Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Varhaiset indoeurooppalaiset

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Indoeurooppalaisia pidetään pyörän keksijöinä. Pyörä auttoi kansaa levittäytymään kauas.
Indoeurooppalaiset lähtivät Kaukasuksen pohjoispuolelta, ja vaelsivat muutamassa tuhannessa vuodessa laajalle Euroopapan ja Aasiaan.
Indoeurooppalaiset ovat luultavasti lähtöisn Kaspianmeren ja Mustanmeren pohjoispuoliselta Volgan seudun arolta steppe.
Sotavaunujen leviäminen Aasiassa.

Varhaiset indoeurooppalaiset kulttuurit syntyivät luultavasti Keski-Aasian aroilla. He olivat ns "ratsastajakansoja", jotka kesyttivät hevosen. Hevonen, sotaisuus ja liikkuva paimentolaiselämäntapa levittivät kulttuuria laajalle. Toki indoeurooppalaiset saattoivat asettua paikoilleen maata viljelemään.

He rakensivat suuria hautakumpuja sotapäälliköilleen muiden toimiensa ohella. Varhaiset indoeurooppalaiset arkeologi tunnistaa haudoissa olevista aseista ja eläinuhreista.

Ensimmäiset indoeurooppalaiset elivät luultavasti Kaspianmeren ja Mustanmeren pohjoispuolisella arolla. Tältä alueelta varhaiset indoeurooppalaiset levittäytyivät noin 3500-1800 eaa laajalle Eurooppaan. He tuhosivat aiemman "vanhan Euroopan" kulttuurit.

Keitä indoeurooppalaiset ovat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indoeurooppalaiset ovat nykyisten englantilaisten, ranskalaisten, espanjalaisten, italialaisten, venäläisten jne sukuisia kansoja. Esi-indoeurooppalaiset olivat indoeurooppalaisten edeltäjiä. Perintötekijöiden tutkimuksen mukaan indoeurooppalainen isälinjan haplotyyppi oli R1.

Indoeurooppalaisia keksintöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indoeurooppalaiset lienevät ensimmäisenä kesyttäneen hevosen joskus 4500-4000 eaa. He myös keksivät noin 2000 eaa puolapyöräiset, nopeat sotavaunut. Näiden ansiosta sotaisat heimot saattoivat levittäytyä kauas. Indoeurooppalaisten sotaisuuden syynä pidetään monesti toimeentulon niukkuutta arolla: jos omalla alueella ei vilja kasva tai karja selviä, sen voi yrittää ryöstää naapuriheimolta.

Alkukodin etsintää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei osata tarkkaan sanoa, mistä indoeurooppalaisten edeltäjät olisivat tulleet jääkaudella. Monet väittävät, että alkujaan jostain Pakistanista Kazahstaniin. Toisten mielestä Iranin-Turkin seuduilta Kaukasukselle ja sieltä Keski-Aasiaan. Varhaisten metsästäjä-keräilijöiden kulttuureja on koetettu tunnistaa esi-indoeurooppalaisiksi.

Joka tapauksessa ollaan melko varmoja, että varhaisia esi-indoeurooppalaisia asui Ukrainan-Kazahstanin metsäaroilla ja aroilla noin 5000 eaa.

Varhaisimmat indoeurooppalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimpia löytöjä indoeurooppalaisten esi-isistä on tehty mm Etelä-Venäjältä alalta 5200-3500 eaa. Karjanhoito saapui alueelle noin 5200 eaa ja mullisti aiemman metsästäjä-keräilyyn perustuneen elämän. Luultavasti hevonen kesytettiin näihin aikoihin. Kivi-kuparikautiset heimot uhrasivat usein eläimiä hautausten mukana: hevosia, lampaita ja nautoja. Hautauksiin laitettiin punaista okraväriä vanhan tavan mukaisesti.

Kurgaanikulttuurit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikaa myöten varhaiset indoeurooppalaisten esi-isät alkoivat rakentaa suuria hautakumpuja, kurgaaneja. Väestö jakautui luultavasti pappeihin, sotilaisiin ja tavallisiin karjankasvattajiin tai viljelijöihin. Uskotaan näiden varhaisten indoeurooppalaisten palvoneen taivaanjumalaa "taivaan isää".

Tällöin ei vielä tunnettu sotavaunuja. Mutta lankuista tehty pyörä tunnettiin viimeistään noin vuodesta 3500 eaa.


Jamnalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jamnan kulttuurin haudoista löydettyjä koruja ja esineitä.
Jamnalainen "kivi-idoli". Huomaa sotakirveet.
Nuorakeramiikkaa.
Varhaisia itäisiä indoeurooppalaisia kulttuureja kartalla: Jamna "Yamna", "Corded Ware" nuorakeramiikka. "Globular Amphora" palloamfora.
Kellopikarikulttuuri levisi maitse ja meritse Länsi-Eurooppaan.

Noin 3500 eaa alkanut Jamnan kulttuuri ("kuoppahautakulttuuri") oli ensimmäinen indoeurooppalainen, joka rakensi hautakumpuja kauas jokilaaksoista. Idässä kulttuuri luotti paimentolaisuuteen. Lännessä oli enemmän maanviljelyä jokilaaksoissa. Varhaisin Itä-Euroopan pyörä oli jamnalaisilla. Uskotaan jamnalaisten käyneen kauppaa tuon ajan kaupunkikulttuurin, Ukrainassa Tripoljen kulttuurin kanssa. Jamnalaiset omaksuivat pyörän joskus välillä 3500-3000 eaa ehkä lännestä, ehkä etelästä Kaksoisvirranmaasta. Tuohon aikaan Jamnan kulttuuri oli huipussaan ja levitti vaikutteitaan Tripoljen kulttuurin joko kaupan tai sotien välityksellä. Jamnan patsasmaiset "kivi-idolit" ovat tältä ajalta.

Jamnan kulttuurin heimot valtasivat Tripoljen kulttuurin alueen noin 3000-2800 eaa. Nähin aikoihin varhaiset indoeurooppalaiset etenivät etelässä Georgiaan asti.

Nuorakeramiikka eli "vasarakirveskansa"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 2900-2350 eaa niin sanotun nuorakeramiikan,"vasarakirveskansan", sotaiset tekijät vaelsivat ainakin Keski-Eurooppaan asti, voittaen paikalliset tehokkaammilla aseillaan. Nuorakeramiisesta kulttuurista on löydetty vähän asutusten jäänteitä. Niinpä tutkijat olettavat näiden ihmisten viettäneen pääosin liikkuvaa paimentolaiselämää. Puolasta on löydetty merkkejä viljelystäkin.

Näitä pidetään monesti balttien ja slaavien esi-isinä.

Noin 2500 eaa voidaan katsoa indoeurooppalaisten syntyneen, kun heidän edeltäjäheimojensa alue jakautui läntiseen centum ja itäiseen satem-kieliin. Uskotaan varhaisten indoeurooppalaisten levinneen laajalle vaunujen ja hevosten ansiosta, ja tietenkin sotaisuudellaan.

Kelttien alkava nousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indoeurooppalaiset etenivät Keski-Euroopasta länteen megaliittikulttuurin alueelle. He ilmeisesti halusivat ryöstää vauraat megaliittikulttuurin alueet.

Indoeurooppalaiset olivat vallanneen Länsi-Irlanninkin vuoteen 1800 eaa mennessä. Nämä olivat kelttien edeltäjiä.

Keski- ja Länsi-Eurooppaan noin 2800-2500 eaa levinnyttä kellopikarikulttuuria pidetään nykyään kulttuuriryppäänä, joka ilmeisesti ainakin Saksassa oli indoeurooppalainen. Kulttuuri toi alueelleen hevosen ja alkoholin. Käännettyä kirkonkelloa muistuttavista astioista juotiin simamaista ainetta. Kulttuurin sotakirves muistutti tikaria.

Noin 2300 eaa alkoi nousta esikelttiläinen ja esigermaaninen Uneticé-kulttuuri. Kelttien kulttuuri lienee alkujaan osin lähtöisin kellopikarikulttuurista.

Eriäviä näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansojen alkuperäkäsitykset herättävät monesti poliittisistakin syistä kovia väittelyitä. Jotkut ovat väittäneet indoeurooppalaisten lähteneen Anatoliasta tai Armeniasta. Toiset taas sanovat indoeurooppalaisten asuneen jo jääkaudesta nykyisillä asuinsijoillaan. Mutta ylensä arkeologit eivät usko tätä. Intiassa jossa puhutaan paljon indoarjalaista hindiä, väitetään monesti, että indoeurooppalaiset olisivat tulleet sieltä Eurooppaan. Eurooppalaiset tutkijat eivät tätä yleensä pidä uskottavana. Myöskään perintötekijöiden perusteella ei pidetä järkevänä, että maanviljelyn Eurooppaan tuoneet olisivat olleet indoeurooppalaisia. On väitetty indoeurooppalaisten jo 5. vuosituhannella levittäytyneen megaliittikulttuurin alueelle mm Tanskaan, mutta varmaa tämä ei ole.