Kitarakirja/Kitaran soittaminen

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kitaran soittamisessa käytetään kahta kättä. Toisella kädellä kieliä näppäillään, ja toisella taas kieliä painetaan otelautaa vasten. Kieliä näppäilevää kättä kutsutaan tässä näppäilykädeksi, ja kättä jolla kieliä painetaan otelautaa vasten kutsutaan otelautakädeksi.

Kitaran soittaminen voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen, jotka poikkeavat toisistaan soittotekniikan osalta. Näistä osa-alueista voidaan käyttää nimiä yksittäisten sävelten soittaminen ja sointujen soittaminen.

Yksittäisiä säveliä soitettaessa yhdellä otelautakäden sormella painetaan yhtä kieltä otelaudalla olevaa nauhaa vasten, ja toisella kädellä näpätään kieli soimaan.

Sointuja soitettaessa otelautakäden sormet asetetaan otelaudalle niin kutsuttuun sointuotteeseen, jolloin voidaan painaa kerralla useampaa kuin yhtä kieltä otelautaa vasten, ja toisella kädellä näpätään soimaan useampia kieliä kerralla.

Näppäilykäsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Playing guitar.jpg

Kitaran kielen saa soimaan sitä näppäämällä, ja tähän näppäämiseen käytetään näppäilykättä. Kieli soi sitä kovempaa mitä kovempaa sitä näppää, eli näppäilykädellä säädellään myös soiton voimakkuutta.

Kieliä voi näpätä sormilla tai plektralla. Plektra on kädessä pidettävä ohut, yleensä muovista tehty, noin kaksi senttiä pitkä apuväline kielien näppäämiseen.

Sormillä näppäilyä käytetään usein klassisen kitaran soittamisessa, ja klassista musiikkia klassisella kitaralla soitettaessa on sormilla näppäily ainoa oikea perinteinen soittotapa. Myös sähkökitaraa tai akustista teräskielistä kitaraa voi näppäillä sormilla, mutta tämä on vähemmän käytetty soittotapa.

Plektralla näppäilyä käytetään usein sähkökitaraa ja teräskielistä akustista kitaraa soitettaessa. Myös klassista kitaraa voi näppäillä plektralla, ja tätä tapaa käyttävät useat sähkökitaran soittajat jotka joskus soittavat klassista kitaraa.

Sormilla näppääminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kitaraa voi soittaa myös paljain sormin, ja tämä on yleinen tapa eritoten klassista kitaraa soitettaessa. Tekniikan etu on kaikkien sormien hyödyntäminen. Haittapuolina on yleisesti ottaen vaimeampi ääni mitä plektralla soitettaessa. Sormien asettamiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa (ja niiden paikkoja on hyvä vaihdella tarpeen vaatiessa), mutta yleinen tapa on että peukalolla soitetaan muutamaa alinta kieltä, ja etusormella, keskisormella, nimettömällä sekä mahdollisesti myös pikkurillillä soitetaan ylempiä kieliä.

Plektralla näppääminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Plektra

Plektra (pick, plectrum) on pieni ja ohut muovin pala, jota käytetään kielten näppäilyyn sormien sijasta. Plektraa pidetään yleensä etusormen ja peukalon välissä niin, että etusormen pää on koukistunut peukalon suuntaisesti. Plektran kärjestä tulisi näkyä noin 1/3. Plektrakäden muiden sormen asennolla ei ole väliä; ne voivat ottaa tukea kitaran rungosta tai olla nyrkissä, kuten jazzia soittaessa on tapana.

Pikkaustekniikoita:

  • Ylös- tai alaspikkaus up or down-picking

Plektra osuu kieleen joka iskulla vain yhdestä suuntaa, usein alaspäin lyötäessä. Käytetään erityisesti voimasointuja soitettaessa.

  • Vuoropikkaus alternate picking

Plektra osuu kieleen vuorotellen ylhäältä ja alhaalta. Säästää rannetta ja nopeuttaa soittoa.

Otelautakäsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kitaran kielistä saa soimaan eri säveliä kun niitä painaa eri kohdista otelautaa vasten. Kitaran kieliä painetaan otelautaa vasten otelautakäden sormilla.

Perustana voi ajatella että kieliä painetaan otelautaa vasten otelaudalla olevien nauhojen välistä. Jokaisesta nauhavälistä saadaan oma sävelensä. Tarkemmin tarkasteltuna tämä ei ole aivan totta, sillä oikeastaan kieliä ei ole tarkoitus painaa nauhojen välistä otelautaa vasten, vaan kieli tuetaan sormella nauhaa vasten (sikäli kuin se on mahdollista, esimerkiksi sointuja soittaessa tämä ei usein ole täysin mahdollista). Kieli tuetaan nauhaa vasten niin että sormi on mahdollisimman lähellä kitaran runkoa.

Jos kieli ei ole kunnolla tuettuna nauhaa vasten, saattaa kieli soida säristen ja tukahdutetusti. Myös jos kieltä painetaan liian vähäisellä voimakkuudella, se voi alkaa säristä, eikä soi kunnolla.

Koska liian vähäisellä voimalla painettu kieli ei usein soi kunnolla, on helppo päätyä ajattelemaan että kieliä pitää painaa mahdollisimman voimakkaasti, mutta myöskään liian suuren voiman käyttö ei ole hyvästä, sillä liian kovalla voimalla painettaessa käsi väsyy, ja sormia on hankalampi liikutella. Kitaran soitossa ei tarvitse käyttää suurta voimaa, vaan täytyy löytää juuri se oikea tasapainotila liian suuren ja liian vähäisen voimankäytön välistä.

Kun sormi tukee kieltä nauhaa vasten juuri oikealla voimakkuudella, ja mahdollisimman lähellä nauhaa, saadaan kieli soimaan parhaiten.

Yksittäisten sävelten soittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksittäisiä säveliä soitettaessa otelautakäden sormella painetaan kieltä otelaudalla olevaa nauhaa vasten, ja toisella kädellä näpätään kieli soimaan.


Sormitusasemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kitaran otelauta voidaan kuvitella kolmena eri asemana, niin että yksi sormi soittaa aina yhden nauhavälin. Tällä menetelmällä päästään käsiksi kaikkiin otelaudan nuotteihin.

  • asema 1=etusormi 1. nauhalle
  • asema 5=etusormi 5. nauhalle
  • asema 9=etusormi 9. nauhalle
Alla olevassa otelautakuvassa on esimerkki 5 asemasta (sormet 5.-8. nauhoille)

1=etusormi
2=keskisormi
3=nimetön
4=pikkurilli

 |..1.....2.....3.....4..|..1.....2.....3.....4..|..1.....2.....3.....4..|

e|-----|-----|-----|-----|--A--|-----|--H--|--C--|-----|-----|-----|-----|
B|-----|-----|-----|-----|--E--|--F--|-----|--G--|-----|-----|-----|-----|
G|-----|-----|-----|-(H)-|--C--|-----|--D--|-----|-----|-----|-----|-----|
D|-----|-----|-----|-----|--G--|-----|--A--|-----|-(H)-|-----|-----|-----|
A|-----|-----|-----|-----|--D--|-----|--E--|--F--|-----|-----|-----|-----|
E|-----|-----|-----|-----|--A--|-----|--H--|--C--|-----|-----|-----|-----|

Sointujen soittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sointuja soitettaessa käytetään useita otelautakäden sormia yhtäaikaa. Sormilla muodostetaan sointuote, ja kun ote on muodostettu, voidaan sointua soittaa toisella kädellä kieliä yksitellen näppäämällä tai kaikkia kieliä kerralla "rämpyttämällä".

Koska soinnun soittamisessa täytyy käyttää useampaa otelautakäden sormea yhtäaikaa, ja koska soinnusta toiseen vaihdettaessa täytyy liikuttaa useampaa sormea yhtäaikaa uudelle paikalle, on sointujen soittaminen haastavampaa kuin yksittäisten sävelten soittaminen, mutta haastavuutensa takia sointujen soittaminen myös tehokkaasti kehittää sorminäppäryyttä, joten aloittelijan on hyödyllistä aloittaa soiton opettelu sointuja soittamalla.

Vapaakielisoinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaakielisoinnuksi kutsutaan sointua, johon kuuluu vapaita kieliä. Vapaita kieliä ei paineta otelautakädellä otelautaa vasten, vaan ne saavat soida vapaasti.

Aloittelijan kannattaa valita muutama sointu ja opetella aluksi soittamaan ne niin että kaikki kielet soivat hyvin, eikä ylimääräisiä särinä-ääniä kuulu. Tämän jälkeen kannattaa opetella vaihtamaan otelautakäden ote yhdestä soinnusta toiseen sujuvasti ja nopeasti.

Hyvä kokoelma aloittelijan soinnuiksi ovat esimerkiksi soinnut G-duuri, C-duuri ja D-duuri. Tässä kaaviot näistä soinnuista:

G-duuri C-duuri D-duuri
Avoin o.png Avoin o.png Avoin o.png
Palkki vas.png Palkki.png Palkki.png Palkki.png Palkki.png Palkki oik.png
Vasen .png Keski .png Keski .png Keski .png Keski .png Oikea .png
Vasen .png Keski o.png Keski .png Keski .png Keski .png Oikea .png
Vasen o.png Keski .png Keski .png Keski .png Keski .png Oikea o.png
Vasen .png Keski .png Keski .png Keski .png Keski .png Oikea .png
Vasen .png Keski .png Keski .png Keski .png Keski .png Oikea .png
2 1 3
Avoin x.png Avoin o.png Avoin o.png
Palkki vas.png Palkki.png Palkki.png Palkki.png Palkki.png Palkki oik.png
Vasen .png Keski .png Keski .png Keski .png Keski o.png Oikea .png
Vasen .png Keski .png Keski o.png Keski .png Keski .png Oikea .png
Vasen .png Keski o.png Keski .png Keski .png Keski .png Oikea .png
Vasen .png Keski .png Keski .png Keski .png Keski .png Oikea .png
Vasen .png Keski .png Keski .png Keski .png Keski .png Oikea .png
3 2 1
Avoin x.png Avoin x.png Avoin o.png
Palkki vas.png Palkki.png Palkki.png Palkki.png Palkki.png Palkki oik.png
Vasen .png Keski .png Keski .png Keski .png Keski .png Oikea .png
Vasen .png Keski .png Keski .png Keski o.png Keski .png Oikea o.png
Vasen .png Keski .png Keski .png Keski .png Keski o.png Oikea .png
Vasen .png Keski .png Keski .png Keski .png Keski .png Oikea .png
Vasen .png Keski .png Keski .png Keski .png Keski .png Oikea .png
1 3 2

Ylläolevissa kaavioissa pystyviivat ovat kitaran kielet, ja vaakaviivat ovat nauhoja. Ylimmän paksuimman viivan alapuolella oleva viiva on 1. nauha. Mustat pallot kuvaavat paikkoja joihin sormet laitetaan. Numerot alareunassa tarkoittavat sormia joilla kieliä painetaan.

1=etusormi, 2=keskisormi, 3=nimetön, 4=pikkusormi.

O-merkit tarkoittavat vapaasti soivia kieliä, ja X-merkit tarkoittavat että kieliä ei soiteta. G-soinnun ohuimman kielen sävelen voi soittaa joko nimettömällä tai pikkusormella, kumpi vain tuntuu mukavammalta ja helpommalta.

Kun nämä soinnut sujuvat hyvin, ja soinnusta toiseen vaihtaminen onnistuu sujuvasti, voi lisätä mukaan vielä yhden soinnun, joka on E-molli. Tässä kaavio:

Avoin o.png Avoin o.png Avoin o.png Avoin o.png
Palkki vas.png Palkki.png Palkki.png Palkki.png Palkki.png Palkki oik.png
Vasen .png Keski .png Keski .png Keski .png Keski .png Oikea .png
Vasen .png Keski o.png Keski o.png Keski .png Keski .png Oikea .png
Vasen .png Keski .png Keski .png Keski .png Keski .png Oikea .png
Vasen .png Keski .png Keski .png Keski .png Keski .png Oikea .png
Vasen .png Keski .png Keski .png Keski .png Keski .png Oikea .png
1 2

Kun näiden neljän soinnun soittaminen sujuu kohtalaisesti, voi kokeilla niiden soittamista seuraavassa järjestyksessä: G, Em, C, D, ja tämän jälkeen taas alusta uudelleen, G, Em, C, D, ja taas uudestaan G, Em, C, D, G, Em C, D, G, Em, C, D jatkaen niin pitkään kuin huvittaa. Tällaista muutamasta soinnusta koostuvaa toistuvaa sointujen sarjaa kutsutaan sointukierroksi, ja tämä nimenomainen sointukierto on hyvin yleisesti käytetty varsinkin 50- ja 60-lukujen rock-kappaleissa.

Duurisoinnut

Duurisoinnut koostuvat asteikon 1. 3. ja 5. (priimi, terssi, kvintti) sävelestä ja niitä merkataan isoilla kirjaimilla (esim. C-duurisointu = C). Taulukon F- ja H-soinnut eivät varsinaisesti ole vapaakielisointuja vaan yksinkertaistettuja barre-sointuja, koska vapaakielisointuina niitä ei ole mahdollista soittaa.

Sointutaulukossa x tarkoittaa, että kieltä ei soiteta tai se kuoletetaan. o merkitsee sormen paikkaa otelaudalla. Kielten nimien(EADGHE) vieressä olevat o tarkoittaa, että kieli soi vapaana. F-soinnusta voi jättää suluissa olevan nuotin pois, koska se on priimi eli soinnun luonne ei muutu.

C                          D                         E
 
E-o|-----|-----|-----|-   E--|-----|--o--|-----|-   E-o|-----|-----|-----|-  
B--|--o--|-----|-----|-   B--|-----|-----|--o--|-   B-o|-----|-----|-----|-
G-o|-----|-----|-----|-   G--|-----|--o--|-----|-   G--|--o--|-----|-----|-
D--|-----|--o--|-----|-   D-o|-----|-----|-----|-   D--|-----|--o--|-----|-
A--|-----|-----|--o--|-   A-x|-----|-----|-----|-   A--|-----|--o--|-----|-
E-x|-----|-----|-----|-   E-x|-----|-----|-----|-   E-o|-----|-----|-----|-
 
F                          G                         A

E--|-(o)-|-----|-----|-   E--|-----|-----|--o--|-   E-o|-----|-----|-----|-  
B--|--o--|-----|-----|-   B-o|-----|-----|-----|-   B--|-----|--o--|-----|-
G--|-----|--o--|-----|-   G-o|-----|-----|-----|-   G--|-----|--o--|-----|-
D--|-----|-----|--o--|-   D-o|-----|-----|-----|-   D--|-----|--o--|-----|-
A-x|-----|-----|-----|-   A--|-----|--o--|-----|-   A-o|-----|-----|-----|-
E-x|-----|-----|-----|-   E--|-----|-----|--o--|-   E-x|-----|-----|-----|-
 
H
 
E--|-----|--o--|-----|-----|  
B--|-----|-----|-----|--o--|  
G--|-----|-----|-----|--o--|  
D-x|-----|-----|-----|-----|  
A-x|-----|-----|-----|-----|  
E-x|-----|-----|-----|-----|   

Mollisoinnut

Mollisoinnut eroavat duurisoinnuista ainoastaan 3.(terssi) sävelen perusteella. Duurisoinnussa terssi on suuri (1. 3. 5.), kun taas mollisoinnussa pieni (1. 3b. 5.). Mollisointuja merkataan isolla kirjaimella ja pienellä m:llä (esim. A-mollisointu = Am).

Sointutaulukon soinnuista ainakin Cm ja Gm olisi järkevämpää ja ehkä helpompaakin soittaa barre-sointuina.

Cm                        Dm                        Em
 
E-x|-----|-----|-----|-   E--|--o--|-----|-----|-   E-o|-----|-----|-----|-  
B-x|-----|-----|-----|-   B--|-----|-----|--o--|-   B-o|-----|-----|-----|-
G-o|-----|-----|-----|-   G--|-----|--o--|-----|-   G-o|-----|-----|-----|-
D--|--o--|-----|-----|-   D-o|-----|-----|-----|-   D--|-----|--o--|-----|-
A--|-----|-----|--o--|-   A-x|-----|-----|-----|-   A--|-----|--o--|-----|-
E-x|-----|-----|-----|-   E-x|-----|-----|-----|-   E-o|-----|-----|-----|-
 
Fm                        Gm                        Am

E--|-(o)-|-----|-----|-   E-x|-----|-----|-----|-   E-o|-----|-----|-----|-  
B--|--o--|-----|-----|-   B-x|-----|-----|-----|-   B--|--o--|-----|-----|-
G--|--o--|-----|-----|-   G-o|-----|-----|-----|-   G--|-----|--o--|-----|-
D--|-----|-----|--o--|-   D-o|-----|-----|-----|-   D--|-----|--o--|-----|-
A-x|-----|-----|-----|-   A--|--o--|-----|-----|-   A-o|-----|-----|-----|-
E-x|-----|-----|-----|-   E--|-----|-----|--o--|-   E-x|-----|-----|-----|-
 
Hm
 
E--|-----|--o--|-----|-----|  
B--|-----|-----|--o--|-----|  
G--|-----|-----|-----|--o--|  
D-x|-----|-----|-----|-----|  
A-x|-----|-----|-----|-----|  
E-x|-----|-----|-----|-----|   

Septimisoinnut

Septimisoinnut muodostuvat asteikon 1. 3. ja 5. sävelten lisäksi asteikon 7.(septimi) sävelestä. Perusseptimisointuja on neljä erilaista:

  • Duuripienseptimi eli dominanttiseptimi muodostuu duurisoinnusta (1. 3. 5.) ja pienestä septimistä (7b.). Sointua merkitään isolla kirjaimella ja 7:llä (esim. F-duuripienseptimi = F7).
  • Duurisuurseptimi muodostuu duurisoinnusta (1. 3. 5.) ja suuresta septimistä (7.). Sointua merkitään isolla kirjaimella ja maj7:llä, joskus myös pelkällä maj:lla (esim. G-duurisuurseptimi = Gmaj7).
  • Mollipienseptimi eli molliseptimi muodostuu mollisoinnusta (1. 3b. 5.) ja pienestä septimistä (7b.). Sointua merkitään isolla kirjaimella, pienellä m:llä ja 7:llä (esim. A-mollipienseptimi = Am7).
  • Mollisuurseptimi muodostuu mollisoinnusta (1. 3b. 5.) ja suuresta septimistä (7.). Sointua merkitään isolla kirjaimella, pienellä m:llä ja maj7:llä, myös pelkkä maj mahdollinen (esim. H-mollisuurseptimi = Hm maj7 tai Hmmaj7).

Sointujen sormitukset löytyvät sointuluettelosta.

Vinkkejä:

  • Septimisoinnut ovat helppoja muistaa barre-soinnuilla
  • Jos ei osaa jotain septimisointua, sen tilalla voi soittaa tavallisen duuri- tai mollisoinnun (leirinuotiolla eroa ei huomaa).

Barre-soinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillinen barre-sointu: etusormi painaa kaikkia kieliä otelautaa vasten

Barre-soinnut ovat sointuja jotka soitetaan tekniikalla jossa otelautakäden etusormella painetaan kerralla useampaa kuin yhtä kieltä. Barre-sointujen hallitseminen yksinkertaistaa sointujen soittamista, sillä esim. yhdellä duurisoinnun barre-otteella voi periaatteessa soittaa kaikki duurisoinnut, ja yhdellä mollisoinnun barre-otteella voi periaatteessa soittaa kaikki mollisoinnut, joten periaatteessa ainoastaan kaksi otetta hallitsemalla voi soittaa kaikki duuri- ja mollisoinnut.

Käytännössä barre-soinnut perustuvat avosointujen sointuotteisiin, jotka on etusormen avulla ikäänkuin siirretty eri kohtaan otelaudalla. Yleisimmät barre-otteet perustuvat E- ja A-sointujen avoimiin otteisiin.

Esim.


E  ------------------------>  F      etusormi painaa kaikkia kieliä samanaikaisesti
                                    V 
E-o|-----|-----|-----|-       E--|--o--|-----|-----|-    
B-o|-----|-----|-----|-       B--|--o--|-----|-----|-
G--|--o--|-----|-----|-  -->  G--|-----|--o--|-----|-
D--|-----|--o--|-----|-  -->  D--|-----|-----|--o--|-
A--|-----|--o--|-----|-       A--|-----|-----|--o--|-
E-o|-----|-----|-----|-       E--|--o--|-----|-----|-
                                 
A  ------------------------>  H
                                  2. väli
E-o|-----|-----|-----|-       E--|-(o)-|-----|-----|- 
B--|-----|--o--|-----|-       B--|-----|-----|--o--|-
G--|-----|--o--|-----|-  -->  G--|-----|-----|--o--|-
D--|-----|--o--|-----|-  -->  D--|-----|-----|--o--|-
A-o|-----|-----|-----|-       A--|--o--|-----|-----|-
E-x|-----|-----|-----|-       E-x|-----|-----|-----|-
 
Jos sormet eivät mahdu kunnolla soittamaan A-duurista johdettuja barreita voi soinnun
kolme keskimmästä kieltä soittaa keskisormen barree-otteella. Näin ensimmäiseltä kieleltä jää yksi sävel
(kvintti) pois. 

Sointuja siirretään kaulalla niin että vasemman käden etusormi painaa capon lailla kieliä samalla muuttaen soinnun sävellajia.

Barre-sointujen käyttö helpottaa sointujen muodostamista. Jos esimerkiksi pitäisi soittaa G-mollisointu, niin otetaan E-mollisointu ja siirretään se etusormen avulla kolmannelle nauhalle yllä mainittujen esimerkkien mukaisesti.

Barre-sointujen soittamisessa ongelmana eritoten aloittelijalla usein on saada kaikki barre-otteen kielet soimaan puhtaasti. Tähän ei auta kuin harjoittelu, ja yritys painaa barre-otetta tarvittavalla voimalla, sekä ottaa ote mahdollisimman läheltä nauhaa. Barre-soinnut on myös mahdollista soittaa painamalla etusormen sijasta kahta ensimmäistä bassokieltä peukalolla.