Kitarakirja/Skaalat ja intervallit/Duuriasteikko

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Duuriasteikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki duuriasteikot koostuvat seuraavista sävelaskelista (kuvassa F-duuri)

-----KOKO----KOKO--PUOLI-KOKO----KOKO----KOKO-PUOLI

e|-o-|---|-o-|---|-o-|-o-|---|-o-|---|-o-|---|-o-|-o-| 
B|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
G|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
D|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
A|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
E|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|

Eri Duuriasteikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokainen Duuri-asteikko muodostuu sävelaskelista. Jokaisella Duuriasteikolla on rinnakkaismolli, joka muodostuu samoista Duuriasteikon sävelistä, mutta alkaa eri kohdasta.

Duuri-asteikoissa rinnakkaismolli tarkoittaa skaalaa(asteikkoa), joka lähtee duuri-skaalan kuudennesta sävelestä, täysin samoilla nuoteilla kuin duuriskaala.

esim. nuotteina C-duuri (C D E F G A B C) rinnakkaismolli on A molli- (A B C D E F G A) Taas D-Duurin rinnakkaismolli on B-Molli jne... Duurissa, sekä sen rinnakkaimollissa on täysin samat nuotit, mutta alkavat vain eri kohdista.


  • C duuri (C D E F G A B C) Rinnakkais-molli = A-molli (A B C D E F G A)
  • D duuri (D E F# G A B C# D) Rinnakkais-molli = B-molli (B C# D E F# G A B)
  • E duuri (E F# G# A B C# D# E) Rinnakkais-molli = C#-molli (C# D# E F# G# A B C#)
  • F duuri (F G A Bb C D E F) Rinnakkais-molli = D-molli (D E F G A Bb C D)
  • G duuri (G A B C D E F# G) Rinnakkais-molli = E-molli (E F# G A B C D E)
  • A duuri (A B C# D E F# G# A) Rinnakkais-molli = F#-molli (F# G# A B C# D E F#)
  • B duuri (B C# D# E F# G# A# B) Rinnakkais-molli = G#-molli (G# A# B C# D# E F# G#)
Esimerkki. C-duuri otelaudalta soitettuna

-----------3-------5-------7-------9--------------12--

-|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---| 
B|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
G|---|---|---|-B-|-C-|---|---|---|---|---|---|---|---|
D|---|---|---|---|-G-|---|-A-|---|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|-D-|---|-E-|-F-|---|---|---|---|---|
-|---|---|---|---|---|---|-C-|---|---|---|---|---|---|

Duuriasteikko otelaudalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaavioissa on esitetty duuriasteikko ilman tiettyä juurisäveltä. Asteikko määräytyy sen mukaan mikä 1:llä merkitty eli juurisävel on. Alla olevassa taulukossa on pari esimerkkisävellajia.

Alimman juurisävelen nauha
Sävellaji E- ja G-tyypit D-tyyppi C- ja A-tyypit
C 8. 10. 3.
G 3. 5. 10.

Kaikkia kaavioita ei tarvitse heti osata, mutta asteikot kannattaa opetella useammasta kohdasta otelautaa, jotta kaikissa sävellajeissa voi soittaa kaikilta korkeuksilta.

Nämä kaaviot on nimetty otelaudan päästä otettavien sointujen mukaan, jotka toimivat muistin apuna.

E
D
C
A
G

Huomaa myös miten kaaviot limittyvät toisiinsa sekä toisaalta E-, A- ja D-, ja toisaalta G- ja C-tyyppien yhtäläisyydet ja erot.

Samaa asteikkoa voi käyttää mollissa soittamiseen aloittamalla 6. nuotista. (Intervallit luetaan tällöin 6 = 1, 7 = 2, 1 = ♭3, 2 = 4, 3 = 5, 4 = 6, 5 = ♭7.)

Duuriasteikko kuudennelta kieleltä (E-tyyppi)
Duuriasteikko neljänneltä kieleltä (D-tyyppi)
Duuriasteikko viidenneltä kieleltä (C-tyyppi)
Duuriasteikko viidenneltä kieleltä (A-tyyppi)
Duuriasteikko kuudennelta kieleltä (G-tyyppi)

Duuriasteikon soinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Duuriasteikon kolmisoinnut saadaan, kun asteikon jokaisen nuotin päälle pinotaan asteikon nuoteista pieniä tai suuria terssejä. Pieni terssi on kolme ja suuri neljä puolisävelaskelta. Duurisoinnut muodostuvat kantasävelestä, suuresta ja pienestä terssistä. Mollisoinnut kantasävelestä, pienestä ja suuresta terssistä. Vähennetty sointu muodostuu kantasävelestä ja kahdesta pienestä terssistä.

Duurin soinnut ovat järjestyksessä duuri, molli, molli, duuri, duuri, molli ja dimi eli vähennetty.

Esimerkiksi C-duurin soinnut ovat C, Dm, Em, F, G, Am, B° (H°).

Avoimilla otteilla soitettavat duuriasteikot ovat sivulla Duuriasteikko avoimilla otteilla.