CoolBasic/Perusteet
Aloittelijat, esittely ohjelmointiin CoolBasic:lla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]CoolBasic on ohjelmointikieli, joka toimii kuten mikä tahansa muu ohjelmointikieli. Suurin ero lienee se, että CoolBasicissa on sisäänrakennettuja komentoja esimerkiksi grafiikan näyttämiseen ja äänien soittamiseen. Tämä ominaisuus tekee CoolBasicista helpon ja ihanteellisen työkalun pelien ohjelmointiin.
Mitä ohjelmointi on?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ohjelmointi on käskyjen kirjoittamista tietokoneelle. Esimerkiksi kun ajastat videon, ohjelmoit siihen nauhoituksen alkamis- ja loppumisajankohdan. Ohjelmointi on siis tosiasiassa tiedon syöttämistä. Tietokoneissa ohjelmointi tarkoittaa sitä, että kirjoitat lähdekoodin, joka käännetään lopuksi tietokoneen ymmärtämään muotoon.
Koska tietokone on tyhmä kuin mikä, on sille esitettävät täsmälliset toimintaohjeet. Tietokone ei osaa tulkita epäselviä ohjeita, mistä syystä ohjelmointikielien rakenne on hyvin yksiselitteinen ja jokaisen komennon vaatima tieto pitää olla esitettynä oikein.
Mikä on kääntäjä?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ongelma on siinä, että tietokoneet ymmärtävät vain ykkösiä ja nollia. Sitä kutsutaan binäärijärjestelmäksi, jonka perusyksikkönä on bitti. Tavallisen ohjelmoijan on kuitenkin hyvin työlästä kirjoittaa ykkösiä ja nollia, joten tarvitaan tulkki CoolBasicin kieleltä konekielelle. Juuri tällainen on rakennettuna koodieditoriin. Kääntäjä siis tulkkaa (kuten mikä tahansa Suomi-Ruotsi-tulkki) lähdekoodin sellaiseen muotoon, että se voidaan ajaa tietokoneella. Käännös tallennetaan EXE-tiedostoon, josta tulee valmis, suoritettava ohjelma.
Miten käännän EXE-tiedostoksi??
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koodi käännetään painamalla joko F5 (F6) tai valitsemalla valikosta Project/Compile (Build .EXE). Tämän jälkeen CoolBasic aloittaa käännöksen. Mikäli CoolBasic törmää käännöksen aikana johonkin virheeseen, jonka takia koodia ei voida kääntää loppuun, annetaan virheilmoitus ja se rivi, jossa virhe sijaitsee. Jos painoit F5, ohjelma suoritetaan välittömästi käännöksen jälkeen. Ihanteellinen testaukseen.
Edessäni on editori, jossa välkkyy kursori. Mitä teen?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjoitat koodia editoriin. Jos sormi menee suuhun (et tiedä mitä kirjoittaa), tutustu oppitunteihin (paina F8) ja esimerkkeihin. Opit parhaiten rohkeasti kokeilemalla. Jos vain mahdollista, tee virheitä - koska niistä oppii tehokkaasti. Toinen hyvä tapa on kopioida joku valmis koodinpätkä editoriin ja sitten muuttaa jotain kohtia sieltä. Samalla voit seurata miten se vaikuttaa ohjelman toimintaan.
Alkuun pääseminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uusille ohjelmoijille on hyvä kertoa muutama fakta. Lue seuraavat kohdat hyvin.
Lähde varovasti liikkeelle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ohjelmoinnissa on aina oma oppimiskynnyksensä. Vaikka CoolBasic on helppo kieli, sitä ei kuitenkaan hetkessä opi. Suurin aloittelijan virhe on se, että ensimmäisissä peleissä tähdätään liian korkealle. Vaikka CoolBasic tarjoaa paljon puoliautomaattisia työkaluja pelien tekemiseen, hyvän pelin tekeminen vaatii silti koodia. Mitä enemmän yksityiskohtia tai hienouksia pelissäsi on, sitä enemmän joudut kirjoittamaan. Samalla lähdekoodisi mutkistuu.
Pääset parhaisiin tuloksiin, kun aloitat yksinkertaisesta pelistä, jonka idea ei ole kovin monimutkainen. Niinkin yksinkertainen peli, kuin muistipeli, antaa sinulle arvokasta ohjelmointikokemusta. Äkkiseltään ei myöskään arvaisi, että 2d-räiskintä voi olla helpompi tehdä kuin tasoloikka.
Ohjelman kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koodin järjestyksellä on väliä. Siis peli/ohjelma etenee 1 riviltä alaspäin. Kaikki ei tapahdu yhtä aikaa. Ohjelma loppuu, kun se on saavuttanut viimeisen koodirivin tai kun komennetaan END. Voit jättää tyhjiä rivejä ja kirjoittaa kommentteja, mutta nyrkkisääntönä on, että jokaisella varsinaisella koodirivillä on yksi komento.
Koska ohjelma suoritetaan ylhäältä alas, niin joskus täytyy luoda silmukka, jossa pelin toimintoja toistetaan uudestaan ja uudestaan. Melkein kaikissa esimerkeissäkin on se. Silmukoiden avulla voit säästää hirmuisen määrän työtä. Jokaisessa pelissä onkin ns. pääsilmukka, jonka sisällä pelin kontrollit päivitetään, pelin toiminnot päivitetään ja ruutu piirretään. Ja sitä siis toistetaan loputtomiin, kunnes ohjelmoija rikkoutuu siitä irti.
Muutama pikavinkki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koodaaminen on pääasiassa ongelmanratkaisua. Valitettavasti niin asia on. Sitä myötä kuin ohjelmointikokemuksesi kasvaa, opit uusia ratkaisumalleja ongelmiisi. Ei ole olemassa oikotietä onneen, vaan jokainen oppii ohjelmoimaan omaa tahtiaan.
Kommentoiminen kannattaa aina. Lisätietoa kommentoinnista löydät tästä manuaalista kohdasta "CoolBasic ohjelmointikieli/Kommentit".
Tutustu manuaaliin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Manuaali auttaa kaikessa. Siitä löydät vastaukset useimpiin kysymyksiisi. Tutustu manuaalin joka sopukkaan tarkasti, ohjelmointivinkkejä on siroteltu sinne tänne.
Sanakirja auttaa vaikeissa sanoissa, komento-opas näyttää kuinka kutakin komentoa käytetään oikein, ja CoolBasicin manuaaliosuus kuvailee tarkoin kielen eri ominaisuuksia. Mikäli törmäät käännöksessä virheeseen, manuaalista löydät virheen syyn ja korjausehdotukset.
Suosittelemme, että tutustut ainakin seuraaviin manuaalin osiin:
Viimeiset sanat ja letti suoraksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vielä muutama muistutus ennen kuin lähdet merelle kalaan.
Hienovarainen johdatus ohjelmointiin CoolBasicilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]CoolBasicissa on oppitunneiksi kutsuttu opettele-ohjelmoimaan-viikossa-sarja. Kun käynnistät CoolBasicin, sinulle tarjotaan oppitunteja. Aloittelijana niihin kannattaa tutustua. Ne esittelevät käytännössä miten ohjelmointi sujuu. Ei mitään tylsää teoriaa blaa blaa.
Coolbasicin Opiskelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiseksi oppituntien jälkeen kannattaa aloittaa kahlaamaan KOMENTO-OPASTA läpi. Sieltä löydät kaiken tarvitsemasi. Esimerkeistä löytyy runsaasti tietoa erilaisten asioiden toteutuksesta.
Sitten voit tutustua CoolBasicin varsinaiseen manuaaliin, joka löytyy pääsivulta kohdasta "CoolBasic ohjelmointikieli".
Pelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelejä tehdään pääasiassa objekteilla. Tulet huomaamaan, että koko manuaali toitottaa kerta toisensa jälkeen objekteista. Esimerkit suorastaan pursuavat niitä. Oppitunneista alkaen. Näillä se peli syntyy!
Koordinaatit, koordinaatit, koordinaatit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peliohjelmoinnissa et ikinä pääse eroon koordinaateista. Kaikki pohjautuu niihin. Koordinaatit ilmaisevat PAIKKAA. Esimerkiksi CoolBasicin pitää tietää koordinaatit mihin kuva piirretään. Ruudun koordinaatit alkavat vasemmasta yläkulmasta. Koordinaatit ilmaistaan aina kahdella luvulla: vaakasijainti ja pystysijainti. Eli X ja Y. Ne myös ilmoitetaan tuossa järjestyksessä. Siten ruudun vasen yläkulma on (0,0). Koordinaatit (100,0) on jo vähän ruudun vasemmasta reunasta, mutta silti aivan ylhäällä.
Oletuksellisesti ruudun koko on 400 leveä ja 300 korkea. Siten ruudun keskipisteen koordinaatit ovat (200,150). Voit leikkiä koordinaateilla - esimerkiksi piirtokomentojen Circle, Line ja Dot - avulla. Miinusmerkkisistä koordinaateista sinun ei heti tarvitse välittää. Niillä voit piirtää ruudun ulkopuolelle. Nyrkkisääntö aloittelijalla on, että koordinaatit kasvavat nollasta ylöspäin.
Pelimaailma (objektit, kamera, kartta, partikkelit) tosin käyttää hieman erilaisia koordinaatteja. Siinä ruudun keskipiste on (0,0), ja miinusmerkkisellä X-koordinaatilla piirrät keskipisteen vasemmalle puolelle. Samoin miinusmerkkisellä Y-koordinaatilla piirrät keskipisteen alapuolelle. Koordinaatisto kasvaa siis pystysuunnassa eri suuntaan. Pelimaailman koordinaatit eivät ole vaikeaselkoisia, ja objektisysteemin esimerkkejä seuraamalla niihin on helppo päästä sisään. Tässä vielä erot normaalin ruutukoordinaatin ja pelimaailmakoordinaatin välillä:
