S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen

Wikikirjastosta

<<TAKAISIN PERUSKOULUN YHTEISKUNTAOPPI -KIRJAN ETUSIVULLE

Luokat 4-6[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Tarkastellaan ja harjoitellaan käytännössä demokraattisen vaikuttamisen ja yhteiskunnassa toimimisen taitoja, joita tarvitaan erilaisten yhteisöjen vastuullisena ja osallistuvana jäsenenä esimerkiksi luokassa, koulussa, erilaisissa harrastuksissa ja järjestöissä, mediassa sekä taloudellisessa toiminnassa. Harjoitellaan yhteistyötä lähiyhteisön toimijoiden kanssa."

Mitä aktiivinen kansalaisuus tarkoittaa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuinka saan oman ääneni kuuluviin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikuttaminen koulussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikuttaminen omassa luokassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppilaskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokat 7-9[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanaviin ja keinoihin. Harjoitellaan yhteiskunnallisessa osallistumisessa, työelämässä ja taloudellisessa toiminnassa tarvittavia taitoja luomalla aitoja tilaisuuksia koulun arjessa aktiiviselle, vastuulliselle ja rakentavalle yhteistyölle ja vaikuttamiselle myös yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa."

2. KUKA KOTIKUNNASSASI PÄÄTTÄÄ JA MISTÄ ASIOISTA?

Suomi on jaettu kuntiin, joista suurimpia sanotaan kaupungeiksi. Jokainen kunta verottaa asukkaitaan ja verorahoilla maksetaan monet palvelut kuntalaisille. Esimerkkejä tällaisista palveluista ovat koulut, päiväkodit, kirjastot, tiet ja liikuntapaikat.

Kunnassa isoimmat päätökset tekee kunnanvaltuusto, johon kunnanvaltuutetut on valittu vaaleilla. Kunnallisvaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Kunnissa on lautakuntia, jotka päättävät tiettyihin teemoihin liittyvistä päätöksistä. VAntaalla jokaisessa lautakunnassa on myös nuorisovaltuuston edustajat tuomassa esiin lasten ja nuorten mielipidettä käsiteltäviin asioihin.

Kunnan yhteisiä rahoja käytetään myös esimerkiksi roskien siivoamiseen ja graffitien poistamiseen luvattomista paikoista. Jos jokainen huolehtisi omat roskansa roskikseen ja olisi sotkematta paikkoja, jäisi yhteisiä rahoja enemmän käyttöön esimerkiksi nuorten liikuntapaikkojen rakentamiseen ja ylläpitämiseen.

3. PÄÄTÖKSENTEKO SUOMESSA - EDUSKUNTA JA EUROOPAN UNIONI

Suomessa yhteisistä asioista päätettäessä eivät kaikki suomalaiset voi kokoontua yhteen paikkaan päättämään asioista. Tämän vuoksi suomalaiset valitsevat eduskunnan edustamaan omaa mielipidettään. Eduskunta valitaan vaaleilla, joissa kaikilla yli 18-vuotiailla Suomen kansalaisilla on äänioikeus. Eduskuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein. Eduskunta tekee päätökset kaikkien kansalaisten puolesta. Eduskuntaan valittua kutsutaan kansanedustajaksi ja he tekevät työtään pääosin Eduskuntatalossa, Helsingissä.

Eduskunta päättää, miten paljon rahaa suomalaisilta kerätään veroina ja mihin yhteiset rahat käytetään. Kansanedustajien tärkeänä tehtävänä on lakien säätäminen. Esimerkkejä erilaisista laeista ovat liikennelaki, rikoslaki ja työaikalaki. Eduskunnassa päätöksenteko perustuu äänestämiseen. Enemmistön mielipide voittaa. Tutustu huolellisesti eduskunnan esitteeseen: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/esitemateriaalit/Documents/Lasten%20eduskunta%20LOWRES.pdf

Suomi kuuluu Euroopan Unioniin eli EU:hun. Euroopan unionin maat päättävät yhdessä monista asioista. Monissa EU-maissa on rahayksikkönä euro. Suomen euroilla voi maksaa missä tahansa maassa, jossa on eurot käytössä.

4. PÄÄTÖKSENTEKO SUOMESSA - HALLITUS JA PRESIDENTTI Eduskunta valitsee hallituksen, jonka tehtävänä on huolehtia, että eduskunnan päätökset toteutetaan. Hallituksen johtaja on pääministeri ja siihen kuuluu hänen lisäkseen noin viisitoista ministeriä. Ministereille on jaettu erilaisia vastuualueita. Esimerkiksi opetusministeri vastaa kouluasioista, valtiovarainministeri raha-asioihin liittyvistä asioista ja puolustusministeri maanpuolustusasioista.

Suomi on tasavalta ja siksi Suomessa valitaan vaaleilla presidentti kuuden vuoden välein. Presidentti on Suomen keulakuva ja edustaa Suomea monissa kansainvälisissä kokouksissa. Suomessa presidentti ei voi päättää mistään asioista yksin.

5. SUOMI ON ITSENÄINEN HYVINVOINTIYHTEISKUNTA Suomi julistautui itsenäiseksi valtioksi 6.12.1917. Siksi joulukuun kuudes päivä juhlitaan itsenäistä Suomea. Itsenäisessä maassa saadaan yhdessä päättää itse omista asioista. Suomessa noudatetaan omia sääntöjä.

Suomi on aika erilainen maa kuin itsenäistymisvuonnaan. Esimerkiksi työnteko on muuttunut. Aiemmin suurin osa suomalaisista toimi maatalouteen liittyvissä tehtävissä, kun nykypäivänä suurin osa ihmisistä on erilaisissa palvelualan tehtävissä, esimerkiksi terveydenhoidossa, kaupoissa tai kouluissa. 1917 suurin osa suomalaisista asui maaseudulla kun nyt ihmisiä asuu enemmän kaupungeissa kuin maalla.

Suomi on hyvinvointivaltio, mikä tarkoittaa, että kaikilla ihmisille pyritään turvaamaan ruokaa, vaatetta ja koti ja että ihmisillä on mahdollisuus päästä terveydenhoitoon.

Hyvinvointivaltio auttaa verorahoilla etenkin lapsiperheitä, työttömiä, vanhuksia ja sairaita. Näistä avuista huolimatta Suomessa on paljon köyhyyttä, sairautta ja asunnottomuutta.

Lapsilla on mahdollisuus ilmaiseen koulutukseen ja jopa ilmaiseen kouluruokaan, mikä on melko harvinaista muissa maissa.

Kaikki me suomalaiset muodostamme yhteiskuntamme yhdessä. Yhteisellä päätöksenteolla voidaan vaikuttaa siihen, millainen maa Suomi tulevaisuudessa on.

6. TASA-ARVO Yhteiskuntamme perustuu tasa-arvoon. Kaikilla Suomessa asuvilla on laissa kerrottu perusoikeudet. Tällaisia oikeuksia ovat muun muassa oikeus ilmaista mielipiteensä ja oikeus omaan omaisuuteen. Tasa-arvo on myös yksi perusoikeuksista.

Kaikkia ihmisiä pitää kohdella tasavertaisesti. Ketään ei saa syrjiä esimerkiksi iän, sukupuolen, ihonvärin tai uskonnon perusteella. Syrjintä on rikos, josta voidaan antaa rangaistus.

Yksi tasa-arvoisuuteen liittyvä asia on se, että esimerkiksi koulussa opettajien pitää kohdella kaikkia oppilaita tasapuolisesti.

Tasa-arvoisuuteen liittyy myös se, että kaikilla lapsilla Suomessa on mahdollisuus saada samanlainen koulutus.

Jokaisella suomalaisella täysi-ikäisellä (eli vähintään 18-vuotiaalla) on äänioikeus vaaleissa. Myös äänioikeus liittyy tasa-arvoon.

Kaikilla on tasavertainen yksityisyyden suoja. Tähän liittyy esimerkiksi se, ettei toiselle tarkoitettuja kirjeitä tai viestejä ei saa lukea.

7. SUOMEN VÄESTÖ Suomen väestöön kuuluvat kaikki ihmiset, jotka Suomessa asuvat. Väestö voidaan jakaa iän mukaan lapsiin, aikuisiin ja vanhuksiin. Nykyään lapsia syntyy vähemmän kuin aiemmin, joten suomalaiset ikääntyvät eli vanhusten osuus väestöstä kasvaa.

Suurin osa Suomen väestöstä asuu kaupungeissa. Kaupungeissa on paljon työ- ja opiskelupaikkoja ja se houkuttelee ihmisiä muuttamaan kaupunkeihin. Monet maaseudun kunnat menettävät näin asukkaitaan ja usein näiden kuntien on vaikea ylläpitää palveluitaan (terveydenhuolto, koulutus ja muuta palvelut). Kunnat joutuvat lakkauttamaan esimerkiksi kouluja, jolloin lasten koulumatkat pitenevät.

Suomessa on monia vähemmistöjä. Vähemmistö tarkoittaa sitä, että ryhmään kuuluvia ihmisiä on vähemmän kuin puolet väestöstä. Jos johonkin ryhmään kuuluu taas enemmän ihmisiä kuin puolet väestöstä, puhutaan enemmistöstä.

Vähemmistöryhmä voi muodostua esimerkiksi kulttuuritaustan, iän, sukupuolen, uskonnon tai äidinkielen mukaan.

Suomessa on kielivähemmistöjä, joista suomenruotsalaisilla, romaneilla, saamelaisilla ja viittomakielisillä on oikeus käydä koulu omalla äidinkielellään. Näillä kaikilla ryhmillä on myös vahva oma kulttuuri.

Jokaisella vähemmistöllä on oikeus omiin tapoihinsa ja jokaisen suomalaisen tulee näitä tapoja kunnioittaa.

8. MONIKULTTUURINEN SUOMI Suomeen on tullut aina erilaisia tapoja ja esimerkiksi sanoja ulkomailta. Nykyään ihmiset liikkuvat paljon ja internet tuo kaikki maailman maat lähemmäs toisiaan.

Esimerkiksi ruuista tacot, hampurilainen ja sushi ovat tulleet Suomeen muualta maapallolta. Musiikki, muoti ja elokuvat ovat nykyään usein maailmanlaajuisia ilmiöitä.

Suomessa asuu yli 200 000 ulkomailla syntynyttä ihmistä. Eniten asukkaita Suomeen on tullut Virosta, Venäjältä ja Ruotsista. Ulkomailta Suomeen muutetaan usein opiskelujen tai työpaikan vuoksi. Osa ihmisistä on muuttanut Suomeen löydettyään itselleen aviopuolison. Suomeen pysyvästi asettuneita henkilöitä kutsutaan uussuomalaisiksi

Myös Suomesta on muutettu ulkomaille. Ulkosuomalaisia eli pysyvästi ulkomailla asuvia on ympäri maailmaa noin 800 000. Eniten suomalaisia asuu Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Uudessa kotimaassa pärjätäkseen on usein hyvä osata maan kieli.

Joissain maissa tai alueilla ei ole turvallista elää. Ihmisiä voidaan vainota uskontonsa, mielipiteensä tai kansallisuutensa vuoksi. Tällöin vainotut ihmiset joutuvat lähtemään kodeistaan. Tällaisia muihin maihin turvaan pyrkiviä sanotaan pakolaisiksi. Suurin osa pakolaisista on jäänyt naapurimaihin, mutta osa lähtee myös esimerkiksi Suomeen etsimään turvallisempaa paikkaa elää. Suomeen pakolaisia on tullut mm. Somaliasta, Irakista ja Afganistanista. Suomeen tulevia pakolaisia autetaan siinä, että he voivat toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina jäseninä. Yhtenä tärkeänä asian on suomen kielen oppiminen. Suomen kielen opiskeleminen voi olla monelle ulkomailta muuttaneelle vaikeaa. Suomi on aika omanlaisensa kieli. Jos pakolaiset jäävät pysyvästi asumaan Suomeen, heistä voi tulla Suomen kansalaisia.



OPPIMATERIAALISSA KÄYTETYT LÄHTEET

http://www.vantaa.fi http://www.eduskunta.fi www.vaestorekisterikeskus.fi www.wikipedia.com