Wikijunior Suomen historia/Autonomian rakentamisen aika

Suomesta autonominen suuriruhtinaskunta

Kun Ruotsi oli hävinnyt Suomen sodan (1808-1809), Suomi liitettiin Venäjään. Suomi sai autonomian ja Suomesta tuli siis autonominen suuriruhtinaskunta. Venäjän keisari hallitsi Suomea suuriruhtinaana. Aluksi Suomen pääkaupunki oli Turku, mutta se vaihdettiin myöhemmin Helsinkiin. Kun Suomi oli kuulunut Venäjään muutaman vuoden, Suomi sai alueen, jota sanottiin "Vanhaksi Suomeksi". Vanha Suomi oli joutunut Venäjälle rauhoissa, jotka tehtiin Venäjän ja Ruotsin kanssa 1700-luvulla.

Suomen sota Vuonna 1809 Venäjän hallitsijaksi tuli keisari Aleksanteri I. Venäjä halusi valloittaa Suomen. Vuonna 1808 syttyi sota Ruotsi-Suomea vastaan. Tätä sotaa sanotaan Suomen sodaksi. Virallisesti sota päättyi 17.9.1809 Haminan rauhaan. Suomesta tuli suuriruhtinaskunta Venäjän tsaarin alaisuuteen. Ruotsi-Suomi siis hävisi sodan ja Suomi liitettiin Venäjään vuonna 1809.

Porvoon valtiopäivät Aleksanteri I antoi hallitsijanvakuutuksensa 29. maaliskuuta 1809 Porvoossa valtiopäivillä: "Olen luvannut pitää voimassa valtiomuotonne, perustuslakinne; tämä kokouksenne on teille takeena lupaukseni täyttämisestä", lausui keisari ja antoi Suomen suuriruhtinaana hallitsijanvakuutuksen. Säätyjen oli sen jälkeen vannottava uskollisuudenvala hallitsijalle. Vala käännettiin myöhemmin suomeksi ja luettiin kirkoissa. Suomi sai pitää vanhat lakinsa, uskontonsa ja erioikeutensa, eikä sitä liitetty suoraan Venäjään, vaan siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta, jonka suuriruhtinas Venäjän keisari oli. Aleksanterin seuraajat antoivat edelleen saman vakuutuksen valtaistuimelle noustessaan.

Suomi sai autonomian eli itsehallinnon. Se tarkoittaa, että suomalaiset saivat itse päättää monista asioista. Venäjän keisari oli kuitenkin myös Suomen hallitsija. Aleksanteri I:n jälkeen Venäjän keisariksi tuli Nikolai I. Kun Nikolai I kuoli, hänen jälkeensä keisariksi tuli Aleksanteri II vuonna 1855. Kun Aleksanteri II oli keisarina, suomalaisten elämä kehittyi paljon: perustettiin uusia kauppoja ja tehtaita, rakennettiin rautatie ja uusia teitä

Sortokaudet Vuonna 1894 Venäjän hallitsijaksi tuli Nikolai II. Venäjään kuului paljon eri kansoja ja venäläiset halusivat liittää Suomen tiiviimmin Venäjään, siksi venäläiset halusivat ottaa pois Suomen autonomian. Aikaa sanotaan sortokaudeksi. Kun sortokaudet alkoivat, suomalaiset eivät enää saaneet itse päättää asioistaan. Suomalaisten miesten oli pakko mennä venäläiseen armeijaan ja kaikkien oli pakko opiskella venäjän kieltä.

Suomalaiset vastustivat sortokausia ja suomalaisten tahto itsenäistyä kasvoi. Vuonna 1905 Suomessa järjestettiin suurlakko, jolloin kukaan ei mennyt töihin. Ihmiset marssivat kaduilla ja vaativat, että itsehallinto annetaan takaisin. Lopulta keisari päätti, että Suomi saa oman eduskunnan. Ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin vuonna 1906. Suomalaiset naiset saivat äänestää ensimmäisinä Euroopassa. Sitä ennen vain rikkaat miehet olivat saaneet äänestää Suomessa.