Siirry sisältöön

Wikijunior Suomen historia/Pronssikausi

Wikikirjastosta

Pronssikausi alkoi Suomessa noin 1500 eaa. ja päättyi noin 500 eaa raudan tuloon. Kiven, luun, puun jne rinnalle ilmestyi pronssi, jota tuotiin tänne. Suomessaa ei vielä pronssikaudella tunnettu hevosta. Eteläinen Suomi jakautui rannikon itäiseen ja sisämaan läntiseen kulttuuriin. Itäinen sai vaikutteita nykyiseltä Venäjältä, läntinen Skandinaviasta. Lännessä oli pieniä maatiloja ja kalastusta. Idässä elettiin pääosin yhä metsästyksellä ja kalastuksella. Pohjoisessa oli oma kulttuuripiirinsä. Suomen etelä- ja länsirannikolle rakennettiin kiviröykkiöhautoja, joita sanotaan hiidenkiukaiksi. Idässäkin rakennettiin ns lapinraunioita. Itäistä pronssikulttuuria luonnehti Volgan keskiosista tullut tekstiilikeramiikka.

Nykyisten suomalaisten esi-isät tulivat suomeen viimeistään pronssikaudella. Vaikka muualla Euroopassa pronssikauden lopussa tapahtui suuria mullistuksia, Suomessa siirtyminen pronssikaudesta rautakauteen oli melko rauhallinen.

Läntinen pronssikulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen etelä- ja länsirannikolla jatkui pitkälti myöhäiskivikauden perinne, johon nyt kuuluivat myös pronssiesineet.

Länsirannikolla pidettiin nautoja, lampaita ja vuohia. Vehnää, ohraa ja kauraa viljeltiin. Pallot olivat pienialaisia ja talot hajallaan, ei kylinä. Viljelyn lisäksi perinteinen pyynti oli yhtä tärkeää, rannikolla kalastus. Hyljettä luultavasti myös pyydettiin.

Rannikon ihmiset asuivat monesti neliskulmaisissa tai suorakaiteen muotoisissa pienissä taloissa, jotka olivat hajallaan. talojen seinät olivat savella peitettyä ulkivitsapunosta. Katto oli ehkä ruokoa tai kaislaa. Saariston hylkeenpyytäjät asuivat mm. pyöreissä majoissa.

Pronssia tuli Suomeen meren kautta kaupan välityksellä Ruotsista ja ehkä Keski-Euroopasta. Vanhemman pronssikauden esineet olivat pääosin aseita: kirveitä, tikareita, keihäänkärkiä ja miekkoja. Nuoremmalla pronssikaudella ilmaantui pronssikoruja.

Itäinen pronssikulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisä-Suomi sai kulttuurivaikutteensa Venäjältä Volga- ja Oka-jokien seudulta. Rannikon kanssa käytiin joskus kauppaa, muuten kanssakäyminen oli vähästä. Etelässä Sisä-Suomessa oli tekstiilikeramiikka ja jatkui pääosin kivikautinen pyyntikulttuuri. Metsästettiin, kalastettiin ja keräiltiin luonnon antimia vanhaan tapaan. Mutta nyt oli myös hajanaista kaskiviljelyä. Täällä pronssiesineet olivat alussa yleensä kirveitä. Pronssi oli täällä harvinaisempaa kuin rannikolla. Pohjois-Suomessa tehtiin asbestikeramiikkaa.