S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan/Perustietoa Suomesta

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan – Suomi

Suomi on valtio Pohjois-Euroopassa - Perustietoa Suomesta - Suomen kartta - Suomen kasvillisuus ja ilmasto - Suomi jaetaan alueisiin - Suomen väestö - Suomalainen kulttuuri

Kun katsot Suomea kartalta, huomaat, että Suomi muistuttaa hieman naista, jolla on päällään hame. Tästä syystä Suomesta puhutaan usein Suomi-neitona.

Suomi kartalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi sijaitsee maapallon pohjoisosassa maanosassa nimeltä Eurooppa. Suomen naapurimaat ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa Suomella on yhteistä rajaa, ja siksi niitä kutsutaan rajanaapureiksemme. Viron kanssa Suomella ei ole yhteistä rajaa, koska välissä on Itämeri.

Klikkaa merkkejä kartalla. Saat kartan suuremmaksi tuplaklikkaamalla.

Suomi on alueeltaan suuri mutta väkimäärältään pieni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi on alueeltaan Euroopan kymmenenneksi suurin maa. Sen pinta-ala on noin 338 000 km² [1]. Väkiluvultaan Suomi on kuitenkin melko pieni maa. Tammikuussa 2017 Suomessa asui noin viisi ja puoli miljoonaa asukasta (5 502 944)[2].

Suomen pääkaupunki, Helsinki, sijaitsee aivan Suomen etelärannikolla. Se on myös väkimäärältään Suomen suurin kaupunki. Muita väkiluvultaan suuria kaupunkeja ovat esimerkiksi Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku.[3] Näistä Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku sijaitsevat etelässä mutta Oulu pohjoisemmassa. Eteläinen Suomi onkin tiheään asuttua aluetta, kun taas Pohjois-Suomessa ihmiset asuvat harvemmassa.

Suomi on itsenäinen demokratia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Siitä alkaen Suomi on ollut itsenäinen valtio, mikä tarkoittaa sitä, että Suomi saa itse määrätä omista asioistaan. Joulukuun 6. on joka vuosi Suomen itsenäisyyspäivä.

Suomella ei ole kuningasta vaan presidentti. Maata, jossa presidentti valitaan vaaleilla, kutsutaan on tasavallaksi. Presidentti ei kuitenkaan tee päätöksiä Suomen asioista, vaan asioista päättää Suomen kansa. Koska kaikki eivät kuitenkaan voi olla samanaikaisesti päättämässä asioista, kansalaiset valitsevat keskuudestaan vaaleilla eduskunnan, joka tekee päätöksiä kansan puolesta. Tällaista hallintotapaa kutsutaan demokratiaksi.

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta Suomessa puhutaan jo yli 150:tä eri äidinkieltä. [4] Suomella, kuten kaikilla itsenäisillä valtioilla on oma lippu. Suomen kansallislaulu on nimeltään Maamme.

Kuuntele Suomen kansallislaullu Maamme-laulu.

Suomessa käytetään monelle Euroopan maalle yhteistä rahaa nimeltä euro. Suomi on myös jäsenenä monien Euroopan valtioiden yhteisessä liitossa nimeltä Euroopan unioni (EU). Euroopan unionilla on oma lippu.

Ahvenanmaa on Suomelle kuuluva itsehallintoalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ja Ruotsin välissä on 6 757 saaresta koostuva Ahvenanmaa. Ahvenanmaa on Suomelle kuuluva ruotsinkielinen itsehallintoalue. Se tarkoittaa, että alue kuuluu Suomelle mutta se saa monissa asioissa itse päättää asioistaan. Ahvenanmaalla on oma lippu ja päätäntävaltaa käyttävä parlamentti.[5]

Tehtäviä ja pohdittavaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Missä tilanteissa sinä olet nähnyt Suomen lipun nousevan salkoon tai kuullut Suomen kansallislaulun?
  2. Tutki karttaa. Missä päin Suomea sinulla on sukulaisia tai tuttavia? Missä kunnissa tai kaupungeissa sinä olet käynyt?


S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan – Suomi

Suomi on valtio Pohjois-Euroopassa - Perustietoa Suomesta - Suomen kartta - Suomen kasvillisuus ja ilmasto - Suomi jaetaan alueisiin - Suomen väestö - Suomalainen kulttuuri

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsingin kaupunki. Infopankki. http://www.infopankki.fi/fi/tietoa-suomesta/perustietoa-suomesta/suomi-lyhyesti (Viitattu 29.10.2017)
  2. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].ISSN=1798-8381. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.10.2017]. Saantitapa: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vamuu/statfin_vamuu_pxt_001.px/sortedtable/tableViewSorted/?rxid=df3bd99c-ca2c-4be1-b5ac-459a49ab6b
  3. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].ISSN=1798-8381. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.10.2017]. Saantitapa: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vamuu/statfin_vamuu_pxt_001.px/sortedtable/tableViewSorted/?rxid=df3bd99c-ca2c-4be1-b5ac-459a49ab6b4f
  4. Kotimaisten kielten keskus. https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet (Viitattu 29.10.2017)
  5. Pohjoismaiden neuvosto. Tietoa Ahvenanmaasta. 2017. http://norden.org/fi/tietoa-pohjoismaista/pohjoismaat-sekae-ahvenanmaa-faersaaret-ja-groenlanti/tietoa-ahvenanmaasta (Viitattu 29.10.2017)