Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Muut Väli-Amerikan kulttuurit

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuuluu osana Esikolumbiaanisiin kulttuureihin.

Merkittävimpien kulttuurien lisäksi suppealla Väli-Amerikan alueella sijaitsi suuri määrä pienempiä kulttuurikeskuksia ja -kansoja.


Tlatilcon kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akrobaatti patsas

Tlatilcon kulttuuriksi sanotaan varhaista Meksikon ylänköalueen kulttuuria, joka on olmeekkien aikalainen.

Kulttuuri kukoisti n. 1250-800 eaa ylänköalueella, Meksikon laaksossa. Se oli saanut vaikutteita olmeekeilta. Maissin lisäksi viljeltiin papuja, amaranttia ja kurpitsaa.

Tlatilcon kulttuurin erikoisalaa oli uhrirituaaleissa käytetty keramiikka. Kulttuurin piirissä valmistettiin myös savinaamioita ja ihmis- ja eläinpatsaita. Hautajaisilla ja niihin liittyvillä uhreilla oli tärkeä asema kulttuurissa.

Vähitellen kulttuuri kehitti omintakeisia, olmeekkikulttuurista riippumatta. Se heikkeni 700 eaa Cuicuilcon noustessa. Tlatilcon lisäksi tärkeä keskus oli Tlapacoya.


Pyöröpyramidin rauniot

Cuicuilcon kaupunkivaltio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cuicuilco oli yksi varhaisista Väli-Amerikan kaupunkivaltioista. Se sijaitsi nykyisen Meksikon kaupungin lähistöllä Meksikon laaksossa. Kaupunkiin rakennettiin n. 400 eaa. pyöreä pyramidi, joka tuhoutui pari-kolmesataa vuotta myöhemmin tulivuoren purkauksessa. Tämän jälkeenkin se oli luultavasti Teotichuanin kilpailija kunnes tuhoutui muutaman sadan vuoden kuluttua tapahtuneen tulivuoren purkauksen jälkeen.

Cuicuilcon menestys perustui kasteltuihin maissipeltoihin. Paikalla lienee ollut asutusta jo 2000 eaa. Cuicuilco oli olmeekki-kaudella eräs suurimmista keskuksista. 650-250 eaa. se oli alueen johtava keskus 5000 - 10 000 asukkaallaan, kun muiden suurten keksusten asukasluku vaihteli 2000 - 4000 välillä.


Monte Albánin Päätori

Sapoteekit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sapoteekit rakensivat porraspyramiditemppeleitä ja kehittivät kirjoituksen noin vuoden 500 eaa. tienoilla. Temppelien lisäksi heidät tunnetaan haudoistaan ja pallopeliareenoistaan. Aluksi heidän kulttuurissaan oli paljon olmeekkivaikutteita. Sapoteekkien tavukirjoitus oli puolestaan pohjana sekä mayojen että atsteekkien kirjoitukselle. Sapoteekkien varhaiskeskus oli noin 1150-500 eaa. San Jose Mogoten kylä, jossa oli jopa 1000 asukasta. Myöhemmin sapoteekkien merkittävin kaupunki oli Monte Alban, josta misteekit ajoivat heidät n. 1300.


Misteekkien kirja

Misteekit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Misteekit olivat merkittävä kulttuurikansa. Heillä oli useita kulttuurikeskusta. Käsityöläiset tunnettiin puu-, kivi- ja metallitöistään. He valloittivat sapoteekeilta Monte Albanin ja rakensivat sitä edelleen. Misteekkien mahtti oli huipussaan 1300-luvulla. Misteekit saivat vaikutteita mm Teotihuacanista ja myöhemmin tolteekeilta. Asteekeista ei ollut heille pahemmin harmia ja he vastustivat espanjalaisiakin verisesti.


Huastekien pikkupatsas

Huasteekit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huasteekit olivat eräs tolteekkien valtaannousua edeltäneistä jälkiklassisista kulttuureista. Kansan kaupungit kukoistivat 300-900. Kansa joutui asteekkien vallan alle 1450. Kansan uskotaan saapuneet alueelle Pohjois-Amerikan aro- ja aavikkoalueilta. Huasteekit ovat liittyneet Pohjois-Meksikon ja Etelä-Yhdysvaltojen pueblo kulttureihin. Huasteekkien kieli on sukua maya-kielille kaukaisesta sijainnistaan huolimatta.


Xocicalcon raunioita.

Xocicalcon kaupunkivaltio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xocicalco eli "Kukkatalon paikka" (eli uhrauspaikka) oli kaupunkivaltio, joka hallitsi Teotichuanin raunioiduttua ennen Tolteekkien valtaannousua (eli n. 750-900). Kaupungissa asui 15 000 - 30 000 ihmistä ja se peitti usean neliökilometrin alan. Kaupunki sijaitsi mäellä linnoitusten ja vallitusten ympäröimänä, mitä on pidetty merkkinä sotilaallisuudesta. Tarinoiden mukaan tolteekkikuningas vietti kaupungissa lapsuutensa. Kaupungin väestö hävisi n. 900 kenties vihollisia pakoon.

Tolteekkien soturipatsaita

Tolteekit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tolteekit (n. 980–1160) olivat pohjoisesta saapunut valloittajakansa, joiden uskotaan saapuessaan ryöstäneen Teotihuacánin kaupungin. He olivat ihmisiä uhrannut sotilaskansa, jolla oli vaikutusta myöhempiin atsteekkien omaksumiin tapoihin. Heidän katsotaan myös vaikuttaneen Mayojen myöhäiskauden kulttuuriin. Silti heidän kulttuuristaan tiedetään melko vähän.

Tolteekkien pääkaupunki oli nimeltään Tollan, mutta sen tarkkaa sijaintia ei ole varmistettu. Tolteekit kävivät jatkuvasti sotia ja heitä pidetään taitavina rakentajina. Heidän johdossaan oli sotilasylimystö ja he laajensivat voimakkaasti sulkakäärmejumalan kulttia. Tolteekit kukistuivat chichimeekkien hyökätessä Tollaan 1169.


Chichimeekkitaistelija

Chichimeekit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chichimeekit olivat pohjoismeksikolainen paimentolaiskansa, joka vaikutti samanaikaisesti atsteekkien kanssa. Asteekit pitivät heitä jonkinlaisina barbaareina. Heidän valtansa Meksikon laaksossa kesti n. 950-1300. He rakensivat pääkaupunkiinsa Tenayakaan pyramidin n. 1300. Valloitussotiensa melskeessä tepaneekit liittolaisineen kuitenkin ajoivat heidät tiehensä.

Azcapotzalcosta löydetty seinämaalaus.

Azcapotzalcon kaupunkivaltio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Azcapotzalco eli "Muurahaisten paikka" oli Asteekkien valtakautta edeltänyt kaupunkivaltio Texcoco-järven rannalla, Meksikon laaksossa. Sitä hallitsivat 1100-1200-luvuilla pohjoista saapuneet tepaneekit. Heidän suurkuninkaansa Tezozómoc laajensi kaupungin valtaa huomattavasti 1400-luvun alussa. He kukistuivat sodassa n. 1430 ja tulivat osaksi atsteekkien kolmiliittoa.

Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

amarantti = valkuaisaine- ja kivennäisainepitoinen alkuvilja

barbaari = alunperin kreikkalainen nimitys vähemmän sivistyneille kansoille

kaupunkivaltio = valtakunta, joka koostuu pääkaupungista ja sitä ympäröivästä maaseudusta kylineen

keramiikka = kuumassa uunissa poltetut saviesineet

pyramidi = vinoseinäinen rakennus