Wikijunior Suomen historia/Sotien aika

Toinen maailmansota käytiin vuosina 1939-1945.

Saksan aloitettua sodan Puolessa Neuvostoliitto pelkäsi Suomen maaperältä tapahtuvaa hyökkäystä. "Ennalta ehkäisevästi" Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Näin alkoi talvisota 30.11.1939.

Kesällä 1940 Suomi lähti Saksan vanavedessä jatkosotaan: tarkoitus oli rakentaa Suur-Suomi.

Tämä epäonnistui. Neuvostoliiton vastahyökkäyksen takia Suomi oli pakotettu rauhaan.

Kun Neuvostoliitto vaati Suomea ajamaan saksalaiset mailtaan, syttyi lapin sota.

Talvisota

Taustaa

Saksassa nousi valtaan kiihkokansallismielinen Hilter, joka havitteli ainakin Euroopan, jopa koko maailman herruutta. Saksa hyökkäsi puoleen syyskuussa 1939, edeten sinne nopeasti. Toiselta puolelta hyökkäsivät neuvostojoukot. Puola jäi kahden armeijan jyräämäksi. Saksa ja Neuvostoliitto sopivat Puolan jaosta.

Neuvostoliittoa huolestutti Saksan laajeneminen. Se pyrki jakamaan Saksan kanssa Itä-Euroopan etupiireihin. Suomi jäi Neuvostoliiton etupiiriin. Neuvostoliitto pelkäsi että Saksa voisi hyökätä Suomen kanssa Leningradiin. Suomen alue oli osittain tykin kantaman päässä Leningradista.

Sodan uhka tajuttiin Suomessakin: armeija määrättiin ylimääräisiin harjoituksiin.

Alueneuvottelut

Neuvostoliitto kutsui suomen nauvottelemaan aluevaihdoksista. Neuvostoliitto näet halusi muuttaa hieman rajoja, itselleen edullisemmiksi.

Neuvostoliiton vaatimuksiin kuului Karjalan kannaksen länsi-osa, Suomenlahden ulkosaaret ja Jäämeren rannalta Kalastajasaarento. Kun Suomi suostui vain pieniin myönnytyksiin niin neuvottelut katkesivat marraskuun puolivälissä. Suomessa ei uskottu sodan syttyvän.

Mainilan laukaukset

Tilanne kärjistyi kun Neuvostoliitto väitti Suomen ampuneen tykeillä Mainilan rajakylään Karjalan kannaksella. Neuvostoliitto vaati Mainilan laukauksiin vedoten suomalaisten joukkojen vetoa kauemmaksi rajalta. Suomi kiisti laukaukset. Suomi ei vetänyt joukkoja rajalta vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimukseen vedoten. Mutat Neuvostoliitto sanoi irti sopimuksen. 30.11.1939 talvisota syttyi kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Sodan alettua marsalkka Mannerheim nimitettiin Suomen armeijan ylipäälliköksi.

Rytin hallitus ja Kuusisen hallitus

Kun sota oli alkanut A.K.Cajanderin hallitus erosi 1.12.1939. Tilalle nimitettiin Risto Rytin johtama hallitus. Sodan alettua marsalkka Mannerheim oli nimitetty armeijan ylipäälliköksi.

Neuvostoliitto perusti Suomelle uuden hallituksen, joka oli kokonaan sen ohjauksessa. Tätä ns Terijoen hallitusta johti Neuvostoliittoon paennut suomalainen kommunisti O.W. Kuusinen. Samalla Neuvostoliiton valloittamille alueille perustettiin "Suomen kansanvaltainen tasavalta".

Venäläisillä oli suuri moottoroitu ja mekanisoitu armeija. Venäläisten tavoite oli vallata koko alue jopa kahdessa viikossa. Venäläiset uskoivat Suomen työläisten ottavan heidät avosylin vastaan.

Taistelut

Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä sodan alussa.

Sen joukot ylittivät rajan ja tappoivat siviilejäkin.

Suomalaiset ryhtyivät yksimielisinä torjumaan hyökkäystä. Alussa venäläiset etenivät jonkin matkaa Suomen alueelle. Vaikka Suomen armeija oli huonosti varustettu niin hyökkäys pysäytettiin joulukuussa. Kannakselle syntyi suuri taisteluhautalinja.

Suomalaisilla oli melko vähän kalustoa ja joukkoja. Mutta suomalaisia auttoi se, että venäläiset pyrkivät tukeutumaan tiestöön ja sen lähelle. Lisäksi venäläisillä oli sodan alussa vain vähän talvivarusteita: moni kuoli pakkasen puremana. Suomalaiset kevyet joukot taas pystyivät liikkumaan hiihtäen metsissä lumipuvut suojanaan, lämpimissä vaatteissa. Suomalaiset pyrkivät yleensä maastoutumaan, mutta venäläiset monesti hyökkäsivät aukeiden yli selvästi erottuen.

Kuuluisiksi tuli venäläisten panssarien tuhoaminen pelkillä "Molotovin cocktaileilla" ja kasapanoksilla, kun kunnollista panssarintorjunta-aseistustakaan ei ollut kyllin. Suomalaiset taistelivat jopa nyrkein ja panssareita pysäytettiin jopa haloillakin. "Valkoinen kuolema" niitti paljon venäläisiä. Venäläiset hämmästyivät suomalaisten puolustuksen sitkeydestä ja heidän asemiensa tehokkuudesta. venäläisten sotilaiden ja upseerien muistiinpanoissa ja rauhan jälkeen tehdyissä havainnoissa mainitaan usein, kuinka hyvin suomalaiset olivat linnoittautuneet ja hyödyntäneet maastoa.

Venäläisiä rasitti myös komentojärjestelmän jäykkyys: upseerien oli pakko saada tuloksia aikaan, omat uhkaisivat teloittaa. Tämän takia he ajoivat joukkojaan toistuviin, joukkoja kuluttaviin ihmisaaltohyökkäyksiin.

Taistelut olivat erittäin raskaita myös suomalalaisille. Venäläisä auttoi voimakas tykistö.

Silti puhuttiin "Talvisodan hengestä". Useimmat suomaiset halusivat puolustaa maataan. Kansainliitto tuomitsi Neuvostoliiton hyökkäyksen ja erotti maan keskuudestaan.

Itsenäisyyspäivän aikoihin suomalaiset käytännössä pysäyttivät venäläisten etenemisen kannaksella. Pohjoisempana Raatteen taistelussa suomalaiset saartoivat venäläisiä "motteihin". Suomalaiset tuhosivat siellä kaksi divisioonaa suhteellisin vähäisin menetyksin tammikuussa 1940.

Suomalaisia kuoli koko sodassa noin 26000, venäläisiä ainakin viisi, jopa 12 kertaa enemmän.

Tammikuussa Neuvostoliitto keräsi Suomen vastaiselle rintamalle lisä-joukkoja. Lisäksi venäläiset paransivat huomattavasti taktiikaa. Laajan rintamahyökkäyksen sijasta he pyrkivät läpimurtoon kapealla alueella, Summan lohkolla. Venäläisten aloittivat hyökkäyksen massiivisella tulivalmistelulla pyrkien muuttamaan suomalaisten asemat kuun maisemaksi. Panssarit enetivät nyt yhdessä jalkaväen kanssa. Suomalaisten kevyet torjunta-aseet eivät niihin purreet. Panssarit ja jalkäväki suojasivat toisiaan. Joukkojen johtaminen ja toiminta oli aiempaa joustavampaa, enemmän tilanteen mukaista.

Puna-armeijan suurhyökkäys alkoi Kannaksella. Venäläiset kuluttivat ja väsyttivät suomalaiset hyökkäämällä aalto aallolta, tauotta ja tulittamalla tykein. Helmikuun alussa Mannerheim-linja murtui 11.2.1940. Suomen joukot vetäytyivät väliasemaan. Kun väliasema murtui joukot vetäytyivät taka-asemaan jossa taistelut jatkuivat kovina rauhaan saakka.

Ankara rauha

Rauhansopimus allekirjoitettiin 13.3.1940 Moskovassa. Suomen piti luovuttaa Neuvostoliitolle Karjalankannas ja Laatokan Karjala, Sallan - Kuusamon alue, Jäämeren rannalta Kalastajasaarento ja vuokrata Hanko Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi.

Välirauhan aika

Sopetuminen rauhaan oli vaikeaa koska ratkaistavana oli monia ongelmia. Neuvostoliitto vaati ja sai kauttakulkuoikeuden Hangon tukikohtaansa. Lisäksi Neuvostoliitto vaati myös oikeutta Petsamon nikkeliin. Saksa tarjosi Suomelle kauttakulkusopimusta saksalaisten sotilaiden lomakuljetuksista. 19.12.1940 Suomessa vaihtui presidentti kun Kyösti Kallio kuoli sydänkohtaukseen Helsingin rautatieasemalla. Pääministeri Risto Rytistä tuli uusi presidentti.

Jatkosota

Jatkosota syttyi 25.6.1941 kun Neuvostoliitto pommitti Suomea. Samaan aikaan Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Suomi yhtyi heinäkuun alussa hyökkäykseen samalla kun saksalaiset olivat rintamavastuussa Lapissa.

Suomalaiset valtasivat menettämänsä alueet ja suuren osan Neuvosto-Karjalaa. Kun Suomen armeija eteni, venäläisten vastarinta sitkistyi. Suomalaiset kärsivät suuria tappioita esim Räisälässä. Siellä venäläiset käyttivät maastoa hyvin, ja linnoittivat asemansa sekä taisselivat sitkeästi enen antautumisia ja vetäytymisiä. Myös muun muassa Hiitolassa ja Kilpolassa suomalaset menettivät paljon sotilaita.

Tyytymättömyys Suomen joukoissa lisääntyi sen jälkeen, kun suomalaiset ylittivät Neuvostoliiton rajan. Sen takaisten alueiden valtausta kun kannattivat lähinnä heimoaatteen kannattajat, joiden mielestä Itä-Karjala kuului Suomeen. Hyökkäysvaiheessa kaatui yli 26 000 suomalaista. Mannerheim päätti pysäyttää etenemisen mm Syväri-joelle.

Suomi perusti valtaamaansa Karjalaan miehityshallinnon. miehitetyn alueen kommunisteja ja muuta epäluotettavana pidettyä väkeä suljettiin vankilerireihin. Syynä oli se, että näiden pelättiin luovan sissisotaa suomalaisia miehittäjiä vastaan. Leireissä kuoli ihmisiä tuhansittain nälkään. Syynä tähän oli pula-aika ja tietenkin se, ettei leiriläisiä tietenkään pidetty ensi sijaisina ruokittavina.

Suomalaisia sotilaita, joilla on Saksalta saatuja sinkoja, "panssarinyrkkejä".

Joulukuun lopussa alkoi kaksi ja puoli vuotta kestänyt asemasota. 6.12.1941 Iso-Britannia julisti Suomelle sodan. (Sotatoimia ei maiden välillä käyty mutta vähäisimpiä operaatioita kylläkin.)

Suomalaisetkin olivat mukana saartamassa Leningradia, jossa nähtiin nälkää.

Kesäkuun alussa 1944 puna-armeija aloitti Suomen vastaisella rintamalla suurhyökkäyksen. Se alkoi valtavilla tykistökeskityksillä. Suomalaisten linja murtui.

Suomalaiset joutuivat vetäytymään Itä-Karjalasta ja menettivät osan Laatokan Karjalaa ja Karjalankannasta. Rauha Neuvostoliiton ja Iso-Britannian kanssa solmittiin syyskuussa. Rauhan ehdot: Saksalaiset piti karkottaa Lapista jos he eivät poistu suomen alueelta 15.9.1944 mennessä. Suomen piti luovuttaa Karjala, Salla-Kuusamo ja Petsamo. Tietyt järjestöt piti lakkauttaa. Sotasyylliset piti tuomita. Rauhanehtojen täyttöönpanoa valvoi liittoutuneiden valvontakomissio.

Lapin sota

Yksi rauhaehtoja oli saksalaisten karkottaminen Lapista elleivät he poistu Suomen alueelta määräaikaan mennessä. Siitä syttyi Lapin sota kun suomalaiset ryhtyivät karkottamaan saksalaisia Lapista. Suomi sai Neuvostoliitolta jonkin verran apua. Saksalaiset polttivat ja hävittivät asumuksia perääntyessään "muistutuksena aseveljeydestä, jota ei noudatettu". Lapin sodan aikana Lappi tuhoutui perusteellisesti. Lapin sota päättyi kun viimeiset saksalaiset joukot poistuivat Suomesta huhtikuussa 1945.