Elämän historia/Mesotsooinen maailmankausi
Kaudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Triaskausi 251 - 199,6 miljoonaa vuotta sitten
- Jurakausi 199,6 - 145,5 miljoonaa vuotta sitten
- Liitukausi 145,5 - 65 miljoonaa vuotta sitten
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mesotsooisella kaudella matelijat hallitsivat maailmaa. Ne täyttivät maan, veden ja ilman. Matelijalajeja oli eniten elämän historian aikana. Monet niistä olivat hyvin suuria.
Varsinkin kauden alussa oli matelijoiden rinnalla paljon sammakkoeläimiä ja synapsideja. Näitä hävisi kauden edetesäs joukkotuhoissa ja matelijoiden pyydystämänä.
Huomattavia eläinryhmiä olivat dinosaurukset, lentoliskot, krokotiilit ja erilaiset vesimatelijaryhmät. Kaudella kehittyivät synapsideista nisäkkäät ja dinosauruksista linnut. Osa dinosauruksista oli kasvinsyöjiä, osa näitä syöviä petoja. Nisäkkäät olivat pieniä ja pystyivät näin piiloutumaan dinosauruksilta helpommin.
Kaudella oli yleensä huomattavasti nykyistä lämpimämpää, mutta joitain viileitä melkein jääkausia koettiin. Joskus 120-90 miljoonaa vuotat sitten oli hyvin lämmintä. Lämpö johtui siitä, että mantereet eivät katkoneet lämpimien merivirtojen kulkua päiväntasaajan lähellä. Myös tulivuorten purkamalal hiilidioksidilla oli oma osansa.
Juuri ennen kauden alkua oli tapahtunut jättimäinen katastrofi, "suuri kuolema".
Mesotsooinen maailmankausi päättyi, kun dinosaurukset ja monet muut eliöt hävisivät liitukauden lopussa. Joukkotuhon syyksi on epäilty suurta asteroiditörmäystä tai jättimäisiä tulivuorinpurkauksia.
Dinosaurusten väistyminen antoi tietä nisäkkäiden valtakaudelle.
Mantereet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauden alussa maapallon mantereet muodostivat vielä supermanner Pangaean, joka jakautui kauden loppua kohti pohjoiseen Lauraasiaan ja eteläiseen Gondwanaan.