Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Keski-Andien korkeakulttuureja

Kuuluu osana Esikolumbiaanisiin kulttuureihin.

Tässä osiossa esitellään muutamia merkittävimpiä esi-inkalaisia kulttuureja Perussa. Käytännössä kulttuurit edustavat kunkin ajanjakson laajimmille levinnyttä kulttuuria. Alussa oli esikeraaminen kausi. Sen lopuilla syntyi suuria temppelikeskuksia. Myöhempi historia jaetaan varhaiseen, keskiseen ja myöhäiseen (Inkat) horisonttiin ja niiden välisiin välikausiin.

Ensimmäiset monumentit noin 5500-2000 eaa

Maanviljely käynnisti Perun jokilaaksoissa väestönkasvun ja kulttuurikehityksen. Myös kalastuksella oli tärkeä osuus ravinnonlähteenä rannikon keskuksissa. Viljelyn merkityksen kasvu saattoi liittyä tai olla liittymättä ilmastonmuutokseen. Vaikuitteet orastavaan korkeakulttuuriin saattoivat ehkä tulla Ecuadorista. Jo 5500 - 4500 eaa rakennettiin suuria kumpuja.

Ensimmäiset ihmisten Andeilla rakentamat suuret temppelit ilmestyivät Peruun noin 3700-2900 eaa. Tämä kertoo väestön kasvusta, päällikön ja papiston ilmestymisestä. Varhaisia seremoniakeskuksia olivat mm. Sechin Bajo, Bandurria ja Caral. Sechin Bajossa oli varhainen upotetu aukio. Caralista on löydetty upotetuja aukioita ja pyramideja. Näissä paikoissa oli temppeleitä, joissa harjoitettiin ihmisuhraustakin. Caralissa asui muutama tuhat ihmistä.

Alkujakso suunnilleen 2000 eaa - 900 eaa.

Noin 2000 eaa levisi saviastioiden tekotaito pohjoisesta Peruun. Esikeraamisella ajalla syntyneet temppelikeskukset jatkoivat kasvuaan. Keskukset kävivät sotia keskenään. Tunnetuin tuon ajan keskus on Casmajoen laakson Cerro Sechin. Sechinin taide kuvaa ihmisureja ja sotia. Alkujakson lopulla monet rannikon suuret keskukset romahtivat ehkä kuivuuteen noin 900 eaa.

Chavínin kulttuuri (800-200 eaa)

Artikkeli Chavínin kulttuuri kertoo tarkemmin tästä perinteestä.

Chavin oli varhaisen horisontin (900 eaa - 200 jaa) keskeisin kulttuuri. Se sai luultavasti alkunsa rannikolta maissin noustessa pääviljalajiksi ja levittyi laajalle alueelle nykyisen Perun ylängölle. Kulttuuri tunnetaan kivenkäsittelytaidostaan. Yhtenäiskulttuuri on ehkä merkkinä varhaisesta valtakunnasta, uskonnosta tai kiihtyneestä kaupankäynnistä, joka levitti kulttuuria.

Monet Chavin-kulttuurin piirteet noudattelevat rannikon vanhaa perinnettä. Varhaiskaudelta lainattua ovat ainakin U-kirjaimen muotoiset temppelit ja pyöreät syvennykset. Toisaalta kulttuuri kuitenkin muuttui: opittiin metallinkäsittely, kangaspuilla kudonta ja entistä taidokkaampi poltettujen saviesineiden valmistus (eli keramiikka). Maissin viljely levisi vasta nyt laajalle Andeilla. Kulttuurille olivat ominaisia massiiviset kiviveistokset ja uskonnolliset kivirakennukset. Kivirakentaminen oli melko taitavaa.

Chavin-kulttuurin metallinkäsittely oli aikakauteen nähden edistynyttä. Se myös kesytti Laman. Kangaspuita käytettiin paitsi puuvillakankaan myös suurten verkkojen valmistukseen.

Moche (noin 100-700 jaa)

Moche kulttuuri vaikutti nykyisen Pohjois-Perun rannikkoalueella varhaisella välikaudella (200-600) tai paikalliskehityksen kaudella. Sitä pidetään chimu-kulttuurin edeltäjänä tai varhaisvaiheena. Moche keskittyi rannikon jokilaaksoihin. Kulttuuri on jättänyt jälkeensä kaunista maalattua keramiikkaa, kultatöitä ja keinokastelujärjestelmän.

Moche-kulttuurin yhteiskunta oli järjestäytynyt. Se koostui pappien johtamista kaupunkivaltioista. Kulttuurin piirissä rakennettiin suuria savitiilisiä porraspyramideja, joista osa oli hautoja. Ilmeisesti kulttuurin piirissä on harjoitettu hedelmällisyysriittejä ja uhrattu pelottavalle monijalkaiselle hirviöjumalalle. Keramiikassa on esitetty mm. ihmisuhrausta. Kulttuuri olikin tunnettu juuri keramiikastaan, joka esitti monenlaisia asioita taloista muotokuviin. Ihmiskuvat olivat usein ilmeikkäitä ja näyttivät kuvaavan henkilön persoonaa: iloisesta, kiivasta, mietteliäästä...

Moche-kulttuurin hiipumiseen vaikuttivat ilmaston äkkinäiset muutokset. Vuosikymmeniä kestänyttä sateista jaksoa seurasi kuivuus. Tämä oli eräänlainen version El Niño ilmiöstä, joka nykyään vaikuttaa ilmastonmuutoksen myötä ympäri maailmaa.

Mochen aikalaisista tunnetaan myös Nazca, jonka ihmiset tekivät suuria viivakuvioita erämaahan siirtelemällä kiviä.

Varhaisemmat viivakuviot esittivät ihmisiä, kasveja ja eläimiä, myöhemmät olivat geometrisia kuviota. Eläinten kuvat olivat ehkä palvontapaikkoja, geometriset kuviot kulkureittejä ja kokoontumispaikkoja.

Wari (500–1200 jaa)

Wari oli eteläisen Tiwanaku-kulttuurin kilpailija. Keskihorisontin (600-1000) pääkulttuuri wari muistutti inkavaltiota suurvaltiopolitiikassa, tieverkostoineen ja työveroineen. Taiteen perusteella on epäilty warilaisten puhuneen aimarakieliä. Mutta on myös mahdollista, että he ovat inkojen tapaan puhuneet ketšua kieltä. Mutta Warin rakennusteiden oli toisenlaista. Sen ihmiset rakensivat pienistä kivistä, ei suurista niin kuin inkat.

Inkat omaksuivat Wari-kulttuurin tieverkoston ja terassiviljelmät lähtiessään laajentamaan valtiotaan. Wari-kulttuurilla oli käytössään paljon luonnonvaroja kuten kalaa, mineraaleja, puuvillaa ja villaa. Wari oli suuri valtakunta ja kesti jopa neljä kertaa kauemmin kuin inkojen valtakausi. Se tuhoutui kolmisen sataa vuotta ennen inkojen valtaan nousua ehkä kylmyyteen tai kuivuuteen.

Tiwanaku

Tiwanaku oli suuri temppelikeskus Titicaca-järven rannalla, Bolivian Andien ylätasangolla. Siellä asui ehkä 10000 asukasta. Paikka tunnetaan suurista kiviseinistä, patsaista ja porteista. Ne olivat taidokkaasti tehdyt. Tiwanaku oli suuren valtakunnan keskus..Maissi ei kasvanut näin ylhäällä, peruna oli enemmän perusruokaa. Se oli Warin aikalainen, ehkä sen kilpailija. Kulttuuri kukoisti noin 700-1000 jaa. Ei tiedetä miksi Tiwanaku luhistui: ehkä maanjäristys, kapina, sota tai kuivuus.

Chimor (850-1470 jaa)

Myöhäisen välikauden (1000 - 1476) Chimor-valtio oli eräs inkojen tärkeimmistä vastustajista ja nousi moche-kulttuurin raunioille. Kansan nimi oli chimut. Chimun kieltä puhuttiin 1900-luvun alkupuolelle asti. Valtion pääkaupunki oli rannikon Chan Chan. Rannikolla Chimor oli merkittävä tekijä ja hallitsi lopulta yli tuhannen kilometrin aluetta.

Yhteiskunta jakautui luokkiin ja ammattikuntiin. Kuningasta palvottiin puolijumalana. Valtiolla oli keskitetty hallinto ja laajetessaan siitä tuli valtioliitto. Laajenemisen syinä on saattanut olla hallitsijoiden ahneus rikkauksille. Valtakuntaan kuului laajimmillaan 20 jokilaaksoa ja 20 miljoonaa asukasta.

Valtakunta alkoi laajeta 1200-luvulla, jolloin pääkaupungissa oli noin 8000 asukasta. Keskeisenä vastustajana oli pohjoisen Sican. Inkat nousivat vastustajaksi vasta 1400-luvulla. Inkat valloittivat alueen 1462-1475. Laajimmalle kulttuuri levisi juuri inkojen valtakaudella, kun chimut tuottivat inkoille tavaroita.

Chimut tuottivat valtavia määriä kangasta ja keramiikkaa. Astiat olivat massatuotantoa, eivätkä yhtä taitavaa keramiikkaa kuin aiemmilla kausilla. He olivat tuoneet sicanista metalliseppiä ja olivat tunnettuja heidän taidoistaan. Myös mustan keramiikkansa chimut omaksuivat Sicanista. Chimu valtakunta oli yhdistetty perinteisillä teillä.

Chan Chan

Kaupungin pinta-ala oli 15-25 neliökilometriä ja siellä oli vähintään 30 000 asukasta. Se sijaitsi Mochen laaksossa. He rakensivat 65 kilometrin mittaiset kanavat tuomaan vettä ylhäältä kaupunkiin. Kaupungista on löydetty massiivista kiviarkkitehtuureja kuten muurien ympäröimiä palatsialueita eli "mini-kaupunkeja" ja pyramideja. Kaupungin nimi lienee chimujen yunga kielellä "Aurinkojen aurinko".

Jatkuu: Inkojen valtakautena

Sanasto

ammattikunta = tietyn ammatin harjoittajat eli tietyn työn tekijät esimerkiksi sepät tai savenvalajat

eaa = ennen ajanlaskumme alkua

hedelmällisyysriitti = uskonnollinen meno, jolla pyrittiin takaamaan maantalouden hyvä tuotto

ihmisuhri = uskonnollinen tapahtuma, jossa yleensä ihmisen henki annetaan lahjaksi jumalille

jaa = jälkeen ajanlaskumme alun

keramiikka = kuumassa uunissa koviksi poltetut saviesineet

lama = vuoriston kamelieläin, jota käytettiin kuormajuhtina ja joista saatiin lihaa, villaa ja maitoa.

luokka eli yhteiskuntaluokka = saman arvoaseman omaavat yhteiskunnan jäsenet perheineen

puolijumala = henkilö, jota pidetään puoliksi ihmisenä ja puoliksi jumalana

pyramidi = tasasivuinen kaltevaseinäinen rakennus

terassiviljelmä = vuoden rinteisiin portaiksi rakennetut viljelmät

valtioliitto = useamman pienen valtion yhteenliittymä

ylänkö = korkealla merenpinnan yläpuolella oleva tasainen alue eli tasanko