Wikijunior Suomen luonto
Yleistä Suomen luonnosta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomi kuuluu pääosin pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, joka kiertää koko maapallon ympäri ja jatkuu itärajan tuolla puolen Venäjällä taigana. Valtaosa Suomen luonnosta onkin metsää, jota kasvaa yli kahdella kolmasosalla (2/3) maamme pinta-alasta. Osuus on Euroopan maista suurimpia. Suomen metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.
Jääkauden vaikutuksesta Suomen luonnossa on paljon kasaumia ja uurtumia eli painaumia ja kohoumia. Moniin painaumiin on syntynyt soita tai järviä, joita monia meillä on maapallon muihin kolkkiin verrattuna paljon. Suomea kutsutaankin "Tuhansien järvien maaksi". Järvistä suurin on Saimaa.
Suomessa ei ole vuoria, kuten naapurimaissamme Norjassa ja Ruotsissa, vaan maamme korkeimpia kohtia ovat Pohjois-Suomen tunturit. Tunturit ovat erittäin vanhoja ja kuluneita, ja osa niistä on jäänteitä muinoin Suomessa kohonneesta vuoristosta. Suomen korkein kohta sijaitsee Haltitunturilla. Suurin osa maamme kohoumista on jääkauden eri kokoisista kivistä ja hiekasta muodostuneita harjuja.
Kirjan sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valitse luku, josta haluat lukea.