Wikijunior Suomen historia/Sotien aika

Wikikirjastosta

Toinen maailmansota käytiin vuosina 1939-1945.Suomi joutui mukaan toiseen maailmansotaan kun Neuvostoliitto hyökkäsi suomeen 30.11.1939.

Talvisota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sota alkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Neuvostoliitto oli solminut Baltian maiden kanssa avunanto- ja tukikohtasopimukset, niin myös Suomi sai kutsun Moskovaan neuvottelemaan konkreettisista poliittisista kysymyksistä. Neuvostoliiton vaatimuksiin kuului Karjalan kannaksen länsi-osa, Suomenlahden ulkosaaret ja Jäämeren rannalta Kalastajasaarento. Kun Suomi suostui vain pieniin myönnytyksiin niin neuvottelut katkesivat marraskuun puolivälissä. Suomessa ei uskottu sodan syttyvän. Tilanne kärjistyi kun Neuvostoliitto väitti Suomen ampuneen tykeillä Mainilan rajakylään Karjalan kannaksella. Kun neuvostoliitto vaati Mainilan laukauksiin vedoten suomalaisten joukkojen vetoa kauemmaksi rajalta, niin Suomi kiisti laukaukset ja ei vetänyt joukkoja rajalta vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimukseen vedoten. 30.11.1939 talvisota syttyi kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Sodan alettua marsalkka Mannerheim nimitettiin Suomen armeijan ylipäälliköksi.

Rytin hallitus ja Kuusisen hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun sota oli alkanut A.K.Cajanderin hallitus erosi 1.12.1939 ja tilalle nimitettiin Risto Rytin johtama hallitus. Sodan alettua marsalkka Mannerheim oli nimitetty armeijan ylipäälliköksi. Samana päivänä Terijoella joka oli Neuvostoliiton valtaama rajakylä kannaksella perustettiin emigranttikommunisti O.W. Kuusisen johtama kansanhallitus eli niin sanottu Terijoen hallitus. Samalla Neuvostoliiton valloittamille alueille perustettiin suomen kansanvaltainen tasavalta jota johti virallisesti terijoen hallitus vaikka käytännössä sitä johdettiinkin Moskovasta.

Taistelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Neuvostoliitto oli aloittanut hyökkäyksen suomalaiset ryhtyivät yksimielisinä torjumaan hyökkäystä.Vaikka suomen armeija oli huonosti varustettu niin hyökkäys pysäytettiin joulukuussa. Tammikuussa Neuvostoliitto keräsi suomen vastaiselle rintamalle lisä-joukkoja ja puna-armeijan suurhyökkäys alkoi kannaksella helmikuun alussa.Mannerheim-linja murtui 11.2.1940 ja joukot vetäytyivät väliasemaan.Kun väliasema murtui joukot vetäytyivät taka-asemaan jossa taistelut jatkuivat kovina rauhaan saakka.

Ankara rauha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauhansopimus allekirjoitettiin 13.3.1940 Moskovassa. Suomen piti luovuttaa Neuvostoliitolle Karjalankannas ja Laatokan Karjala, Sallan–Kuusamon alue, Jäämeren rannalta Kalastajasaarento ja vuokrata Hanko Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi.

Välirauhan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sopetuminen rauhaan oli vaikeaa koska ratkaistavana oli monia ongelmia. Neuvostoliitto vaati ja sai kauttakulkuoikeuden Hangon tukikohtaansa. Lisäksi Neuvostoliitto vaati myös oikeutta Petsamon nikkeliin. Saksa tarjosi Suomelle kauttakulkusopimusta saksalaisten sotilaiden lomakuljetuksista. 19.12.1940 Suomessa vaihtui presidentti kun Kyösti Kallio kuoli sydänkohtaukseen Helsingin rautatieasemalla. Pääministeri Risto Rytistä tuli uusi presidentti.

Jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkosota syttyi 25.6.1941 kun Neuvostoliitto pommitti Suomea. Samaan aikaan Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Suomi yhtyi heinäkuun alussa hyökkäykseen samalla kun saksalaiset olivat rintamavastuussa Lapissa. Suomalaiset valtasivat menettämänsä alueet ja suuren osan neuvosto-Karjalaa. Joulukuun lopussa alkoi kaksi ja puoli vuotta kestänyt asemasota. 6.12.1941 Iso-Britannia julisti Suomelle sodan. (Sotatoimia ei maiden välillä käyty mutta vähäisimpiä operaatioita kylläkin.) Kesäkuun alussa 1944 puna-armeija aloitti Suomen vastaisella rintamalla suurhyökkäyksen. Suomalaiset joutuivat vetäytymään Itä-Karjalasta ja menettivät osan Laatokan Karjalaa ja Karjalankannasta. Rauha Neuvostoliiton ja Iso-Britannian kanssa solmittiin syyskuussa. Rauhan ehdot: Saksalaiset piti karkottaa Lapista jos he eivät poistu suomen alueelta 15.9.1944 mennessä. Suomen piti luovuttaa Karjala, Salla-Kuusamo ja Petsamo. Tietyt järjestöt piti lakkauttaa. Sotasyylliset piti tuomita. Rauhanehtojen täyttöönpanoa valvoi liittoutuneiden valvontakomissio.

Lapin sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi rauhaehtoja oli saksalaisten karkottaminen Lapista elleivät he poistu Suomen alueelta määräaikaan mennessä. Siitä syttyi Lapin sota kun suomalaiset ryhtyivät karkottamaan saksalaisia Lapista. Suomi sai Neuvostoliitolta jonkin verran apua. Lapin sodan aikana Lappi tuhoutui perusteellisesti. Lapin sota päättyi kun viimeiset saksalaiset joukot poistuivat Suomesta huhtikuussa 1945.