S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan/Suomi jaetaan alueisiin
Suomen luonnolle tyypillisiä piirteitä ovat metsät ja järvet. Luonnonolojen perusteella Suomea on jaettu erilaisiin alueisiin.
Maisema-alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaksi Suomen luonnolle tyypillistä piirrettä ovat metsä ja järvet. Suomi kuuluu maapallolla suurelta osin ns. havumetsävyöhykkeeseen, mutta Suomessa kasvaa havupuiden lisäksi myös lehtipuita. Metsää kasvaa lähes koko Suomen alueella, mutta aivan pohjoisimmassa osassa puut eivät ankarien luonnonolojen vuoksi kasva hyvin.
Suomi on jaettu maisema-alueisiin sen perusteella, miltä alueella näyttää. Jako voidaan tehdä eri tavoin. Yksi yleisesti käytetty tapa on jakaa Suomi Pohjanmaahan, Saaristo-Suomeen, Etelä-Suomeen (ja pääkaupunkiseutuun), Järvi-Suomeen,Vaara-Suomeen sekä Lappiin.
Pohjanmaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun matkailija näkee ympärillään silmänkantamattomiin laajoja tasaisia peltoja, ja niistä siellä täällä esiin pistäviä latoja, tietää hän saapuneensa Pohjanmaalle. Länsirannikolla sijaitsevan Pohjanmaan merkillepantavin piirre on sen tasaisuus. Pohjanmaa on suurelta osin alankoa eli maan korkeus on alle 200 metriä merenpinnasta. Korkeita mäkiä ei juurikaan löydä, vaan Pohjanmaa tunnetaan ehkä parhaiten laajoista tasaisista peltolakeuksistaan sekä mereen laskevista joistaan, jotka tulvivat herkästi keväisin. Tulva tarkoittaa sitä, että vesi nousee korkealle ja peittää alleen normaalisti kuivana olevan maan.
Pohjanmaa jaetaan erikseen Etelä-Pohjanmaahan, Keski-Pohjanmaahan sekä Pohjois-Pohjanmaahan.
Miksi joet tulvivat niin helposti juuri Pohjanmaalla?
Saaristo-Suomi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen rannikolla on oleva Saaristo-Suomi koostuu kymmenistä tuhansista erikokoisista saarista. Luonto saaristossa vaihtelee suurista saarista vehreisiin pikkusaariin sekä kauempana merelle oleviin kallioisiin luotoihin. Osa saarista on asuttuja ja osa asumattomia. Saariston kasvi- ja eläinlajisto on hyvin monimuotoista ja rikasta, mutta mitä kauemaksi Suomen rannikosta mennään, sitä karummaksi kasvillisuus käy.[1] Saaristossa matkaillessa huomaat varmasti ensimmäiseksi Itämeren aaltojen hiomat sileät kallioluodot, jyrkät kalliot, vehreät lehdot sekä metsäiset saaret.
Valtaosa Suomen rannikkoalueiden saarista kuuluu maamme neljään pääsaaristoon [2], jotka ovat Kotkan saaristo, Helsingin saaristo, Saaristomeri sekä Perämeren ja Pohjanlahden välissä oleva Merenkurkun saaristo, joka on päässyt kansainväliselle UNESCO:n maailmanperintölistalle maankohoamisen vuoksi. Maankohoaminen on erikoinen luonnonilmiö, jossa maanpinta kohoa n. senttimetrin vuodessa [3]. Saarten lukumäärässä mitattuna suurin Suomen saaristoalueista on Saaristomeren saaristo. Saaristomerellä sijaitsee myös Ahvenanmaa, joka on Suomelle kuuluva itsehallintoalue.
Löydätkö kartalta yllä mainitut neljä pääsaaristoa?
Etelä-Suomi ja pääkaupunkiseutu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etelä-Suomi on Suomen tiheimmin asuttua aluetta. Se tarkoittaa, että ihmisiä asuu pienellä alueella paljon. Etelä-Suomeen on syntynyt paljon kaupunkeja, jotka ovat kasvaneet suureksi. Paljon ihmisiä tarkoittaa myös runsasta liikennettä. Etelä-Suomelle tyypillistä onkin suuret kaupungit ja suuri ihmisten määrä. Etelä-Suomeen muuttaa edelleen jatkuvasti ihmisiä, koska Etelä-Suomen kaupungeissa on mahdollisuus saada töitä. Etelä-Suomesta löytyy kuitenkin myös paljon peltoja ja maanviljelystä, koska Etelä-Suomen ilmasto ja maa ovat hyviä viljelyyn. Etelä-Suomelle tyypillinen piirre on myös Itämeren rannikko.
Pääkaupunkiseudulla tarkoitetaan Helsinkiä ja sitä ympäröiviä kaupunkeja Espoota, Kauniaista ja Vantaata. Yksin näiden neljän kaupungin alueella asuu n. 1,14 miljoonaa ihmistä [4]. Suomalaisten muuttoliike kohti etelän kaupunkeja jatkuu edelleen, minkä vuoksi Etelä-Suomen kaupungit kasvavat.
Järvi-Suomi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomea kutsutaan tuhansien järvien maaksi. Suuri osa näistä järvistä sijaitsee Järvi-Suomen alueella. Järvi-Suomeksi kutsutaan aluetta Keski- ja Itä-Suomessa. Tällä alueella on nimensä mukaisesti paljon järviä ja suuria vesistöjä. Järvi-Suomen maisemalle tyypillistä on siis metsien lisäksi runsaat järvet, niemet, lahdet ja saaret. Vesistö tarkoittaa toisiinsa liittyneiden järvien, jokien ja purojen kokonaisuutta. Samassa vesistössä voi siis olla monta eri järveä, jotka ovat toisiinsa yhteydessä.
Suomen suurimpia järviä ovat Saimaa, Päijänne, Inarinjärvi ja Pielinen, joista Saimaa, Päijänne ja Pielinen sijaitsevat Järvi-Suomessa. Löydätkö kartalta Inarinjärven?
Vaara-Suomi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimestään huolimatta Vaara-Suomessa asuminen on yhtä turvallista kuin muuallakin. Vaara ei nimittäin tässä tarkoita turvan vastakohtaa vaan korkeaa mäkeä, jonka päällä kasvaa metsää. Tälle alueelle tyypillistä ovat metsät sekä korkeat metsäiset mäet eli vaarat, kuten Koli, Vuokatti ja Ruka. Myös Vaara-Suomesta löytyy suuria järviä. Metsäistä vaaramaisemaa halkovat myös syvät jokilaaksot ja kosket.
Lappi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mitä pohjoisemmaksi Vaara-Suomesta mennään, sitä korkeammaksi muuttuvat mäet. Lopulta mäet ovat niin korkeita, että niiden laella ei kasva enää puita. Tällaisia mäkiä, joiden huipulla ei kasva puita, kutsutaan tuntureiksi. Suomen pohjoisin alue on nimeltään Lappi. Lappi tunnetaan ainakin Joulupukista sekä tuntureiden talviurheilukeskuksista. Lapin luonnolle on ominaista ovat korkeat paljaslakiset tunturit, järvet ja joet, laajat suot ja erämaat sekä erityisesti Pohjois-Lapissa paljakat eli puuttomat tunturimaat. Suomen korkein kohta, Halti-tunturi, sijaitsee aivan Suomi-neidon käsivarren päässä. Erityisesti pohjoisempi Lappi on ylänköä eli sen korkeus merenpinnasta on yli 200 metriä.
Lappi on myös poronhoitoaluetta, eli varo automatkallasi poroja. Porot ja Lapin luonto kiinnostavat turisteja. Vaarat ja tunturit ovat myös mainioita paikkoja hiihtokeskuksille. Turismi ja poronhoito ovatkin tärkeitä elinkeinoja Lapissa. Elinkeinolla tarkoitetaan tapaa, jolla ihmiset hankkivat rahaa ja elättävät itsensä.
Lue lisää Lapin luonnosta täällä.
Maakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomi jaetaan myös alueisiin, joita kutsutaan maakunniksi. Maakunnat ovat olleet olemassa jo kauan ja niissä ihmisille on vuosisatojen saatossa muodostunut omanlaisiaan tapoja, perinteitä ja puhetapoja eli murteita. Maakunnilla on myös omia perinneruokia, kuten savolaisten kalakukko sekä karjalaisten karjalan piirakat. Maakuntia on 19.
- Uusimaa
- Varsinais-Suomi
- Satakunta
- Kanta-Häme
- Pirkanmaa
- Päijät-Häme
- Kymenlaakso
- Etelä-Karjala
- Etelä-Savo
- Pohjois-Savo
- Pohjois-Karjala
- Keski-Suomi
- Etelä-Pohjanmaa
- Pohjanmaa
- Keski-Pohjanmaa
- Pohjois-Pohjanmaa
- Kainuu
- Lappi
- Ahvenanmaa
Avainsanat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]maisema-alueet, Pohjanmaa, saaristo, vaara, Etelä-Suomi, Järvi-Suomi, Lappi, maakunnat
Tehtäviä ja pohdittavaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Missä maakunnassa sinä asut? Entä mihin maisema-alueeseen kotisi kuuluu?
- Voit harjoitella maakuntien sijoittamista kartalle tämän pelin avulla.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yle oppiminen. (Viitattu 14.11.2017)
- ↑ Discovering Finland. Saaristo. (Viitattu 14.11.2017)
- ↑ Suomen ympäristökeskus SYKE. Ympäristö.fi (Viitattu 14.11.2017)
- ↑ Halonen, J. 2017. Kaupunkien ja kuntien lukumäärät. https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kaupunkien-ja-kuntien-lukumaarat (Viitattu 1.11.2017)