Siirry sisältöön

Shakkiaapinen/Avaus

Wikikirjastosta

← Shakkipelin vaiheet · Shakkiaapinen · Keskipeli →

Wikisanakirja
Etsi avaus Wikisanakirjasta, vapaasta sanakirjasta
Wikipedia
Wikipedia
Wikipedia-tietosanakirjassa on artikkeli aiheesta:

Avaukseksi sanotaan noin 10-20 ensimmäistä pelin siirtoparia, jonka aikana nappulat pyritään kehittämään nopeasti hyviin peliasemiin (yleensä laudan keskelle) sellaisiin paikkoihin, että erilaisten keskipelisuunnitelmien toteutuminen mahdollistuu.

Tunnetut avaukset koodataan ja luetteloidaan referenssiteoksiin ns. ECO-koodeilla. Tämän lisäksi shakkiavaukset jaetaan myös seuraaviin suuriin ryhmiin alkusiirtojensa perusteella:

Yleensä pelin avausvaiheen lasketaan jatkuvan lisäksi niin pitkälle, kun molemmat pelaajat seuraavat tietoisesti tunnettuja avaussiirtosarjoja. Shakkiavauksilla on yleensä nimi, joilla avausvaihe tunnetaan. Avaukset, joissa kehityksen nopeuttamiseksi uhrataan sotilas, ovat gambiittiavauksia.

Liittyvät termit

kehitys, uhraus, gambiitti, asema, avopeli, puoliavoin peli, suljettu peli, puolisuljettu peli, Epätavalliset avaukset, Kuningassotilaspelit, Avopelit, Puoliavoimet pelit, Kuningatarsotilaspelit, Suljetut pelit, Intialaiset puolustukset, Puolisuljetut pelit, Laita-avaukset, Epätavalliset avaukset


a8 b8 c8 d8 e8 f8 g8 h8
a7 b7 c7 d7 e7 f7 g7 h7
a6 b6 c6 d6 e6 f6 g6 h6
a5 b5 c5 d5 e5 f5 g5 h5
a4 b4 c4 d4 e4 f4 g4 h4
a3 b3 c3 d3 e3 f3 g3 h3
a2 b2 c2 d2 e2 f2 g2 h2
a1 b1 c1 d1 e1 f1 g1 h1
Espanjalainen avaus; englanniksi Ruy López

Shakkipelin avaussiirtosekvenssejä sanotaan shakkiavauksiksi. Avausvaiheen tunnusmerkkinä on nappuloiden tuominen peliin mukaan, yleensä keskustaan sellaisiin paikkoihin, että pelaajan tavoitteleman keskipelisuunnitelman toteutuminen mahdollistuu. Tavanomaisesti pelin avausvaiheen lasketaan jatkuvan niin kauan kuin molemmat pelaajat seuraavat tietoisesti tunnettuja avaussiirtosarjoja, eli teoriasiirtoja.

Pelin alkuasemassa molempien pelaajien upseerit ovat hyvin passivisia, koska sotilasmuuri estää niitä liikumasta. Avauksen tavoitteena on kehittää upseerit hyviin peliasemiin, valtalata laudan keskusta ja muodostaa turvallinen kuningasasema mahdollisimman nopeasti sekä vaikeuttaa samalla vastustajaa tekemään samoin.

Keskustan hallinta on tärkeää, koska sieltä on helppo hallita koko lautaa. Sieltä nappulat ovat aktiivisimmillaan halliten mahdollisimman suurta määrää laudan ruutuja ja voivat siityä nopeasti pelitapahtumiin myös laidoille. Loppupelissä myös kuningas on tärkeää tuoda keskustaan.

Keskustan hallinta toteutetaan useimmiten sotilaiden avulla, joilla samalla estetään vastustajan upseerien etenemistä. Usein valkea pyrkiikin saamaan sotilaansa d4 ja e4 ruutuihin ja musta vastaavasti d5 ja e5 ruutuihin. Nopean kehityksen toteuttamiseksi on myös vältettävä turhia sotilaiden siirtoja. Myös senkin vuoksi alussa tehdyt keskustasotilaiden siirrot ovat parhaita, koska ne ottavat tilaa keskustassa ja avaavat linjoja upseerien kehitykselle.

Niin sanottu hypermodernikoulukunta tarjoaa keskustan hallinnalle myös toisen vaihtoehdon: sotilaita ei heti tuoda keskustaan, vaan sitä hallitaan ensin kauempaa upseereilla ja sotilaat siirretään keskustaan vasta, kun se on saatu haltuun. Tällöin vastustaja pääsee tavallisesti vapaasti rakentamaan ideaalisen sotilaskeskustan tai leveän sotilasrintaman, jonka tarjoaa myös vastustajalle selkeän hyökkäyskohteen. Ellei vastustajan sotilaskeskustan murtaminen kuitenkaan onnistukaan, jää asema usein ahtaaksi ja vastustaja saa aloitteen saavuttamansa tilaedun avulla.

Nopea nappuloiden kehitys aktiivisemmille ruuduilleon tärkeää. Aktiivisemmat nappulat omaava pelaaja hallitsee lautaa ja pystyy toteuttamaan suunnitelmiaan paremmin ja määräämään pelin tahdin. Epämääräinen nappuloiden siirteleminen ei ole niiden kehittämistä ja kaikki nappulat pitäisi saada kehitettyä ennen kuin aloittaa esimerkiksi kuningashyökkäyksen. Liian aikaiset ja liian pienellä materiaalilla toteutetut hyökkäysyritykset ovat turhia, koska vastustaja pystyy kehittämään omat nappulansa samalla, kun puolustautuu yhden siirron uhkia vastaan. Yleensä hyvä järjestys on kehittää ensin ratsut, sitten lähetit, lopuksi tornit ja daami.

Sotilasasema sanelee useimmiten minne nappulat on parasta sijoittaa. Yleissääntönä ne ovat parhaissa asemissa ruuduilla, joissa ne hallitsevat mahdollisimman paljon muita ruutuja ja keskustaa. Siksi ratsut pelataan usein c3:een ja f3:een (mustalla c6:een ja f6:een), tornit keskustalinjoille d tai e, jos niillä ei ole sotilaita ja lähetit niin, että sotilaat eivät blokkaa niiden linjoja. Eri avauksilla ovat tyypillisiä myös erilaiset asetelmat.

Shakkipelin päätavoite on saada vastustajan kuningas mattiin. Kaikki muut tavoitteet vain tukevat tuon päätavoitteen saavuttamista. Kuninkaan turvallisuus on keskeistä jo avauksesta lähtien. Kuningas pyritäänkin saamaan turvaan linnoituksella mahdollisimman nopeasti (mieluiten ensimmäisen viiden siirron aikana) ja pitämällä kuninkaan edessä ehjä sotilasrintama. Myös muita nappuloita kannattaa pitää kuninkaan lähellä puolustustarkoituksessa ja lisäksi yrittää estää vastustajan nappuloita pääsemästä liian lähelle.

Useimmiten tehdään lyhyt linnottautuminen, koska sen voi tehdä vähemmillä nappuloden siirroilla noperammin. Lyhyt linnoittautuminen on myös hiukan varmempi, koska kuningas tulee heti lähelle nurkkaa. Pitkä linnoittautuminen antaa kuitenkin usein hyvät hyökkäysmahdollisuudet. Jos pelaajat linnoittautuvat eri puolille, on kuninkaan asema vaarassa ja hyökkäys on silloin paras puolustus.

Shakkiavauksilla on yleensä nimi, joilla ne tunnetaan. Valkoisen aloittamia siirtosarjoja kutsutaan pääsääntöisesti aloituksiksi ja peleiksi, ja mustan vastauksia niihin puolustuksiksi. Parhaana pidetyt siirtosarjat saattavat sisältää joissakin avauksissa yli 25 siirtoa, eli mustan ja valkoisen siirtoparia. Shakkiammattilaisten arkeen kuuluu jatkuvasti kehittyvän avausteorian opiskelu, mikä voi olla mielenkiintoista ja hyödyllistä harrastuksen kehittämiseksi myös ajanvietepelaajille.

Avausten luokittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetut avaukset myös koodataan ja luetteloidaan referenssiteoksiin ns. ECO-koodeilla. Tämän lisäksi shakkiavaukset jaetaan myös seuraaviin suuriin ryhmiin alkusiirtojensa perusteella:

Suosittuja avauksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avopelit

Puoliavoimet pelit

Suljetut pelit

Puolisuljetut pelit

Katso myös

← Shakkipelin vaiheet · Shakkiaapinen · Keskipeli →

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Shakkiaapinen/Avaus&oldid=83800”