Wikijunior Valaat ja delfiinit

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Wikijunior

Ryhävalas sukeltaa

Johdanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä wikikirja antaa tietoja valaista ja delfiineistä. Valas ei ole kala. Valaat, delfiiniit ja pyöriäiset ovat nisäkkäitä, ne hengittävät ilmaa ja synnyttävät eläviä poikasia. Valaat jaetaan kahteen lahkoon: hammasvalaisiin ja hetulavalaisiin. Hetulavalailla on kitalaessa hampaiden tilalla tiheät hetulat, joiden läpi ne suodattavat ravintonsa. Hetulat ovat sarveista, samaa ainetta kuin ihmisten kynnet, ja ne ovat useita metrejä pitkät. Mm. sinivalas, ryhävalas ja lahtivalas ovat hetulavalaita. Hammasvalaat, joihin myös delfiinit ja pyöriäiset kuuluvat, eroavat hetulavalaista paitsi hampaiden myös hengitysaukon osalta: hammasvalailla on yksi hengitysaukko, hetulavalailla kaksi - kuin ihmisen sierainpari. Hammasvalaisiin kuuluu lukuisia eri lajeja, joiden hammasmäärä vaihtelee. Sarvivalas-uroksella on vain kaksi hammasta, joista toinen kasvaa pitkäksi spiraalikeihääksi. Joillakin delfiinilajeilla on jopa 260 hammasta. Hammasvalaisiin kuuluu mm. kaskelotti, miekkavalas ja maitovalas. Pyöriäiset ovat hammasvalaisiin kuuluva pienikokoinen valasheimo. Pyöriäisten kuudesta alalajista yksi on nimeltään yksinkertaisesti 'pyöriäinen' ja tämän noin 1.5 metrin mittaisen, tummaselkäisen valaan voi tavata myös Suomen vesillä.

Valaat (Cetacea)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hetulavalaat (Mysticeti)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hetulavalaat ovat valaiden lahkon suurimpia jäseniä ja koko ryhmän suurin valas, sinivalas on suurin koskaan elänyt eläin. Hetulavalailla ei ole hampaita, vaan ne suodattavat ravintonsa vedestä hetuloidensa avulla.

Hammasvalaat (Odontoceti)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hammasvalaat ovat nimensä mukaisesti hampaallisia valaita jotka syövät pääasiassa kaloja ja kalmareita