Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Tiwanakun edeltäjät
Ennen Tiwanakun suuren temppelikeskuksen ja kaupungin syntyä vaikutti Perun-Bolivian ylätasangolla monia aiempia temppelikeskuksia.
Ne olivat Tiwanakua pienempiä. Tunnetuimpua näistä ovat Chiripa ja kaukana pohjoisessa sijainnut Pucara.
Alun pienistä "temppelikylistä" kasvoi aikaa myöten vähintään pikkukaupungin kokoisia päällikkökuntien keskuksia. Nämä kehittyivät pikkuvaltioiksi.
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kulttuurin kehityksen näyttämä on tällä kertaa Bolivian ja Perun ylätasanko, altiplano. Siellä sijaitsee Tititaca-järvi, joka kuin sattumalta nykyään muistuttaa
ylhäältä katsoen eräsntä intiaanian jumalana palvomaa eläintä, jaguaaria.
Alueella oli yllättävän paljon luonnonvaroa: alpakoita kuhisevia aroalueita, kalaisia järviä ja jokia, joiden laaksot sopivat viljelylle. Tuliperäistä laavalasia saatiin kaupassa pohjoisesta, ja käytetiin työkalujen tekoon.
Kylistä temppelikeskuksiksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aivan alussa alueella asui metsästäjiä ja keräilijöitä, jotka liikkuivat vuodenaikojen mukaan. Pienimuotoista puutarhaviljelyä ja kalastusta myös esiintyi. Väestö asui melko harvassa. Aikaa myöten tapahtui kehitystä: mm alpakan kesytys mahdollisti kaupan määrän kasvun, koska sen avulla pystyi kuljettamaan helpommin tavaroita pitkiä matkoja.
Noin 2500 eaa Titicacajärven lähelle ilmestyi ajan mukana yhä enemmän paikoilleen asettuvaa asutusta. Noin 1800 - 1500 eaa asutus asettui paikoilleen jokien ja järvien lähelle. Asuinpaikat olivat pieniä, noin hehtaarin laajuisia. Ihmiset hankkivat elantonsa monin eri tavoin: viljelyä, kalastusta, metsästystä ja keräilyä.
Noin 1400 eaa ilmestyivät ensimmäiset upotetut aukiot. Noin 1300-500 eaa kylät kasvoivat suuriksi ja ilmestyi yhteiskunnallinen luokkajako. Tämä johtui väestön kasvusta, ja viljelyn yleistymisestä. Chiripassa kasvatettiin perunaa joskus 800 - 500 eaa. Noin 800 eaa kvinoa negra-kasvin viljely yleistyi siellä. Chiripa sijaitsee melko lähellä Tiwanakua Taracon niemimaalla.
Terassiviljely ilmaantui. Nyt yhteiskunnat olivat päällikkökuntia. Näissä mahtavat päällikot johtivat satojen - tuhansien ihmisten alueita. Päälliköt asuivat temppeleissä tai niiden lähellä. Temppeleissä järjesttiin uskonnollisia menoja.
Noin 1000 -800 eaa ilmaantui seudulle alkavaa monumenttirakentamista Chiripaan. Näihin aikoihin Chiripan ala oli 4.25 ha. Pari vuosisataa aiemmin oli rakennettu ensimmäinen temppeliallas. Sotiminen lienee ollut vielä melko vähäistä.
Chiripan aikalaisia oli mm myöhemmän Pucaran alueen Qualyun kulttuuri 1400 - 500 eaa, johon liittyi ajan mittoihin nähden suuria keskuksia jokilaaksoissa. Näiiden ala oli jopa 20 ha.
Chiripa kasvoi noin 800 eaa - 100 jaa. kun muutama uusi, aiempaa suurempi temppelivaihe ilmestyi.
Sodat, valtiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Noin 500 eaa. - 400 jaa. ilmaantuivat suuret keskukset. Noin 500 eaa sodat yleistyivät ainakin Titicacajärven lähistöillä.
Chiripan jälkeen johtoon nousi pohjoisilla vuorilla Pucara. Pucara sijaitsi jokilaaksossa Titicacajärven luoteispuolella, kun myöhempi Tiwanaku eteläpuolella.
Puracaran kanssa kilpaili mm Titicacan rannoilla sijainnut Taraco, jossa oli huipussaan 3000 - 7000 asukasta.
Pucaran vaikutus ulottui melko laajalle Perussa, muttei sen rakennelmat olleet niin suuria kuin Tiwanakussa. Pucarasta on löydetty mm suuri pyramidi. Pukaran vaikutus ulottui koko Titicaca-järven ympäristöön ehkä jo noin 200 eaa. Viimeistään noin 300 jaa se valtasi Titicacajärven pohjoisosan ympäristön. Pucara ja Pohjois-Titicacan Taraco olivat noin 50 jaa noin 100 ha kokoisia. Pucara valtasi välillä 0 - 200 jaa Taracon.
Pucara saavutti huippunsa noin 100-200 jaa Sen ala oli enimmillään noin 150 ha ja siinä asui noin 10 000 asukasta. Mutta se romahti noin 200-300 jaa, ehkä ilmastonmuutos, ehkä sota, ehkä kapina.
Eteläisessä Titicaca-järven laaksossa taphtui vatsaavaa kehitystä: kuninkaat yhdistivät sodilla pieniä kaupunkivaltioita.