Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Levantin pikkuvaltioita

Kuuluu osana: Itäisen Välimeren kulttuureihin

Raamatun kuvaamia Israelia ja Juudaa ympäröi joukko muita alueita. nissä asui heimoja, joissa ei yleensä tunnustettu israelilaistan Jumalaa. Näitä olivat muun muassa Filistea, Edom, Ammon, Moab ja Aram. Lisäksi alueella oli valtioiksi järjestymättömiä heimoja.

Edom

Oli myöhäisrautakautinen valtakunta Israelin eteläpuolella (kartassa keltaisella). Sen nimi tarkoittaa punaista ja tulee todennäköisesti alueen punertavista kalkkikivikallioista. Se oli historiansa aikana monien eri valtakuntien alaisuudesta alkaen Juudeasta 800-luvulla eaa. Edomilaisten pääjumala Quaus tarkoittaa kaarta ja koska kyseessä oli säänjumala, se lienee viitannut sateenkaareen. Edomilaiset sulautuivat 300-luvulla eaa nabatealaisiin.

Filistea

Filistealaisilla on asuttivat Palestiinan rannikkoseutuja israelilaisten saapuessa maahan (kartassa harmaa). He olivat näiden perivihollisia. Filistealaisten kaupunkeja olivat Gaza, Ashkelon, Ashdod, Ekron ja Gath. Alue menetti itsenäisyytensä Assyrialle 732 eaa. Myöhemmin he olivat osa Uus-Babylonialaista valtakuntaa.

He ovat saattaneet saapua alueelle esimerkiksi Kreetalta tai Kyprokselta tai Anatoliasta. Ainakin heillä on yhteyksiä mykeneläiseen kulttuuriin. Indoeurooppalaiset lainasanat kielivät siitä, että he aiemmin ennen seemiläisen kielen omaksumista olivat puhuneet jotain indoeurooppalaista kieltä. Filistealaisten saapumini osuu yhteen merikansojen hyökkäysten kanssa ja heitä onkin toisinaan pidetty näiden jälkeläisinä. He lienevät olleet taitavia merenkulkijoita.

Voitontaulu

Moab

Historiallinen valtakunta Kuolleenmeren itärannalla ylänköalueella (kartassa oliivinvihreä). Heidän pääakupunkinsa olivat eri aikoina Dibon ja Kir-Hareshet. Moabilaiset olivat eräs Levantin paimentolaiskansoista. He olivat nähtävästi sukua israelilaisilla ja egyptiläisille, joiden kanssa he olivat läheisissä väleissä. Moabilaiset olivat Israelin yhtenäisvaltion aikaan sen alaisia, mutta valtakunnan hajottua kapinoivat ja onnistuivat saavuttamaan itsenäisyyden. Moab hävisi historiasta Persian valtakunnan aikana.

Alueella viljeltiin viljaa, sillä maaperä oli hyvin hedelmällinen. Egyptin Damaskokseen kulkevat kauppiaat matkasivat Moabin kautta. Moabilaiset saivat elantonsa maan läpi kulkevista Egypti-Kaksoisvirranmaa karavaaneja rahastamalla sekä hyödyntämällä luonnonvarojaan kalkkikiveä, suolaa ja balsamia. Moabilaisten pääjumala oli Kemos ja ajoittain, erityisesti kuivalla kaudella, tälle uhrattiin innokkaasti.

Ammonin kuningaskunta

Israelilaisille sukua olevien seemiläisheimojen valtakunta Jordan joen itäpuolella, Kuolleestamerestä koilliseen (kartalla liila). He puhuivat kieltä, joka oli läheistä sukua hebrealle ja moabille. Israelilaisten ja ammonialaisten keskenäiset avioliitot olivat yleisiä. Ammonialaiset mainitaan vielä Makkabealaisajalla hieman ennen ajanlaskun alkua.

Ammonilaisesta uskonnosta tiedetään vain vähän, mutta he lienevät palvoneet niin omia kuin naapureittensa jumalia. Edomin tapaan hekin sijaitsivat kauppareittien varressa. Luonnonvaroja olivat kalkki- ja hiekkakivi. Alue ei kuitenkaan ollut rikas.

Damaskoksen Aramea

Damaskoksen seudun Aramealainen kuningaskunta (noin 1200-733 eaa; kartassa sinivihreäläl), jonka pääkaupunki oli 2500 eaa perustettu Damaskos. Damaskoksen alueella on kuitenkin asuttu jo 8000-10 000 eaa. Valtakunta mainitaan aramealaisissa, assyrialaisissa ja hebrealaisissa teksteissä. Arkeologisia todisteita valtakunnan olemassa olosta on vähäisesti.

Aramealaiset olivat kenties Arabian niemimaalta kotoisin oleva seemiläinen paimentolaiskansa, joka lienee saapunut alueelle 1300-luvulla eaa. He asuttivat Kaksoisvirranmaan pohjoisosia ja Pohjois-Levantissa. Kaikki alueet eivät olleet järjestäytyneet, mutta alueella oli kyllä muitakin aramealaisvaltioita. Muita valtioita olivat muun muassa Kahdenvirran Aramea ja Rehobin Aramea. Aramealaiset aakkoset olivat tärkeitä alueen kirjoituksen myöhemmälle kehitykselle.

Alasiya eli muinainen Kypros

Kyproksella valmistettiin kauniita pronssiesineitä

Kypros eli Alasiya oli tärkeä valtio keski- ja myöhäis-pronssikaudella. Se oli alueen suurimpia kuparin tuottajia ja kupari oli tärkeää pronssin valmistuksen kannalta. Se vei kupariaan muun muassa muinaiseen Egyptiin. Maan nimi on löydetty egyptiläisistä, heettiläisistä, akkadilaisista, mykeneläisistä ja Ugaritin kaupungin foinikealaisissa teksteistä.

Valtakunnan kuninkaan ja ministereiden kirjoittamia kirjeitä on löydetty useita. Taloudellisesti valtakunta oli niin mahtava, että Faarao kutsui sen kuningasta vertaisekseen. Ugaritin kuningas pyysi Alasiyalta apua merikansoja vastaan.

Pääkaupunki

Enkomin on ajateltu olleen maan pääkaupunki (noin 1600-1050 eaa). Se oli tärkeä kuparikaupan keskus. Muita mahdollisia ehdokkaita pääkaupungiksi ovat Kalavasos (nykyinen Larnaca) ja Alassa. Molemmat olivat tärkeitä pronssikaudella ja lähellä sopivia kuparilähteitä. Ei ole itsestään selvää, että koko saari olisi ollut saman hallinnon alla, vaan siellä saattoi olla paikallisia kuningaskuntia.

Kirjoitustaito ja alkuperä

Kyprokselaisia savitauluja

Enkomista on löydetty linear-C (noin 1500-1150 eaa) kirjoituksella kirjoitettuja savitauluja. Kulttuuria pidetään minolaisena. Kirjoituksen varhaismuoto muistutti paljon Kreetan minolaisen kulttuurin linear-A kirjoitusta. Kirjoituksesta kehittyi vähitellen kyproslainen tavukirjoitus (noin 1100-300 eaa).

Tekstit on kirjoitettu kyproslaisella muinaisen kreikan murteella. Kieli muistuttaa mykeneläistä kreikkaa. Uskotaan, että kyse on hyvin varhaisissta kreikasta saapuneista akhaialaisista, Peloponnesoksen niemimaalta kotoisin olleista siirtolaisista.

Kanaanilaiset kaupunkivaltiot

Kanaan egyptiläisessä hieroglyfissä.

Kanaanilaiset olivat Palestiinan alkuperäisväestöä, ennen israelilaisten saapumista. He puhuivat länsiseemiläistä kieltä. Myös Syyrian alueen Ugaritissa puhuttiin kanaaninkieltä, vaikkeivät paikalliset mieltäneetkään itseään kanaanilaisiksi. Kanaanilaiset alueet alkoivat kaupungistua 3500 eaa. Tuonaikaisia kaupunkeja olivat Hamoukar ja Ebla. Myöhemmät foinikialaiset olivat eräs kanaanilaisten haara.

Uskotaan, että kanaanilainen kulttuuri reagoi herkästi ilmastossa tapahtuneisiin lyhytaikaisiin muutoksiin. Kanaanilaiset jumaltarut kertovat taivaanjumala Baalin ja merenjumala Yamin taisteluista.

Megiddo

Pronssikautinen kaupunginportti

Megiddo oli yksi Kanaaninmaan tärkeimmistä kaupunkivaltioista (3000-600 eaa). Se sijaitsee hedelmällisen Jisreelin tasangon laidalla. Se hallitsi merentietä, joka oli tärkäe kauppareitti Egyptin ja Syyrian välillä. Kaupunki on asutettu todennäköisesti kivikuparikaudella. Se nousi tärkeään asemaan 3000 eaa.

Yhdessä muun kaanaan kanssa se kuului Egyptiin 1400-luvulta eaa. Egyptiläiset kukistivat kanaanilaiset Megiddon piirityksen ja sen edustalla käydyn taistelun jälkeen. Tämä on ensimmäisiä taisteluita, josta on kirjoitettu tarkkoja selostuksia. Egyptin aikakaudella kaupunki oli puoli-itsenäinen. 1100-luvulla eaa merikansat tuhosivat kaupungin. Myöhemmin se oli osa muinaista Israelin valtakuntaa.

Dor

2000 eaa perustettu Dor oli kanaanilaisten kuninkaallinen kaupunki ja merkittävä satamakaupunki. Se sijaitsi kanaanilaisten asuinalueiden pohjoisosan rannikolle. Sen kukoistus sijoittui myöhäispronssikaudelle. 1100-luvulla eaa kaupunki oli merikansoihin kuuluvien Tjekkereiden hallussa satakunta vuotta.

Sikem

Sikem (noin 1900-100 eaa) sijaitsi Jordanin länsirannalla, 50 kilometriä Jerusalemista pohjoiseen. Noin 2 kilometrin päässä nykyisestä Nabluksesta. Kaupunki mainitaan muinais-egyptiläisissä kirjeissä. Sikem oli kaupankäynnin keskus tärkeän kauppareitin varrella. Se kävi kauppaa paikallisilla rypäleillä, oliiveilla, viljalla, karjalla ja keramiikalla (eli saviastioilla) keskiseltä pronssikaudelta hellenistiselle kaudelle.

Sanasto

Akkadilaiset - eteläisessä kaksoisvirranmaassa 2350-2150 eaa. vallassa ollut seemiläinen kansa, joka jatkoi sumerilaisen kulttuurin perinnettä.

Assyria - sotaisa kuningaskunta alunperin pohjoisesta Kaksoisvirranmaasta.

Balsami - tässä yhteydessä erään Commiphora sukuun kuuluvan puumaisen kasvin parantavaa kumimaista pihkaa. Puuta kasvatettiin muinaisessa Palestiinassa.

Damaskos - foinikealaisten perustama kauppakaupunki nyky-Syyrian alueella. Perustettu noin 2500 eaa.

Eaa - ennen ajanlaskun alkua.

Foinikialaiset - Levantista kotoisin ollut seemiläistä kieltä puhunut mahtava kauppiaskansa (3500-150 eaa), joka purjehti ympäri Välimertä Atlantille asti ja kävi kauppaa eri tavaroilla. Heidän asuinseutunsa tuottivat seetripuuta ja purppurakotiloita, joista saatiin arvokasta väriä. He loivat myös aakkoskirjoituksen.

Heettiläiset - nyky-Turkin alueella asustanut kansa, joka hallitsi raudankäytön ennen muita ja oli merkittävä sotilasmahti Levantissa.

Kanaanilaiset - käytännössä samaa kansaa kuin foinikealaiset. Puhuivat seemiläistä kieltä ja olivat hebrealaisten lähisukulaisia.

Karavaani - kameli letka, joka kuljetti tavaroita ja matkustajia pitkiä matkoja mantereiden halki.

Kuollutmeri - hyvin suolainen järvi Jordan joen alajuoksulla, eteläisessä Palestiinassa.

Levantti - Välimeren Itärannikkoalue Siinain niemimaalta Anatoliaan (eli Nyky-Turkkiin) saakka. Sisälsi Palestiinan, Libanonin ja Syyrian alueet. Arabiaksi alue tunnetaan nimellä Mashrek.

Makkabealaiset - juutalainen pappis- ja hallitsijasuku, joka hallitsi Juudea noin 165 - 37 eaa.

Mykeneläinen kulttuuri - muinaisessa Kreikassa noin 1600-1100 eaa vallassa ollut kulttuuri.

Palestiina - historiallinen Välimeren ja Kaksoisvirran väliin sijoittuva maantieteellinen alue, joka käsittää sekä nykyisen Israelin että nykyiset palestiinalaisalueet.

Paimentolaiset - laiduntavien elänten mukana vuoden aikojen mukaan liikkuvia karjanhoitajia. Paimentolaisuus on tavallista puolikuivilla alueilla, jotka eivät oikein sovi viljeltäviksi.

Persia - mahtava, aikanaan suurta osaa Lähi-Itää hallinnut valtio noin 650-330 eaa.

Pronssikausi - esihistoriallinen ajanjakso, jolloin pronssi oli vahvin tunnettu työkalujen ja aseiden valmistusmateriaali. Lähi-Idässä noin 3500 - 1200 eaa.

Rautakausi - esihistoriallinen ajanjakso, jolloin rauta on ollut vahvin tunnettu työkalujen ja aseiden valmistusmateriaali. Pronssia käytettiin kuitenkin yhä raudan ohella. Lähi-Idässä noin 1200 eaa alkaen.

Seemiläinen - seemiläisiä kieliä puhuvia kansoja, joilla oli merkittävä vaikutus Lähi-Idän historiaan esimerkiksi aramealaiset, hebrealaiset, arabit, foinikealaiset ja syyrialaiset.

Uus-Babylonia - Assyriasta irtautunut Babylonian valtio (noin 630-530 eaa).