään chimu-kulttuurin edeltäjänä tai varhaisvaiheena. Moche keskittyi rannikon jokilaaksoihin. Kulttuuri on jättänyt jälkeensä kaunista maalattua keramiikkaa, kultatöitä ja keinokastelujärjestelmän.

Moche-kulttuurin yhteiskunta oli järjestäytynyt. Se koostui pappien johtamista kaupunkivaltioista. Kulttuurin piirissä rakennettiin suuria savitiilisiä porraspyramideja, joista osa oli hautoja. Ilmeisesti kulttuurin piirissä on harjoitettu hedelmällisyysriittejä ja uhrattu pelottavalle monijalkaiselle hirviöjumalalle. Keramiikassa on esitetty mm. ihmisuhrausta. Kulttuuri olikin tunnettu juuri keramiikastaan, joka esitti monenlaisia asioita taloista muotokuviin. Ihmiskuvat olivat usein ilmeikkäitä ja näyttivät kuvaavan henkilön persoonaa: iloisesta, kiivasta, mietteliäästä...

Moche-kulttuurin hiipumiseen vaikuttivat ilmaston äkkinäiset muutokset. Vuosikymmeniä kestänyttä sateista jaksoa seurasi kuivuus. Tämä oli eräänlainen version el niño ilmiöstä, joka nykyään vaikuttaa ilmastonmuutoksen myötä ympäri maailmaa.

Lila on Wari-kulttuurin aluetta.

Wari (500–1200 jaa)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wari oli eteläisen Tiwanaku-kulttuurin kilpailija, mutta on mahdollista, että ne elivät rauhanomaisesti 50 vuotta. Keskihorisontin (600-1000) pääkulttuuri wari muistutti inkavaltiota suurvaltiopolitiikassa, tieverkostoineen ja työveroineen. Taiteen perusteella on epäilty warilaisten puhuneen aimarakieliä, mutta on myös mahdollista, että he ovat inkojen tapaan puhuneet ketšua kieltä.

Inkat omaksuivat wari-kulttuurin tieverkoston ja terassiviljelmet lähtiessään laajentamaan valtiotaan. Wari-kulttuurilla oli käytössää paljon luonnonvaroja kuten kalaa, mineraaleja, puuvillaa ja villaa. Wari oli suuri valtakunta ja kesti neljä kertaa kauemmin kuin inkojen valtakausi. Se tuhoutui kolmisen sataa vuotta ennen inkojen valtaan nousua.


Mapa cultura chimu.png

Chimor (850-1470 jaa)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhäisen välikauden (1000 - 1476) Chimor-valtio oli eräs inkojen tärkeimmistä vastustajista ja nousi moche-kulttuurin raunioille. Kansan nimi oli chimut. Chimun kieltä puhuttiin 1900-luvun alkupuolelle asti. Valtion pääkaupunki oli rannikon Chan Chan. Rannikolla Chimor oli merkittävä tekijä ja hallitsi lopulta yli tuhannen kilometrin aluetta.

Atuendoritualchimumuseolarco.jpg

Yhteiskunta jakautui luokkiin ja ammattikuntiin. Kuningasta palvottiin puolijumalana. Valtiolla oli keskitetty hallinto ja laajetessaan siitä tuli valtioliitto. Laajenemisen syinä on saattanut olla hallitsijoiden ahneus rikkauksille. Valtakuntaan kuului laajimmillaan 20 jokilaaksoa ja 20 miljoonaa asukasta.

Valtakunta alkoi laajeta 1200-luvulla, jolloin pääkaupungissa oli noin 8000 asukasta. Keskeisenä vastustajana oli pohjoisen Sican. Inkat nousivat vastustajaksi vasta 1400-luvulla. Inkat valloittivat alueen 1462-1475. Laajimmalle kulttuuri levisi juuri inkojen valtakaudella, kun chimut tuottivat inkoille tavaroita.

Chimut tuottivat valtavia määriä kangasta ja keramiikkaa. Astiat olivat massatuotantoa, eivätkä yhtä taitavaa keramiikkaa kuin aiemmilla kausilla. He olivat tuoneet sicanista metalliseppiä ja olivat tunnettuja heidän taidoistaan. Myös mustan keramiikkansa chimut omaksuivat Sicanista. Chimu valtakunta oli yhdistetty perinteisillä teillä.

Chan Chan fish carvings.jpg

Chan Chan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin pinta-ala oli 15-25 neliökilometriä ja siellä oli vähintään 30 000 asukasta. Se sijaitsi Mochen laaksossa. He rakensivat 65 kilometrin mittaiset kanavat tuomaan vettä ylhäältä kaupunkiin. Kaupungista on löydetty massiivista kiviarkkitehtuureja kuten muurien ympäröimiä palatsialueita eli "mini-kaupunkeja" ja pyramideja. Kaupungin nimi lienee chimujen yunga kielellä "Aurinkojen aurinko".


Jatkuu: Inkojen valtakautena

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ammattikunta = tietyn ammatin harjoittajat eli tietyn työn tekijät esimerkiksi sepät tai savenvalajat

eaa = ennen ajanlaskumme alkua

hedelmällisyysriitti = uskonnollinen meno, jolla pyrittiin takaamaan maantalouden hyvä tuotto

ihmisuhri = uskonnollinen tapahtuma, jossa yleensä ihmisen henki annetaan lahjaksi jumalille

jaa = jälkeen ajanlaskumme alun

keramiikka = kuumassa uunissa koviksi poltetut saviesineet

lama = vuoriston kamelieläin, jota käytettiin kuormajuhtina ja joista saatiin lihaa, villaa ja maitoa.

luokka eli yhteiskuntaluokka = saman arvoaseman omaavat yhteiskunnan jäsenet perheineen

puolijumala = henkilö, jota pidetään puoliksi ihmisenä ja puoliksi jumalana

pyramidi = tasasivuinen kaltevaseinäinen rakennus

terassiviljelmä = vuoden rinteisiin portaiksi rakennetut viljelmät

valtioliitto = useamman pienen valtion yhteenliittymä

ylänkö = korkealla merenpinnan yläpuolella oleva tasainen alue eli tasanko