Siirry sisältöön

Wikiopiskelu/Historia/Tripoljen kulttuuri

Wikikirjastosta
Kulttuuri ulottui Romaniasta Länsi-Ukrainaan
Cucutenin-Tripoljen kulttuurin alue

Tripoljen kulttuuri (myös: Cucutenin-Tripoljen kulttuuri) Ukrainan seuduilla noin 5500-2750 eaa kukoistanut kulttuuri, joka tunnetaan lähinnä joistain suurista kylistään. Näitä kutsutaan "megapaikoiksi". Tunnetuin niistä oli Talianki.

Tämä kuparikautinen kulttuuri tunnetaan myös saviastioistaan ja äitijumalatpatsaistaan.

Paaluaidat ja vallihaudat ympäröivät talorykelmiä.
Tripoljen kulttuurin suurkylän tai kaupungin ennallistus.

Ihmiset elivät lähinnä viljelyllä ja karjanhoidolla. Kulttuuri pohjautui luultavasti Balkanilta tulleisiin vaikutteisiin.

Tripoljen kulttuuri kukistui indoeurooppalaisten hyökkäyksiin. Ilmastonmuutoskin saatoi edistää tämän kulttuurin tuhoa.

Kulttuurin luonteesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri oli tyypillinen Euroopan kivi-kuparikauden maatalouskulttuuri, jossa ihmiset asuivat kylissä, eläen pääosin viljellen ja karjaa hoitaen.

Kulttuuri tuotti lukuisia "äitijumalatarpatsaita" jotka olivat osa sen ajan uskontoa.

Mielenkiintoismmat löydöt seudulta ovat varhaisimmat tunnetut saviastian tekopyörän ja vaununpyörälöydöt.

Ainakin yksi temppeli on löydetty. Vain vähän hautalöytöjä on tehty.

On väitetty myös löydetyn täältä varhaista kirjoitusta: löydöt hyvin kiistanalaisia.

Kulttuuria on pidetty suhteellisen tasa-arvoisena, koska useimmat rakennukset ovat lähes saman kokoisia. Keskikokoa suurempia temppeleitä ja kokoushuoneita kuitenkin oli. Tämä saattaa kertoa päällikön mahdista.

Geenitutkimusten mukaan väestö oli enimmäkseen tyypillistä Lähi-idän alueelta saapunutta maatloutat levittänyttä väestöä.

Asutuksen rakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurkylät olivat monesti rengasmaisia rakenteeltaan. Keskellä aukio. Sen ympärillä ainakin kaksi riviä taloja. Vallihaudat ja paaluaidat saattoivat ympäröidä kylää. Monet kylät olivat jokivarsilla.

Kylät jakautuvat karkeasti ottaen pieniin, keskisuuriin ja suurkyliin , "megapaikkoihin"

Pieniä kyliä oli noin 9/10 löydetyistä. Nämä olivat ajalle tyypillisiä noin 2-7 ha alaisia kyliä, joissa ei ollut mitään merkillistä. Enimmäkseen tavallisia viljelijöitä asui niissä.

Keskikokoisten kylien ala oli noin 10-40 ha. Nämä olivat suurkylien "satelliittikaupunkeja". Näitä oli 8/100 kaikista kulistä.

Suuret kylät Talianki, Nebelivka jne olivat alaltaan 100-450 ha. Niissä saattoi olla noin 2500-3000 taloa. Niitä oli vain 1-2 sadasosaa kaikista kylistä. Asukasluku oli ainakin 6000, mutta jopa yli 45000.

Megapaikat eroavat pienistä paikoissa siinäkin että nissä tehtiin hienoa keramiikkaa.

Suurkylän vaikutusalue ulottui ainakin 20 - 100 km päähän päätellen saviastialöydöistä

Suurkylien luonne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehkä paikat olivat pyhiinvaelluksen keskuksia, joissa harjoitettiin ajalle tyypillisä uhri ja muita rituaaleja. Suurkylät saattoivat olla uskonnollisten juhlien paikkoja, joissa pysyvää asutusta oli melko vähän. Ehkä vain tiettyinä vuodenaikoina ja vuosina kokoonnuttiin rakentamaan, palvomaan jumalia ja juhlimaan.

Kulttuurin alue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri ulottui ainakin osaan Romaniaa, Moldovaa ja Länsi-Ukrainaa. Se kattoi jopa 350 000 km2 alan.

leveitä nauhakuvioita
Nauhakuvioin maalattua keramiikaa Cucutenin-Tripoljen kulttuurista.

Kulttuuri vallitsi metsäarolla Prut-joelta Bug- ja Dnestr-joille eteläisessä Länsi-Ukrainassa.

Tripoljen kulttuurin suurimmat keskukset olivat Ukrainassa: Talianki, Noborovy, Maidanets, Nebelivka. Monia suuria kyliä oli Kiovasta etelään, Bug ja Dnepr-jokien välissä.

Edeltäjä- ja vaikuttajakulttuurit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuurin alkuperä on luonaasta/lännestä Balkanilta levinneessä viljelyssä. Osin myös idästä Volgan seudun Elshankan keramiikassa.

Balkanin vaikutus tuli mm kulttuureista Starcevo-Körös-Cris, Vinca. Näiden vaikutuksesta syntyi Tripoljen kulttuuria edeltänyt paikallinen Bug-Dienestrin kulttuuri n. 6300 - 4500 eaa. Keramiikka saapui 6200 eaa. Unkarin Körösin vaikutus n 5800 eaa. Idässä kehittyi noin 5800-5200 eaa Dniper-Donetskin kulttuuri, joka kesti vuoteen 4200 eaa.

Kulttuurin aikajako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

*Edeltävät viljely- ja saviastiakulttuurit noin 6200/5800 eaa alkaen.

*Kulttuurin saapuminen ja alkuvaihe noin 5400-4500 eaa

*Nopea väestönkasvu noin 4500-4000 eaa

*Megapaikkojen kukoistus noin 4000-3500 eaa

*Megapaikkojen taantuminen noin 3500-3200 eaa

*Suuri indoeurooppalaisten hyökkäys ja kulttuurin tuho 3200-2700 eaa

Häviämiset syy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tripoljen kulttuuri tuhoutui noin 3500 - 2700 eaa, kun varhaiset indoeurooppalaiset valtasivat alueen. Tähän viittaa se, että kulttuurin itäinen alue tyhjeni ensin.↵Jotkut ovat väittäneet tuhon syyksi ilmastonmuutosta. Noin 3200 eaa oli viilenemistä ja kuivuutta eri puolilla maailmaa: ehkä suuri tulivuorenpurkaus. Tämä on voinut saattaa kutistuneen väestön alttiimmaksi indoeurooppalaisten valloitusretkille.

Joka tapauksessa sotaisa Jamnan kuoppahautakulttuuri levittäytyi alueelle noin 2750 eaa hävittäen Tripoljen kulttuurin.