Wikijunior Suomen historia/Aika ennen jääkautta
Aika ennen jääkautta on ollut aina nykypäiviin saakka melko tuntematonta historiaa. Kuitenkin aina 130.000 vuoden takaa on säilynyt todisteita elämästä nykyisen Suomen alueella.
Jääkaudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Useat jääkaudet ovat hävittäneet Suomesta monet esihistorialliset jääntet, mutta suojaista paikoista mm luolista on löydetty viime jääkautat edeltäviä esineitä.
Susiluola
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etelä-Pohjanmaalla, Kristiinankaupungissa ja Karijoen kunnan omistamalla alueella sijaitsee Susivuori. Tämän vuoren pohjoisrinteessä on kallionrakoon sijoittuvat asuinpaikka, jotka kutsutaan Susiluolaksi. Tässä luolassa on todennäköiseti ollut ihmisastutusta jo ennen jääkautta eli noin 130.000 vuotta sitten. Luola on vanhin Suomen ja koko Pohjoismaiden alueelta tavattu ihmisten aiheuttamien jälkien sijaintipaikka.
Keitä luolassa asui
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Susiluolaa kutsutaan paleoliittiseksi asuinpaikaksi. Paleoliittinen tarkoittaa vanhinta kivikautta. Ihmiset jotka luolaa aikanaan asuttivat olivat Neandertalin-ihmisiä, jotka ovat ihmisen eräs varhainen kehitysvaihe. He asuttivat Susiluolaa todennäköisesti erittäin pitkän ajan, noin vuodesta 132.000 eaa. (ennen ajanlaskumme alkua) aina vuoteen 74.000 eaa. Tuo aika on paljon varhaisempi kuin esimerkiksi kirjotustaito, jos keksittiin vasta noin 7000 vuotta sitten. Ihmisasutus ja kaikenlainen asutus päättyi jääkauteen, jolloin muun muassa koko Suomen alue peittyi kilometrejä paksun jään alle.
Mitä Susiluolassa tutkitaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Omalla paikkakunnallaan, Karijoella, susiluola on tunnettu jo kauan. Näin oli jo ennen kaivauksia. Luolaan pääsi kuitenkin sisään vain ahtaasta aukosta ryömimällä, mikä oli varsin hankalaa.
Eräs paikkakuntalainen kuitenkin oli päättänyt rahoittaa luolan tyhjentämisen irtokivista ja sorasta. Näin paikakuntalaiset ajattelivat tehdä Susiluolasta matkailukohteen. Mutta kun luolaa oltiin tyhjentämässä, paljastui jotain odottamatonta: luolasta löytyi esineiden näköisiä kiviä ja paikalle kutsuttu geologi tunnisti esineet vanhoiksi työkaluksi. Kuten tällaisissa tilanteissa on tapana, niin työt keskeytettiin ja kohde rauhoitettiin muinaismuistoksi.
Susiluolassa aloitettiin tieteelliset kaivaukset vuonna 1997. Se oli monen eri laitoksen ja viraston yhteistyötä. Kaikkien tarkoituksena oli saada selville miltä ajalta luola oli peräisin ja miltä ajalta sieltä löydetyt esineet olivat. Haluttiin myös vertailla muualta Euroopasta löytyneitä esineitä, jotta ikä saataisiin paremmin selville.
Susiluolan kaivauksissa tutkitaan kaikkea mahdollista. Löytyvät luunsirut kertovat mitä ihmiset metsästivät ja söivät ruuakseen. Noki puolestaan paljastaa sen, oliko tuon ajan ihmisilla käytössää tuli ja nuotio, joka lämmitti sekä valmisti ateriat. Erilaiset kiviesineet puolestaan kertovat miten metsästettiin, millaisia eläimiä ja miten työkäluja valmistettiin. Luola kertoo myös miten sen asukkaat asuivat ja elivät.
Millainen paikka on Susiluola
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Susiluola sijaitsee kallion pohjoisrinteellä. Luolan iäksi on arvioitu yli 2,6 miljoonaa vuotta, eli se on paljon vanhempi kuin siellä ollut asutus. Luola sijaitsee nykyisin 116 metriä merenpinnan yläpuolella, mutta on muistettava, että jääkauden loputtua luola oli paljon lähempenä merenpintaa.
Susiluola on enimmillään vain 2,2 metriä korkea, mutta on muistettava, että luolaa aikoinaan asuttaneet Neandertalin ihmiset olivat nykyisiä ihmisiä pienempiä, pituudeltaan he olivat noin 160 senttimetrisiä. Luolan pinta-ala on yli 400m2, eli se on noin kolmen omakotitalon kokoinen. Luola on vielä osin soran peittämä ja vasta osa on siis tutkittu.
Mitä esineitä on löydetty Susiluolasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehkäpä mielenkiintoisin löytö Susiluolasta on ollut kasvien. ja kukkien siitepölyt. Nykyisin niiden avulla pystytään melko tarkasti arvioimaan maakerroksen ikä, sillä siitepöly jää usein maan alle uuden maakerroksen tullessa päälle.
Luolasta on löydetty paljon siellä asuneiden nisäkäseläimien luita. Kuitenkaan vielä ei ole löydettu luunpaloja, jotka ovat peräisin jääkautta edeltäneeltä ajalta.
Susiluolasta on löydetty myös noin 200 kiviesinettä. Kivikaudella näet kaikki kestävät tarve-esineet tehtiin kivestä. Tällaisia sineitä ovat yksipuolinen iskuri, levoa kaavin ja pyöreä kaavin. Näiden työkalujen valmistamisesta on jäänyt noin 600 erilaista jätepalaa. Kaikkia kiviesineisiin tarvittavaa materiaalia ei ole esiintynyt Susiluolan paikkakunnalla, eikä edes koko Suomen alueella. Tämä raaka-aine on pitänut tuoda jostain kauempaa. Tämä puolestaan kertoo yhteyksistä muuhun maailmaan.
Mitä Susiluola merkitsee
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Susiluola on tavallaan meille ainutlaatuinen tilaisuus kurkistaa yli 100.000 vuoden takaiseen elämään, koska Suomen alueelta ei ole löytynyt muita todisteita elämästä ennen jääkautta. Emme tietenkään saa tuosta elämästä kovin yksityiskohtaisia tietoja, mutta pienten murusien avulla voimme esittää arveluja ja näkemyksiä. Kuitenkin on muistettava, että ihmisen elämässä ovat aina olleet tärkeitä asioita ravinnon hankkiminen ja suvun jatkaminen eli lisääntyminen. Aivan samat asiat ovat tärkeitä myös eläimille.
Susiluolan avulla onnistumme tuon pienen tirkistysluukun luomisessa. Se kertoo meille Suomen alueen hyvin pitkästä historiasta, paljon pidemmästä kuin on aiemmin oletettu. Susiluolan tutkimustulosten perusteella tiedämme, että maa ei ollut autio ja tyhjä ennen jääkautta, vaan alueella asui ihmisiä, jotka elivät omaa alkeellista elämäänsä.