Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Merikansat

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Merikansat ja egyptiläiset taistelevat.

Merikansat olivat Välimeren itäosassa noin vuonna 1200 eaa laivoilla liikkuneita sotureita ja merenkävijöitä. Merikansat hävittivät ja ryöstivät sivistyneitä kaupunkeja. He myös harjoittivat merirosvousta. Merikansat hävittivät useimmat mykeneläiset kaupunkivaltiot ja heettiläisten valtakunnan. He uhkasivat moneen otteeseen ryöstää Egyptinkin. Merikansojen retket tuovat mieleen Rooman tuhonneet kansainvaellukset ja viikinkiretket.

Keitä merikansat olivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahdollisia merikansojen alkuperämaita merkitty punaisella tekstillä. Valkea teksti: merikansojen valtaamia maita. Musta teksti: ryöstöretkien kohteita.

Egyptiläiset hieroglyfikirjoitukset erottelevat merikansoja mm nimillä Ekwesh, Lukka, Shekelesh, Sherden Teresh, Tjekker, Weshesh ja Peleset. Tutkijat kiistelevät, keitä ryöstelevät merikansat olivat. Merirosvousta esiintyi Välimerellä niin pitkään kuin laajaa kauppaakin, eli tuhansia vuosia. Merikansojen alkuperäksi on väitetty mm. Balkanin niemimaata, Kreikkaa, Anatoliaa, Italiaa tai sen länsipuolisia saaria mm. Sardiniaa. Myös alkuperäksi on veikattu Kaukasuksen pohjoispuolta tai Etelä-Skandinaviaa. Nämä kaikki alueet olivat mykeneläisen kaupan piirissä. Ryöstöretkillä olleisiin merikansoihin liittyi mukaan paikallisia kansoja mm. kanaanilaisia ja libyalaisia. Merikansat lienevät olleen joitain myöhäispronssikautisia indoeurooppalaisia heimoja. Merikansoiksi on väitetty sotaisaan uurnakenttäkulttuuriin kuuluvia tai näiden pakoon ajamia heimoja. Myös mykeneläiset saattoivat olla tai kuulua merikansoihin. Mutta merikansoja on sanottu myös etruskien sukuisiksi tyrrhenalaisiksi tai muiksi ei-indoeurooppalaisiksi. Egyptiläisten lähteiden mukaan merikansoissa oli ainakin Mykenen kreikkalaisia, lyykialaisia, filistealaisia, Sisiliasta tulleita sikuleja, silloisia sardinialaisia. Moni seikka viittaa, että merikansat olisivat olleet ainakin osin mykeneläisiä. Egyptiläisissä seinäreliefeissä näkyy sarvikypäräisiä vihollissotilaita, joilla on mykeneläismalliset miekat. Filistealaisten keramiikka oli mykeneläisille ominaista. Sarvikypärä on tyypillinen esim. Sardinialle ja pronssikauden Tanskalle.

Miksi merikansat vaelsivat ja ryöstelivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joidenkin mukaan merikansat olisivat lähteneet ryöstelemään, koska kotimaassa oli viljakadon aiheuttama nälkä. Jotkut sanovat, että vihamieliset naapurikansat ajoivat merikansat liikkeelle. Kolmas selitys on köyhien kansojen halu sotia ja saada rikkaista maista ryöstösaalista.

Miksi merikansat voittivat taistelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merikansojen aseet olivat aikaansa nähden tehokkaita. Merikansojen suosima lyömämiekka voitti ajalle tyypillisen pistomiekan lähitaistelussa. Uudenmallinen lyhyt heittokeihäs oli pitempää keihästä parempi. Sotavaunut olivat käteviä maataisteluissa. Rauta-aseita. Merikansoilla oli myös ovelan taktikoinnin tajua.

Merikansojen tuhoamia kaupunkeja ja valtioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oletettuja merikansojen reittejä. Merikansat hyökkäsivät pohjoisesta Kreikkaan ja Anatoliaan. Sitten he etenivät Laventtoon ja Egyptiin. Kun Egyptin valtaus epäonnistui, jäljelle jääneet merikansat asettuivat Italian seuduille.

Merikansojen hyökkäykset Egyptiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merikansoja houkutteli rikas maa Egypti, jossa olisi riittänyt ryöstettävää yllin kyllin. Merikansat ja heidän liittolaisensa yrittivät moneen otteeseen noin 1276–1178 eaa tunkeutua Niilin suistoon. Mutta Egyptillä oli voimakas ja hyvin johdettu armeija, joka pysäytti tunkeutujat.

Egyptin faarao Ramses II mainitsee joskus vuoden 1275 tienoilla, että Sharden-nimisen kansan laivasto hyökkäsi suistoon, mutta torjuttiin. Ramseksen laivasto saartoi hyökkääjät. Vangittuja merikansalaisia päätyi myöhemmin Ramseksen armeijaan ja henkivartiokaartiinkin.

Merikansat ja Egyptin vanhat viholliset libyalaiset liittyivät yhteen Egyptiä vastaan Mernepthahin aikana n. 1200 eaa. Merikansojen sotajoukkoa vastassa oli Egyptin armeijan jalkaväki, ratsuväki ja jousimiehet. Hyökkääjät hävisivät suuren tuntikausia kestäneen taistelun. Libyan kuningashuoneen jäseniä vangittiin.

Faarao Ramses III:n aikaan merikansat valtasivat egyptiläisen Kadeshin kauppakeskuksen, joka sijaitsi Syyriassa. Ramses III:n sotajoukko löi etenevät merikansat Levantissa 1180, mutta nämä palasivat. Merikansat hyökkäsivät Egyptiin maitse ja meritse. Egypti oli varautunut merikansojen tuloon linnoittamalla Palestiinan rajan. Linnoitusketju pitikin pintansa. Sitten armeija torjui valtavan merikansojen hyökkäyksen Niilin suistoon noin 1178 eaa. Xoisin lähellä. Egyptin armeija oli varautunut merikansojen hyökkäykseen laivoilla. Merikansojen laivat nousivat jokea pitkin. Egyptiläisten laivat hyökkäsivät rannasta laivojen kimppuun. Näin he estivät maihinnousuja ja ajoivat hyökkäävän laivaston sekasortoon. Faaraon tietojen mukaan 12500 vihollissotilasta tapettiin ja otettiin 1000 vankia. Mutta seinäteksti ei kerro mitään egyptiläisten omista tappioista. Tämän jälkeen egyptiläisissä lähteissä ei enää esiintynyt merkintöjä merikansoista.