Wikijunior Suomen historia

Kohteesta Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Wikijunior

Suomen historia[muokkaa]

Johdanto[muokkaa]

Suomen valtion historia on hyvin lyhyt, se alkaa maan itsenäistymisestä eli vasta vuodesta 1917. Suomen historia kansakuntana alkaa Porvoon maapäivistä vuonna 1809, jolloin Venäjän keisari Aleksanteri I:n sanoi tunnetun lauseensa, että vastedes Suomi on korotettu kansakuntien joukkoon. Toisaalta kansan historia alkaa myös tuhansia vuosia sitten, aina historian hämärästä, sillä Suomen aluetta ovat ihmiset asuneet aina jääkaudesta lähtien.

Kuitenkin on varmasti parasta kertoa Suomen alueen historiasta, tai sen alueen historiasta, joka jossain historian vaiheessa sai nimekseen Suomi. Näin menemme uudelleen historian hämäriin aikakausiin ja tuhansien vuosien päähän omasta ajastamme.

Suomen historian jako eri aikakausiin[muokkaa]

Suomen alueen ja Suomen kansan ja valtion historia voidaan jakaa erilaisiin osa-alueisiin:

Muita Suomen historiasta kertovia wikikirjoja[muokkaa]

Miten saamme tietoa Suomen historiasta[muokkaa]

Historia on tiede kuten fysiikka, kemia tai filosofia. Tieteen pitää aina perustua olemassa oleviin tosiasioihin. Nämä tosiasiat pitää voida tarkastaa ja niiden perusteella tehdyn tulkinnan pitää olla oikein tehty.

Esihistoriaa tutkii arkelogia, jota työtä tekeviä nimitämme arkeologeiksi. He tekevät kaivauksia entisilla asunpaikoilla, raunioilla ja hautausmailla. Usein he tonkivat myös erilaisia tuhansia vuosia sitten syntyneitä kaatopaikkoja, jotka ovat usein todella hyviä löytöpaikkoja. Myös vanhat, tuhansia vuosia vanhat rakennukset ja monumentit ovat arkeologien työmaita. Pienistä luunsisuista, kivenkappaleista ja kaikista vastaavista löydöistä tehdään huolelliset raportit ja ne yleensä julkaistaan kirjoina. Arkeologit, saadakseen tietoja, tekevät usein kenttätöytä, joka tarkoittaa kaivauksia ja maan tonkimista tietyssä paikassa.

Historioitsijalla on usein helpompi tehdä työtään. Usein hän tekee työtään arkistossa johon varastoitu vanhat asiakirjat, jotka on syntyneet kirjoitustaidon aikana. Usein historioitsijat tekevät työtään myös kirjastoissa, sillä monet asiakirjat on myös julkaistu kirjoina. Lisäksi hänen pitää tutustua perusteellisesti kaikkiin tutkimusaiheeseen liittyviin kirjoihin.

Painettuja ja yleensä kirjoitettuja asiakirjoja sanotaan lähteiksi, sillä ne ovat yhtä tärkeitä historialle kuin lähde on janoiselle. Myös sanomalehdet ja muut lehdet ovat myös historian lähteitä. Ne kuitenkin ovat usein vain lähimenneisyyden lähteitä. Keskiajalla ei ollut kovin paljon sanomalehtiä, ei oikeastaan yhtään.

Kuitenkin kirjoitettujen lähteiden lisäksi historioitsija voi käyttää lähteinään tapoja, kerrottua tietoa, runoja, kuten suomalaisten Kalevala. Myös lasten leikit ja lorut ovat nykyisin historian lähteitä.

Kirjallisuutta[muokkaa]

Suomen historiasta on kirjoitettu monta kirjaa ja artikkelia. Ilmeisesti kukaan ei tiedä tarkalleen kuinka monta niitä on. Tässä jokunen aikuisten kirja, joista voi saada lisätietoja myös Suomen historiasta:

  • Suomen historian pikkujättiläinen,
  • Weilin+Göösin Suomen historia 1-8 osaa,
  • Suomen kulttuurihistoria 1-3 osaa,
  • Suomen taloushistoria 1-3 osaa.

Lisäksi Otavalta on ilmestynyt kirja nimeltä Suomen lasten historia.