Siirry sisältöön

Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Kivikausi/Kivikauden Kypros

Wikikirjastosta

Kivikauden Kypros Kyproksella saapui väkeä noin 10000 eaa. He rakensivat alueelle mm viljelyllä eläviä kyliä. Tunnetuin nistä on Khirokititia. Shillourokambosista on taas löydety vanhin Kyprojsen karja ja vanhin todistus kissasta kotieläimenä.

Kyproksen varhaishistorian kausia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epipaleoliittinen n. 12000 -10000 eaa varhaisin asutus

Neoliittinen I n. 8800/8600-6000 eaa: varhaismmat viljelykylät. Luurankojen geenit viittavat Anatoliaan ja vähemmässä määrin Levanttiin.

Välikausi

Neoliittinen II n. 4500-3500 eaa. Ilm uuden väestöön rakentamia kyliä

Kuparikausi n . 3500-2500 eaa.

Pronssikausi uutta väkeä n. 2500-1050 eaa, kauden lopussa uutta väkeä

Epipaleoliittinen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvulla tehtyjen löytöjen ja arvioiden mukaan mukaan ihmisiä asui ehkä jo 14000-13000 vuotta sitten Kyproksessa.

Asutuken alku liittui luultavasti jääkauden lopun ilmaston muutokseen: lämpeni, kostui. Saaren kasvin tuottavuus kasvoi välillä 16000-9000 eaa.

Saaren länsiosa asutetiin ensin. Asuttajia oli arvion mukaan 2-3 aaltoa. Yhteensä olis saapunut noin 1000-1400 ihmistä. Asutus leviis vauhtia 1.4 km/vuosi. Koko saari asutettiin alle 200 vuodessa. 300 vuodessa

mikä vastaa 11 sukupolvea, jolloin väkiluku oli noussit 4000 - 5000 ihmiseen dryaskaudella. Silloin saarella asui yksi ihminen kolmea tai kahta neliökilometriä kohti.

Varhaisia asutuspaikkoja olivat mm Kissonerga ja Kritou.

Neoliittinen I: Khirokitia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neoliittinen, viljelyyn pohjautuva asutus alkoi noin 8800-8600 eaa. N. 8500 eaa alkaen varhaismmat kaivot.

Shillourokambos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shillourokambosista on löydetty varhaisia, ajalta 8200-7500 eaa peräisn olevia pyöreitä taloja. Nämähän olivat tyypillisä varhaiselle Lähi-idälle. Myös obsidiaania on löydtety.

Tämä vaihe on tutkijoille kiinnostava: karjaa pidettiin. Mutat karja luolli kauden edetessä.

Myös kissoje pidettiin jo . Aiemmin ajateltiin, että kissa olis kesytety Egyptissä paljon myöhemmin.

Kivikauden Kyproksen varhaisesta viljelykylästä tarkemmin artikkelissamme Khirokitia

Pyöreäpohjaisa, vaaleita taloja, joissa ikkunoita ja oviaukkoja.
Yritys ennallistaa Khirokitian taloja.

Khirokitia (myös: Choirokitia ) noin 8000-6000 eaa oli pyöreistä taloista rakennettu kylä.

Asukkaat elivät viljelyllä, karjanhoidolla ja metsästyksellä. Kyläsäs asui 300 - 2000 ihmistä. Kylä koostui monesta eri osista. Väestö oli pääosin melko nuorta: kuolleisuus suurta. Hautaukset tehtiin talojen lattioiden alle. Kylän kulttuurilla on yhtymäkohtia Lähi-idän varhaiseen kulttuuriin.

Neoliittinen II: Sotira

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viljelykivikauden myöhempää vaihetta sanotaan mm. neoliittiseksi II kaudeksi.


Noin 4500 eaa Kyprokseen saapui ilm uutta väheä. Talot olivat nyt neliskanttisempia. uutta rakennustapaa sanotaan Sotira-ryhmäksi.

Lähes nelikanttisten , pyöräkulmaisten talojen seinät olivat ohuet. Taloissa oli 1-3 huonetta.

Kalavassos-Pamboulesista on löydetty upotetuja taloja. Myös varhaisessa Erimissä oli Sotiran kulttuuria.

Pyöreitä, savseinäisä, kiviperustaisia, tasakattoisia taloja.
Kuparikautisen Lampan kylän ennallistusta.

Kivikauden jälkeen: kuparikausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivikausi päättyi suureen järistykseen noin 3800 eaa ja kuparin käyttöönottoon noin 3500 eaa. Kuparikaudella oli leimasinettejä ja luultavatsi merkittäviä varallisuuseroja.

Kuparikausi jaetaan Erimi ja Ambelikou-vaiheisiin.

kuparikausi jatkui vuoteen 2500/2300 eaa asti.

Tällöin Anatoliasta tuli uutta väkeä.