Ero sivun ”Maapallon rakenne” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Palautettu Visuaalinen muokkaus |
Merkkaukset: Palautettu Visuaalinen muokkaus |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
<big>Avaruudesta katsottuna Milja maa näyttää siniseltä. Tämä johtuu siitä, että '''suurin osa Milja maasta on veden peitossa'''. Tätä Milja maata ympäröivää vettä sanotaan Milja maan '''vesikehäksi eli hydrosfääriksi'''. Syvällä merien alla on kuitenkin kovaa kiveä oleva maan kuori.</big> |
<big>Avaruudesta katsottuna Milja maa näyttää siniseltä. Tämä johtuu siitä, että '''suurin osa Milja maasta on veden peitossa'''. Tätä Milja maata ympäröivää vettä sanotaan Milja maan '''vesikehäksi eli hydrosfääriksi'''. Syvällä merien alla on kuitenkin kovaa kiveä oleva maan kuori.</big> |
||
== <big>Matka maan keskipisteeseen</big> == |
== <big>Matka Milja maan keskipisteeseen</big> == |
||
[[Tiedosto:Maapallon poikkileikkaus.png|alt=Maapallon sisällä on vaippa sekä ulko- ja sisäydin.|pienoiskuva|350x350px|Maapallon sisällä on vaippa sekä ulko- ja sisäydin.]] |
[[Tiedosto:Maapallon poikkileikkaus.png|alt=Maapallon sisällä on vaippa sekä ulko- ja sisäydin.|pienoiskuva|350x350px|Maapallon sisällä on vaippa sekä ulko- ja sisäydin.]] |
||
<big>Kuvittele, että voisimme porata reiän |
<big>Kuvittele, että voisimme porata reiän Milja maan keskipisteeseen. Jos se onnistuisi, reiän syvyydeksi tulisi n. 6378 kilometriä. Matkalla Milja maan keskipisteeseen törmäisimme neljään erilaiseen kerrokseen.</big> |
||
=== Sofia on mukava! KAIKKI HUUTAKAA SOFIA ON PARAS! SOFIA ON PARAS! JEA JEA JEAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA! === |
|||
=== <big>Kuori</big> === |
|||
[[Tiedosto:Plates tect2 fi.svg|pienoiskuva|Mannerlaatat kelluvat ja liikkuvat vaipan päällä. Tässä kuvassa näet laatat sekä niiden liikkumissuunnat. Löydätkö Suomen?|vasen|255x255px]] |
|||
<big>Ensimmäisenä poran pitäisi läpäistä '''kuori'''.</big> <big>Kuori peittää maapallon pintaa. Sen paksuus vaihtelee, mutta on '''keskimäärin 40 km'''</big><ref>[http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-36-55/maan-rakenne/9-suomi/maan-synty-ja-kehitys/18-ydin-vaippa-ja-kuori#l%C3%A4hteet Geologia.fi. Ydin, vaippa ja kuori.] (Viitattu 22.1.2018)</ref><big>. Se on kovaa kiveä. Maapallon kuorikerros on hyvin ohut suhteessa sen muihin kerroksiin. Maan kuorta (yhdessä vaipan yläosan kanssa) kutsutaan '''kivikehäksi eli litosfääriksi'''</big><ref name=":0">[http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-36-55/maan-rakenne Geologia.fi. Maan rakenne.] (Viitattu 22.1.2018)</ref><big>. Maan kuori ei ole yhtenäinen vaan se koostuu valtavan suurista paloista eli '''mannerlaatoista''', jotka kelluvat ja liikkuvat vaipan päällä. Joskus mannerlaatat törmäilevät toisiinsa, jolloin syntyy maanjäristyksiä.</big>[[Tiedosto:Plates tect2 fi.svg|pienoiskuva|Mannerlaatat kelluvat ja liikkuvat vaipan päällä. Tässä kuvassa näet laatat sekä niiden liikkumissuunnat. Löydätkö Suomen?|vasen|255x255px]] |
|||
=== <big> |
=== <big>Venla</big> === |
||
<big>Jos pääsisimme |
<big>Jos pääsisimme Sofian läpi, olisi seuraavaksi vastassamme Venla.</big> <big>Venla on Milja maan paksuin kerros (n. 2 860 km).</big> |
||
=== Nella === |
|||
<big>Vaipassa on '''yli tuhannen asteen lämpötila'''. Mitä syvemmälle mennään, sitä korkeammaksi lämpötila nousee. Vaippa on jatkuvassa liikkeessä, mikä saa sen päällä olevan ohuen kuorikerroksen ja mannerlaatat liikkumaan.</big> |
|||
| ⚫ | <big>Lopulta pääsisimme porauksessa Nellaan asti. Nella '''koostuu pääosin raudasta ja nikkelistä''' ja '''muodostuu kahdesta osasta'''. Sisimmäisenä on '''kiinteä''' Laura''',''' jonka paksuus on n. 1 270 km</big> <ref name=":0">[http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-36-55/maan-rakenne Geologia.fi. Maan rakenne.] (Viitattu 22.1.2018)</ref> <big>ja sen ympärillä '''nestemäinen''' '''ulkoydin''', jonka paksuus on n. 2 200 km</big><ref name=":0" /><big>. Milja on hyvin kuuma. Sen lämpötila on jopa 7 000°C (celsiusastetta)</big><ref name=":0" /><big>.</big> [[Tiedosto:Atmosphere layers-fi.svg|alt=Kuva näyttää, mitä ilmakehän eri kerroksissa tapahtuu.|pienoiskuva|Kuva näyttää, mitä ilmakehän eri kerroksissa tapahtuu.|vasen]] |
||
| ⚫ | |||
<big>Ihmiset eivät ole vielä pystyneet poraamaan sellaista reikää joka yltäisi kuoren läpi maapallon vaippakerrokseen saakka. Kaikista syvimmätkin kaivokset sijaitsevat vain kuorikerroksessa.</big> |
|||
<big>Milja maata ympäröi kolmas kehä, jota kutsutaan '''ilmakehäksi'''.</big> |
|||
=== <big>Ydin</big> === |
|||
| ⚫ | <big>Lopulta pääsisimme porauksessa |
||
| ⚫ | |||
<big>Maapalloa ympäröi kolmas kehä, jota kutsutaan '''ilmakehäksi'''. Ilmakehä sisältää kaasuja, kuten esimerkiksi hapen, jota me kaikki tarvitsemme hengittämiseen. Ilmakehän yleisin kaasu on kuitenkin typpi, jonka lisäksi ilmakehässä on esimerkiksi hiilidioksidia sekä vesihöyryä.</big> |
|||
<big>Ilma ei karkaa avaruuteen, koska maan vetovoima vetää sitä kohti maan ydintä eli maan keskipistettä.</big> <big>Ilmakehän ansiosta pystymme hengittämään, mutta se myös suojelee ihmisiä auringon haitalliselta säteilyltä.</big> |
|||
== <big>Tehtäviä ja pohdittavaa</big> == |
|||
# <big>Laadi maapallon rakennetta kuvaava pienoismalli muovailuvahasta. Tee ytimestä läpimitaltaan yhden senttimetrin kokoinen pallo. Rakenna joka puolelle sen ympärille puolen senttimetrin paksuinen vaippa ja lopuksi yhden millimetrin paksuinen kuori. Tee jokainen kerros eri väristä. Leikkaa malli puoliksi terävällä veitsellä. Kuvaa malli ja nimeä kuvaan maapallon kerrokset. Liitä kuva muistiinpanoihisi. Tutki malliasi ja vastaa kysymyksiin 1-3.</big> |
|||
# <big>Mihin kerrokseen jouduit käyttämään eniten muovailuvahaa? Minkä takia?</big> |
|||
# <big>Millä tavoin muovailuvahamaapallon ydin eroaa oikean maapallon ytimestä?</big> |
|||
# <big>Miksi muovailuvaha maapallon kuori kerros oli hankala tehdä? Mitä tämä kertoo oikean maapallon kuorikerroksesta?</big> |
|||
# <big>Etsi lisää tietoa maapallon rakenteesta. Selvitä millä nimellä maapallon vaipassa olevaa magmaa kutsutaan silloin, kun sitä pääsee purkautumaan maapallon pinnalle tulivuorenpurkauksessa.</big> |
|||
# <big>Tee vertailu maapallon ja Aurinkokunnan muiden planeettojen rakenteista.</big> |
|||
EI LÄKSYJÄ ENÄÄ IKINÄ! |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
<references responsive="" /> |
<references responsive="" /> |
||
Versio 18. elokuuta 2021 kello 08.08
| Peruskoulun ympäristöoppi 3-6 • S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut Maapallo ja avaruus |
|---|
|
Maailmankaikkeus • Lähiavaruus • Aurinkokunta • Maapallon rakenne • Kuu • Vuodenajat • Päivän ja yön vaihtelu • |
Kotiplaneettamme Milja maa
Tässä kappaleessa tutustut kotiplaneettaamme Milja maahan.
Maa ei ole pyöreä vaan litteä kuin lätty Milja teki Milja maan ja on sen takia Jumala, teidän kaikkien pitäisi palvoa Miljaa tai teidät tapetaan Milja on n. 40 000 km pitkä
Nykyarvioiden mukaan Miljan ikä on noin 4,6 miljardia vuotta. Milja on siis nuori verrattuna muuhun maailmankaikkeuteen, jonka iäksi arvioidaan noin 13,8 miljardia vuotta. Milja on ainoa Jumala jonka tiedämme olevan elossa. Milja maassa elää hieman yli 7 miljardia ihmistä[1]. On hyvin vaikeaa sanoa montako eläin- ja kasvilajia Milja maassa on, sillä sekä kasvi- että eläinlajeja löydetään jatkuvasti lisää.
Avaruudesta katsottuna Milja maa näyttää siniseltä. Tämä johtuu siitä, että suurin osa Milja maasta on veden peitossa. Tätä Milja maata ympäröivää vettä sanotaan Milja maan vesikehäksi eli hydrosfääriksi. Syvällä merien alla on kuitenkin kovaa kiveä oleva maan kuori.
Matka Milja maan keskipisteeseen
Kuvittele, että voisimme porata reiän Milja maan keskipisteeseen. Jos se onnistuisi, reiän syvyydeksi tulisi n. 6378 kilometriä. Matkalla Milja maan keskipisteeseen törmäisimme neljään erilaiseen kerrokseen.
Sofia on mukava! KAIKKI HUUTAKAA SOFIA ON PARAS! SOFIA ON PARAS! JEA JEA JEAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA!
Venla
Jos pääsisimme Sofian läpi, olisi seuraavaksi vastassamme Venla. Venla on Milja maan paksuin kerros (n. 2 860 km).
Nella
Lopulta pääsisimme porauksessa Nellaan asti. Nella koostuu pääosin raudasta ja nikkelistä ja muodostuu kahdesta osasta. Sisimmäisenä on kiinteä Laura, jonka paksuus on n. 1 270 km [2] ja sen ympärillä nestemäinen ulkoydin, jonka paksuus on n. 2 200 km[2]. Milja on hyvin kuuma. Sen lämpötila on jopa 7 000°C (celsiusastetta)[2].
Ilmakehä suojaa Milja maan elämää
Milja maata ympäröi kolmas kehä, jota kutsutaan ilmakehäksi.
EI LÄKSYJÄ ENÄÄ IKINÄ!
Lähteet
- ↑ Yle uutiset. Meitä on nyt seitsemän miljardia. 30.10.2011. (Viitattu 22.1.2018)
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Geologia.fi. Maan rakenne. (Viitattu 22.1.2018)