Siirry sisältöön

Wikijunior Tähtitiede/Auringonkaltainen tähti

Wikikirjastosta

Auringonkaltainen tähti on tähti, joka muistuttaa huomattavasti Aurinkoa. Näiltä tähdiltä tutkijat yrittävät etsiä

planeettoja, joilta ehkä tulevaisuudessa löytyy merkkejä elämästä.

Aurinkoa muistuttava tähti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alfa Centauri A ja B muistuttavat Aurinkoa. Mutta pieni punainen kääpiö Proxima Centauri ei muistuta Aurinkoa.

Aurinkoa muistuttava tähti on tähti, jolla on joitain saman tyyppisiä ominaisuuksia kuin Auringolla.

  • Tähden väri-indeksi B-V on 0.48 - 0.80, kun Auringon B-V on 0.65
  • Tai spektrityyppi on F8V - K2 V - IV
  • Voi olla kaksoistähti

Esimerkki Aurinkoa muistuttavasta tähdestä on Alfa Centauri A ja B. Epsilon Eridani, Tau Ceti, Delta Pavonis.

Myös G8V-tyypin HD 154345, massa 9/10 Aurinkoa. Tällä tähdellä on 1.1 Jupiterin massainen kiertolainen 4.16 AU päässä.

Auringonkaltainen tähti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auringonkaltainen tähti on tähti, joka muistuttaa melko paljon Aurinkoa sen jossain elämänvaiheessa.

  • Pääsarjan tähti
  • Pintalämpötila eroaa Auringosta -+500 astetta, silloin spektrityyppi F8V-G7 V
  • Metallipitoisuus 1/2 - 2x Auringon
  • Ei lähekkäinen kaksoistähti


Esimerkiksi Sigma Draconis, Beta CVn, Beta Com, Alfa Mensae, 47 ursae Majoris, 20 leonis minoris, 51 pegasi.

Auringon kaksonen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auringon kaksonen on tähti, joka muistuttaa hyvin paljon nykyistä Aurinkoa.

  • Pintalämpötila eroaa alle 10 astetta (löysempi 50 astetta)
  • Spektrityyppi G0-G5V, joskus IV-V
  • Metallipitoisuus [Fe/H] - raudan osuus eroaa 0.05 dex yksikköä , mikä on 89–112% Auringon metallipitoisuudesta. Mieluiten monet muutkin ainepitoisuudet lähellä Auringon vastaavia.
  • Arvioitu ikä miljardin vuoden sisään sama kuin Auringon, 3.6 - 5.6 miljardia vuotta- Tämä on 1 milrardin vuoden haitto Auringon iästä.
  • Ei tiedetysti kaksoistähti
  • Jos etsitään elämää: ei lähellä tähteä suuria planeettoja: supermaita, jättiläisiä jne.



Tähti HD 98618 on Auringon kaksonen. Se on vain 1/50 painavampi kuin Aurinko. Se on hitusen Aurinkoa metallirikkaampi, noin 11%.

Myös 0.99 Auringon massainen HIP 56948 on lähellä aurikoa ominaisuuksiltaan, mutta on tätä vanhempi. Aurinkoa nuorempi HIP 11915 omaa Jupiterin massaisen tai tätä suuremman planeetan. Tämänkin tähden massa 0.99 Aurinkoa. Monesti 18 Scorpiita sanotaan euringon keksokseksi: sinllä on kuitenkin paljon enemmän litiumia kaasukehässään.

Tähti, jolla voi olla asuttava planeetta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähdellä voi olla asuttavia planeettoja, vaikka se eroaa paljonkin Auringosta.

Tällöin keskustähden on oltava silti vakaa. Myös asuinkelpoisen vyöhykkeen planeettaradan on oltava vakaa.

Niin tutkijoita kiinnostavat sellaiset tähdet, joilla jättiläisplaneetat eivät häiritse asuinkelpoisia planeettaratoja.

  • Ainakin 500 miljoonaa - 1 miljardia vuotta vanha
  • Silloin spektrityyppi myöhäisempi kuin A0 - B7 V
  • Vakaa: Pääsarjassa
  • Ei suuria kirkkausmuutoksia, alle 3 %, mieluiten alle 1%
  • Voi olla maankaltaisten planeettojen ympäröimä: vaatii metallipitoisuutta yli 40% Auringosta
  • Asuinkelpoinen vyöhyke vakaa: esim lähitähti tai lähiplaneetta ei häiritse. Monesti tähti, jota kiertää Jupiterin kaltainen planeetta: toisin sanottuna kohtalaisen kaukana oleva jättiläisplaneetta.
  • 0-1 ei-laajaa lähitähteä: hyvin lähekkäistä tähteä voi ympäröidä planeetta, mutta toisaalta hyvin kaukana olevan kaksoistähden toista tähteä voi ympäröidä planeetta

190 valovuoden päässä oleva ähti HIP 11915 on hyvin auringonkaltainen tähti, muttei aivan Auringon kaksonen. Mielnkiintoisen siitä tekee se, että sillä on Jupiterin massainen planeetta noin 4.8 Maan radan päässä keskustähdestään, Jupiterhan on 5.2 Maan radan päässä Auringosta.