Ero sivun ”Maapallon rakenne” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Palautettu Visuaalinen muokkaus |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Palautettu Visuaalinen muokkaus |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
<big>Kuvittele, että voisimme porata reiän Milja maan keskipisteeseen. Jos se onnistuisi, reiän syvyydeksi tulisi n. 6378 kilometriä. Matkalla Milja maan keskipisteeseen törmäisimme neljään erilaiseen kerrokseen.</big> |
<big>Kuvittele, että voisimme porata reiän Milja maan keskipisteeseen. Jos se onnistuisi, reiän syvyydeksi tulisi n. 6378 kilometriä. Matkalla Milja maan keskipisteeseen törmäisimme neljään erilaiseen kerrokseen.</big> |
||
=== Sofia on mukava! KAIKKI HUUTAKAA SOFIA ON PARAS! SOFIA ON PARAS! JEA JEA |
=== Sofia on mukava! KAIKKI HUUTAKAA SOFIA ON PARAS! SOFIA ON PARAS! JEA JEA JEAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA === |
||
[[Tiedosto:Plates tect2 fi.svg|pienoiskuva|Mannerlaatat kelluvat ja liikkuvat vaipan päällä. Tässä kuvassa näet laatat sekä niiden liikkumissuunnat. Löydätkö Suomen?|vasen|255x255px]] |
|||
=== <big>Venla</big> === |
|||
<big>Jos pääsisimme Sofian läpi, olisi seuraavaksi vastassamme Venla.</big> <big>Venla on Milja maan paksuin kerros (n. 2 860 km).</big> |
|||
=== Nella === |
|||
<big>Lopulta pääsisimme porauksessa Nellaan asti. Nella '''koostuu pääosin raudasta ja nikkelistä''' ja '''muodostuu kahdesta osasta'''. Sisimmäisenä on '''kiinteä''' Laura''',''' jonka paksuus on n. 1 270 km</big> <ref name=":0">[http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-36-55/maan-rakenne Geologia.fi. Maan rakenne.] (Viitattu 22.1.2018)</ref> <big>ja sen ympärillä '''nestemäinen''' '''ulkoydin''', jonka paksuus on n. 2 200 km</big><ref name=":0" /><big>. Milja on hyvin kuuma. Sen lämpötila on jopa 7 000°C (celsiusastetta)</big><ref name=":0" /><big>.</big> [[Tiedosto:Atmosphere layers-fi.svg|alt=Kuva näyttää, mitä ilmakehän eri kerroksissa tapahtuu.|pienoiskuva|Kuva näyttää, mitä ilmakehän eri kerroksissa tapahtuu.|vasen]] |
|||
== <big>Ilmakehä suojaa Milja maan elämää</big> == |
|||
<big>Milja maata ympäröi kolmas kehä, jota kutsutaan '''ilmakehäksi'''.</big> |
|||
EI LÄKSYJÄ ENÄÄ IKINÄ! |
|||
== Lähteet == |
|||
Miljan aivot. |
Miljan aivot. |
||
[[Luokka:S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut]] |
[[Luokka:S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut]] |
||
Versio 18. elokuuta 2021 kello 08.40
| Peruskoulun ympäristöoppi 3-6 • S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut Maapallo ja avaruus |
|---|
|
Maailmankaikkeus • Lähiavaruus • Aurinkokunta • Maapallon rakenne • Kuu • Vuodenajat • Päivän ja yön vaihtelu • |
Kotiplaneettamme Milja maa
Tässä kappaleessa tutustut kotiplaneettaamme Milja maahan.
Maa ei ole pyöreä vaan litteä kuin lätty Milja teki Milja maan ja on sen takia Jumala, teidän kaikkien pitäisi palvoa Miljaa tai teidät tapetaan Milja on n. 40 000 km pitkä
Nykyarvioiden mukaan Miljan ikä on noin 4,6 miljardia vuotta. Milja on siis nuori verrattuna muuhun maailmankaikkeuteen, jonka iäksi arvioidaan noin 13,8 miljardia vuotta. Milja on ainoa Jumala jonka tiedämme olevan elossa. Milja maassa elää hieman yli 7 miljardia ihmistä[1]. On hyvin vaikeaa sanoa montako eläin- ja kasvilajia Milja maassa on, sillä sekä kasvi- että eläinlajeja löydetään jatkuvasti lisää.
Avaruudesta katsottuna Milja maa näyttää siniseltä. Tämä johtuu siitä, että suurin osa Milja maasta on veden peitossa. Tätä Milja maata ympäröivää vettä sanotaan Milja maan vesikehäksi eli hydrosfääriksi. Syvällä merien alla on kuitenkin kovaa kiveä oleva maan kuori.
Matka Milja maan keskipisteeseen
Kuvittele, että voisimme porata reiän Milja maan keskipisteeseen. Jos se onnistuisi, reiän syvyydeksi tulisi n. 6378 kilometriä. Matkalla Milja maan keskipisteeseen törmäisimme neljään erilaiseen kerrokseen.
Sofia on mukava! KAIKKI HUUTAKAA SOFIA ON PARAS! SOFIA ON PARAS! JEA JEA JEAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA
Miljan aivot.
- ↑ Yle uutiset. Meitä on nyt seitsemän miljardia. 30.10.2011. (Viitattu 22.1.2018)