S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan/Suomen väestö
Millaisia ihmisiä Suomessa oikein asuu? Paljonko Suomessa asuu ihmisiä? Missä suomalaiset asuvat?
Suomessa elää noin viisi ja puoli miljoonaa ihmistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomi on pinta-alaltaan Euroopan kymmenenneksi suurin mutta väkiluvultaan moneen muuhun maahan verrattuna melko pieni. Tammikuussa 2017 Suomessa asui noin viisi ja puoli miljoonaa asukasta (5 502 944)[1]. 5,5 miljoonaa kuulostaa suurelta, mutta esimerkiksi Ruotsissa asuu noin 10 miljoonaa ja Saksassa yli 80 miljoonaa ihmistä.
Suurin osa Suomen väestöstä elää Etelä-Suomessa. Pelkästään pääkaupunkiseudulla eli Helsingin, Vantaan, Kauniaisten ja Espoon alueella asuu n. 1 140 000 eli 1,14 miljoonaa ihmistä[2]. Helsinki on väkimäärältään Suomen suurin kaupunki. Muita väkiluvultaan suuria kaupunkeja ovat esimerkiksi Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku.[3] Eteläinen Suomi on tiheään asuttua aluetta, kun taas Pohjois-Suomessa ihmiset asuvat harvemmassa.
| Kunta | Väkiluku tammikuussa 2017 |
|---|---|
| Helsinki | 648 042 |
| Espoo | 283 632 |
| Tampere | 235 239 |
| Vantaa | 228 166 |
| Oulu | 203 567 |
| Turku | 191 331 |
| Jyväskylä | 141 305 |
| Brändö | 449 |
| Vårdö | 448 |
| Lumparland | 382 |
| Kumlinge | 315 |
| Kökar | 236 |
| Sottunga | 91 |
Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi. Näiden lisäksi Suomessa puhutaan monia muita kieliä. Joidenkin kielten asema on turvattu lailla. Tällaisia kieliä ovat esimerkiksi Suomen romanikieli, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli, karjalan kieli sekä kolme erilaista Suomessa puhuttavaa saamen kieltä. Saamella on virallisen kielen asema saamelaisalueilla Pohjois-Suomessa. [4] [5]
Vuoden 2016 tilastojen mukaan suomea äidinkielenään puhui n. 4,9 miljoonaa henkilöä, ruotsia n. 290 000 henkilöä ja saamea n. 2 000 henkilöä. Muu äidinkieli oli n. 310 000 henkilöllä. Suomen kolmanneksi suurin kieliryhmä oli vuonna 2016 venäjää äidinkielenään puhuvat. Seuraavaksi eniten oli vironkielisiä, arabiankielisiä, somalinkielisiä ja englanninkielisiä. [4]
Murteet ovat erilaisia tapoja puhua suomea
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eripuolille Suomea on vuosisatojen saatossa kehittynyt erilaisia tapoja puhua. Näitä tapoja kutsutaan murteiksi. Alla olevista linkeistä voit kuunnella ja tutkia näytteitä erilaisista suomen kielen murteista.
Monenlaisia suomalaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa asuu monenlaisia ihmisiä, eikä ole olemassa oikeaa tai väärää suomalaisuutta. Erilaisista juurista, tavoista ajatella, uskomuksista, puhetavoista ja mielenkiinnon kohteista huolimatta kaikkia suomalaisia yhdistää yhteinen ajatus siitä, että olemme suomalaisia. Osa ihmisistä voi sukujuuristaan johtuen kokea olevansa useammankin maan kansalainen. Monenlaiset erilaisista taustoista tulevat ihmiset ovat Suomelle rikkaus, ja jokainen saa olla ylpeä omista juuristaan.
Vähemmistöryhmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vähemmistöllä tarkoitetaan ihmisryhmää, jonka kieli, kulttuuri, uskonto tai kaikki näistä ovat erilaisia kuin suurimmalla osalla suomalaisista. Vähemmistöryhmään kuuluminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilö olisi jotenkin vähemmän suomalainen. Perinteisiä suomalaisia vähemmistöjä ovat olleet esimerkiksi suomenruotsalaiset, romanit ja saamelaiset. Maahanmuutto on tuonut viimeisen 20 vuoden aikana myös paljon uusia vähemmistöryhmiä Suomeen.
Vähemmistöissä on monenlaisia ihmisiä, eivätkä kaikki tiettyyn vähemmistöryhmään kuuluvat ole samanlaisia, tee samoja asioita tai ajattele samalla tavalla.
Suomenruotsalaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomi ei ole aina ollut itsenäinen valtio. Aiemmin se on ollut osa Ruotsia ja sen jälkeen osa Venäjää, josta Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Ruotsin vallan ajasta Suomeen on jäänyt toiseksi kieleksi ruotsi. Suomenruotsalaiset ovat suomalaisia, joiden äidinkieli on ruotsi. Vuonna 2014 ruotsia äidinkielenään puhuvia ihmisiä oli Suomessa n. 300 000[4]. Suurin osa suomenruotsalaisista asuu Uudellamaalla, Turun ympäristössä sekä Pohjanmaan rannikkoseudulla [6]. Ahvenanmaa on myös kokonaan ruotsinkielinen. Rannikkoseudulla kulkiessasi näetkin varmasti tienviittoja suomeksi ja ruotsiksi sekä kuulet suomea ja ruotsia ympärilläsi. Suomessa on joitakin kuntia, joissa enemmistön kielenä on ruotsi. Ruotsalaisuuden päivää vietetään Suomessa 6. marraskuuta.
Suomen romanit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romanit ovat suomalaisia, joilla on suomen kielen ja suomalaisten tapojen lisäksi oma romanikieli ja -tapaperinne. Romaneja on asunut Suomessa jo noin 500 vuotta[7][8]. Romaneja asuu Suomessa n. 10 000-12 000 [9]. Romaneilla on romanikulttuuriin kuuluvia tapoja ja oma kieli, mutta aivan kuten valtaväestön kodeissa, myös romanikodeissa noudatetaan perinteisiä tapoja eri tavoin. Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla romani.
Romanikulttuurissa perhe ja suku ovat keskeisessä asemassa. Kohteliaisuus, vieraanvaraisuus ja aito kiinnostus toisen kuulumisista ovat tärkeä osa toisten kanssa toimimista. [10]
Haluatko tietää lisää? Lue täältä Suomen romanien lauluperinteestä.
Saamelaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vähemmistöstä saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Alkuperäiskansana pidetään kansaa, jonka esivanhemmat ovat asuttaneet aluetta sen valloituksen tai asuttamisen aikaan tai jo ennen nykyisten valtionrajojen muodostumista. Saamelaisilla on oma lippu, historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti ja he ovat Pohjois-Euroopan ja Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa.
Suomessa elää n. 10 000 saamelaista ja he puhuvat kolmea eri saamen kieltä. [11] [12] Saamelaisten kotiseutua on Pohjois-Suomessa oleva Saamenmaa, joka levittäytyy neljän valtion – Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän – alueelle. Yhteensä neljän valtion alueella saamelaisia asuu n. 60 000 [13]. Saamelaisten kansallispäivä on 6. helmikuuta. [14]
Täältä voit kuunnella uutiset saamen kielellä.
Maahanmuuttajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomeen on aina muuttanut ihmisiä muualta ja suomalaiset ovat aina saaneet elämäntapaansa vaikutteita muualta maailmasta. Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomeen on muuttanut aiempaa enemmän ihmisiä. Suomeen muualta muuttaneita ihmisiä kutsutaan toisinaan maahanmuuttajiksi. Muuttajat ovat tulleet monenlaisista syistä, kuten työn tai elämänkumppanin perässä, opiskelemaan tai pakoon lähtömaan rauhattomia oloja. Osa maahanmuuttajista on tullut omasta halustaan, osa on joutunut lähtemään kotimaastaan tahtomattaan.
Maahanmuuttajat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, vaan jokainen tuo mukanaan oman lähtömaansa kulttuurin, tavat ja kielen rikastuttaen suomalaista kulttuuria. Myös Suomesta on muutettu asumaan muualle.
Tehtäviä ja pohdittavaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tunnetko ketään, kuka puhuisi perheessään jotain muuta kieltä kuin suomea?
- Jos tunnet jonkun, joka on muuttanut Suomeen muualta, haastattele tätä ja kysy miksi hän on tullut.
- Tutki asukastiheyskarttaa sivun ylälaidassa. Pohdi, miksi asutus on keskittynyt Etelä-Suomeen.
- Etsi internetistä Suomen naapurimaiden asukasluvut ja tee niistä ja Suomen asukasluvusta pylväsdiagrammit.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 1,0 1,1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].ISSN=1798-8381. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.10.2017]. Saantitapa: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vamuu/statfin_vamuu_pxt_001.px/sortedtable/tableViewSorted/?rxid=df3bd99c-ca2c-4be1-b5ac-459a49ab6b
- ↑ Halonen, J. 2017. Kaupunkien ja kuntien lukumäärät. https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kaupunkien-ja-kuntien-lukumaarat (Viitattu 29.10.2017)
- ↑ Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].ISSN=1798-8381. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.10.2017]. Saantitapa: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vamuu/statfin_vamuu_pxt_001.px/sortedtable/tableViewSorted/?rxid=df3bd99c-ca2c-4be1-b5ac-459a49ab6b4f
- ↑ 4,0 4,1 4,2 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 1.11.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/index.html
- ↑ Kotimaisten kielten keskus. https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/saame (Viitattu 30.10.2017)
- ↑ Herberts, K. 2012. Suomenruotsalaiset – ruotsia puhuvia suomalaisia julkaisussa Suomen kansalliset vähemmistöt. Kulttuurien ja kielten rikkautta. Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaosto. s. 23-32. (Viitattu 1.11.2017)
- ↑ Romanit.fi. Romanien historia - vainoa ja rauhallista rinnakkaiseloa. (Viitattu 1.11.2017)
- ↑ Suomen romanifoorumi. Romanit Suomessa. (Viitatti 1.11.2017)
- ↑ Romanit.fi Mitä nyt? - romanikulttuuri tänään ja tulevaisuudessa. (Viitattu 1.11.2017)
- ↑ Suomen Romanifoorumi. Romanien tapaperinne. (Viitattu 1.11.2017)
- ↑ Saamelaiskäräjät. 2014. http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=105&Itemid=174&lang=finnish (Viitattu 30.10.2017)
- ↑ Sano se saameksi. Suomi-pohjois-saame-sanakirja. Pikaopas saamelaiskulttuuriin. http://sanosesaameksi.yle.fi/pikaopas-saamelaiskulttuuriin/ (Viitattu 30.10.2017)
- ↑ Suomen saamelaisnuoret ry. Tietoa saamelaisista. (Viitattu 3.11.2017)
- ↑ Löyttyniemi, R. 2017. Yle oppiminen. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/04/saamelaisten-kansallispaiva-62 (Viitattu 30.10.2017)