Viisautta wikin tekoon/Wikien erilaiset käyttötavat/Wikien opetuskäyttö

Kohteesta Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kaikkien wikien perusperiaatteina toimivien yksinkertaisuuden ja yhteisöllisyyden lisäksi on oleellista ymmärtää wikien keskeisin pedagoginen potentiaali: wikit sopivat yhtäläisesti sekä opettajien työkaluiksi että oppimisen välineiksi tilanteisiin, missä helppo yhdessä tuottaminen on tavoitteena. Esimerkiksi opiskelijat tai oppilaat voivat helposti ottaa itsekin wikin käyttöön vaikka ryhmätyönsä toteuttamista varten, eikä opettajan tarvitse periaatteessa edes tietää koko asiasta. Kokemusten perusteella wikeistä saadaan kuitenkin eniten irti kun opettaja ottaa aktiivisen roolin wikityöskentelyn mahdollistajana ja ohjaajana mutta antaa opiskelijoillekin mahdollisuuden osallistua kurssin suunnitteluun sekä työskentelymuotojen määrittelyyn.

Wikit soveltuvat yksinkertaisuutensa ansiosta hyvin monenlaiseen opetuskäyttöön. Vaikka wikejä voidaan käyttää esimerkiksi korvaamaan perinteisiä verkko-opiskelualustoja tai oppimateriaalin julkaisuvälineitä ovat wikit hyödyllisimmillään silloin kun niiden avulla toteutetaan jotain sellaista, mikä ei aikaisemmilla välineillä ollut yhtä helppoa tai edes mahdollista.

Miten wikeillä voidaan tukea oppimista?[muokkaa]

Wikejä voidaan hyödyntää sekä tiedon etsintään että varsinkin tiedon muokkaamiseen ja prosessointiin, jolloin korostuu opiskelijan oma aktiivinen rooli tiedon käsittelijänä. Lisäksi kun opiskelija osallistuu tiedon yhteisölliseen muokkaamiseen, tulee hänen myös tarvittaessa kyetä perustelemaan muille omaa toimintaansa, jolloin wikien käyttö myös tukee kaikkien toimijoiden välistä vuorovaikutusta.

Wikien käytön opetuksellisia etuja on mm. seuraavia:

  • Tiedon jäsentäminen ja luokittelu wikissä helpottaa kokonaisuuksien muodostamisessa ja asioiden välisten suhteiden oivaltamisessa
  • Useat eri näkökannat tulevat helposti esiin wikityöskentelyn kautta, mikä opettaa kriittistä suhtautumista tietoon sekä omien näkemysten perustelua ja neuvottelua.
  • Wikeillä tuotettu tieto on usein laaja-alaista ja näkökulmaltaan neutraalia
  • Avoimilla wikeillä voidaan laajentaa oppimisympäristöä ja oppimisverkostoa myös oman luokan, oppilaitoksen tai maan ulkopuolelle.

Wikien opetuskäytön lähtökohdat[muokkaa]

Pitkälti samat säännöt pätevät blogien ja wikien opetuskäyttöön kuin vaikkapa perinteiseen verkko-opetukseen. Aluksi kannattaa miettiä, mikä on kulloinkin oppimisprosessin tavoite:

  • Mikä on opiskelun päämäärä ja millä keinoilla päämäärään päästään?
  • Millaisia tietoja ja taitoja halutaan kehittää?
  • Millaisia mahdollisia oppimispolkuja päämäärää kohti luodaan?
  • Mitä tietoja ja taitoja tulisi saavuttaa (mikäli tavoite on muodollinen ja arvoinnin kohteena)?
  • Miten oppimisprosessi rakennetaan ja miten oppijaa sekä ryhmää tuetaan prosessin edetessä?

Tavoitteeseen pääsemiseksi valitaan sopivat opetus- ja opiskelumenetelmät ja välineet. Uudet välineet saattavat jo innostaa sinänsä, mutta kannattaa miettiä, onko niille käyttötarvetta ja mikä on niiden asema opetuksen kokonaisuuden osana. Wikien vertaistuottaminen vaatii ohjausta, fasilitointia ja moderointia. Opiskelijoille kannattaa laatia tarkka ohjeistus siitä, miten ja mihin tarkoitukseen heidän odotetaan wikiä käyttävän [1]. On hyvä myös järjestää mahdollisuus tutustua uusiin välineisiin ja laatia ohjeistus niiden käyttöön. Itsessään välineet eivät tuota parempaa oppimista vaan se, miten niitä käytetään. Tästä syystä opetuksen suunnitteluun kannattaa varata riittävästi aikaa.

Oppimisen välineitä tulisi käytää myös niiden luonteen mukaisesti. Wikien käyttöön sopii erinomaisesti se, että wikityöskentelyn opastus laaditaan wikiin, jota myös oppijat pääsevät täydentämään. Erityisesti opiskelun tukisisältöjen osalta on myös luontevaa tehdä yhteistyötä yli kurssi- ja oppilaitoisrajojen.

Työskentelyn rooliajaosta on tärkeää sopia yhdessä. Wikityöskentely ei lähde liikkeelle, mikäli oppijoiden ajatusmallina on oikeiden vastausten antaminen annettuihin kysymyksiin. Wikityöskentelyn hyvä lähtökohta onkin yhteinen ihmettely, jossa opettajan roolina on mahdollistaa ja olla tukena tarpeen tullen.

Wikityöskentelyssä on myös useita sudenkuoppia, jotka kannattaa ottaa huomioon. Wikissä keskeneräinen ajattelu tulee näkyväksi, samoin yhteisen kohteen erilainen hahmottaminen ja joskus myös väärinkäsittäminen. Wikityöskentelyn ohjaus vaatii asioiden selkiyttämistä ja rakenteistamista. Tapauskohtaisesti kannattaa miettiä, miten selkiytetään rajaamatta ja kahlitsematta liikaa.

Wikityöskentelyyn ei ole pitkiä traditioita eivätkä vanhemmat useinkaan vielä kerro kotona lapsilleen tarinoita wikien oppimiskäytöstä. Toimintakulttuuri on ohutta. Siksi kannustus ja innostaminen ovatkin oleellisiä. On havaittu, että opiskelijoille tulee antaa riittävästi vapautta, jotta he ottavat välineen omakseen ja alkavat tuottaa sinne sisältöä [1]. Toisaalta jonkinlainen runko tai kysymyslista helpottaa työskentelyn aloittamista.

Wikien hyödyntäminen opetuksessa[muokkaa]

Tähän lukuun on koottu sekä ideoita että konkreettisia käytännön esimerkkejä siitä, miten wikejä voidaan käyttää opetuksessa.

Ideoita[muokkaa]

Alle on listattu virikkeenomaisesti erilaisia tapoja hyödyntää wikiä opetuksessa [2] [3] [4] [5] [6]:

  • Wiki voi korvata kurssilla oppikirjan, mutta - toisin kuin perinteistä kirjaa - wikimuotoista oppikirjaa voi muokata jatkuvasti (huom. wiki ei ole hyvä sosiaalisen vuorovaikutuksen verkkotila, joten keskustelu- ja suunnittelupaikka pitää rakentaa muualle, esim. Elgg- tai Ning -alustalle).
  • Kurssin oppimistehtävänä voi olla sisällön luominen Wikipediaan. Katso esimerkkejä Wikipedian opettajalle-kirjoituksesta.
  • Wikipedian sisältöjen avulla voi opettaa medialukutaitoa ja -kriittisyyttä. Hyvä Wikipedia-artikkeli ja sen historia- ja keskustelusivut muodostavat esimerkillisen tapauksen siitä, miten tietoa esitetään, miten siitä keskustellaan ja miten eri näkökannat päätyvät jonkinlaiseen yhteiseen lopputulokseen. Huono artikkeli taas kuvaa miten tämä prosessi epäonnistuu. (Kannattaa liittää edelliseen tehtävään.)
  • Wikillä voi tehdä perinteisiä ryhmätöitä eli ryhmä voi koota ja jäsentää tietoa (kuvia, tekstiä, videoita ym. materiaalia) annetusta aihepiiristä hyödyntämällä sisäisiä ja ulkoisia linkkejä sekä sivuilla navigointia.
  • Wikissä voi pitää joko henkilökohtaista tai koko oppivan ryhmän yhteistä kurssipäiväkirjaa tai oppimispäiväkirjaa.
  • Opintowiki voi olla myös henkilökohtainen opiskeluympäristö, jota opiskelija käyttää eri kursseilla vihkon sijaan ja jonne hän kokoaa kurssitöitään, kuten paperikansioon. Opintowikin tulisi olla oppijan käytettävissä myös opiskelupaikan vaihtuessa.
  • Wikissä voi pitää kysymys-vastaus -palstaa, jolloin myös kanssaopiskelijat voivat vastailla toistensa esittämiin kysymyksiin joustavasti, eikä vastaaminen ole pelkästään opettajan vastuulla.
  • Wikin avulla voi toteuttaa "kotisivut" (katso esimerkki Virpin lukion UE-kursseista).
  • Wikiä voidaan käyttää verkko-opiskelualustana, jota voivat muokata helposti myös muut kuin opettaja (ks. esimerkiksi AvoHäme-wiki). Alustaa voidaan käyttää myös opintojakson/koulutuksen yhteissuunnitteluun jo ennen kuin se alkaa, jolloin myös opiskelijat pääsevät vaikuttamaan tulevan koulutuksen sisältöihin.
  • Tehtävien ohjeet voi laittaa wikiin, ei tarvitse jakaa monisteita (vrt. Moodle).
  • Useampi opettaja voi tuottaa wikiin yhteistä oppimateriaalia, jota jokaisen on helppo muokata.
  • Esimerkiksi luentomuistiinpanot voidaan tehdä suoraan wikiin, jossa niitä voidaan helposti muokata eteenpäin.
  • Wikillä voidaan tuottaa dokumentaatiota opiskeluprojektin etenemisestä.
  • Wikillä voidaan tuottaa kirjallisuus- tai muita yhteisesti tuotettavia listoja.
  • Wikiä voidaan käyttää esitysalustana, jolla julkaistaan kurssin harjoitustyö.
  • Wikipedian käyttäjän käsikirjasta löytyy lisää mahdollisia tehtäviä.
  • Lisää tähän oma käyttötapavinkkisi!

LeMill[muokkaa]

Lemill on wikimäinen web-yhteisö oppimisresurssien löytämiseen, tuottamiseen ja jakamiseen. LeMillin ajatuksena on hyödyntää wikimäistä työskentelytapaa oppimisresurssien luomisessa. Vaikka LeMill ei juurikaan ulkoisesti muistuta wikiä, kirjautuneille käyttäjille kaikki LeMill-sisältö on vapaasti muokattavissa --kuten wikisivut. Wikimäisen muokkausprosessin yksi seuraus on, että oppimisresursseilla ei useinkaan ole yksioikoista tekijää tai omistajaa ja 'toisen työn' käyttö omassa opetuksessa on luontevampaa, sallittua ja erittäin suositeltavaa.

LeMillissä on oppimissisältöjä, eli tehtäviä, johdatustekstejä ja muita lyhyitä opetusmateriaalina käytettäviä paloja. Suomenkielisiä oppimissisältöjä on toistaiseksi vähän. Oppimissisältöjen lisäksi LeMillissä on kuitenkin myös Menetelmiä ja Työkaluja, ja näitä on jo suomeksi useita kymmeniä. Menetelmät ovat oppitunneilla käytettäviä opettamisen ideoita, vähän kuin ylempänä olevassa listassa wikien käytöstä. Näitä suositellaan kirjoitettavan lisää! Työkalut ovat kuvauksia opetuksessa hyödynnettävistä välineistä, varsinkin internet-ympäristössä hyödynnettävistä ohjelmista ja miten niitä voi käyttää opetuksessa.

LeMillissä voi myös normaaliwikeistä poiketen koota näkyvää portfoliota omasta osallistumisestaan. Vaikka yksittäisessä oppimisresurssissa ei haluta korostaa sitä, kuka sen on lopulta tehnyt, halutaan kuitenkin osoittaa LeMill-käyttäjistä kun he ovat osallistuneet monen hyödyllisen resurssin tekemiseen. Opetuskäytössä oma portfolio mahdollistaa myös omat resurssikokoelmat, joihin voi koota esimerkiksi tietylle kurssille tarvitsemansa resurssit kaikesta LeMill-materiaalista.

LeMill on ilmainen ja perustuu avoimeen lähdekoodiin ja sen sisällöt ovat julkaistu samalla Creative Commons Attribution/Share-Alike 3.0-lisenssillä kuin Wikimedian sisällöt, joten sieltä löytyvää aineistoa voi käyttää hyvin vapaasti.

Wikipedian käyttö opetuksessa[muokkaa]

Wikipedian ja muiden Wikimedian Foundation -säätiön hankkeiden (Wikikirjasto, Wikiopisto) käyttöä opetuksessa kannattaa harkita, sillä siitä on useita hyötyjä. Wikipedian laaja skaala, maailmanlaajuinen ja vakiintunut ympäristö tarjoavat yhteistyömahdollisuuksia sekä valmiiksi ylläpidetyn ympäristön erilaisille projekteille. Kun sisältöä tuotetaan Wikipediaan, koululaiset ja opiskelijat saavat osallistua oikeaan eikä vain koulua varten tuotettavaan tekemiseen laajentamalla Wikipediaa. Tämä voi tietysti asettaa myös haasteita, kynnys saattaa tuntua korkealta. Wikipediassa on valmiiksi listattu eteenpäin muokattavaksi ehdotettuja artikkeleja (tiny articles, stubs), joista on hyvä aloittaa. Lisäksi wikipediassa on portaaleita, joihin kootaan tietoa tietystä aiheista vaikkapa eri oppiaineiden näkökulmasta ilmiöpohjaisen opetuksen mallin mukaisesti (esim. avaruusportaali). Kun Wikipediaa käytetään opetuksessa, samalla voidaan opettaa erilaisten tiedon lähteiden käyttöä (primääri- ja sekundäärilähteet ja niiden erot jne.). [7]

  • Hyvä esimerkki Wikipedian opetuskäyttöä tutkineen Piotr Koniecznyn luotsaama kouluprojekti, jossa myös opiskelijoille laadittuja ohjeita.

Esimerkkejä opetuskäytössä olevista wikeistä[muokkaa]

Lisää esimerkkejä opetuskäytössä olevista wikeistä

Anne Rongaksen Sosiaalisen median lukiokurssilla on hyödynnetty Wikispaces-wikiä mm. opiskeluohjeiden ja vinkkien sekä työvälineiden kokoamiseen ja koko kurssin suunnitteluun.

Jarmo Tanskasen pitämän elektroniikan kurssin Komponentti-wiki Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Code Camp -opintojakson wiki Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Anne Rongaksen raportti kurssin rakentumisesta wikiin ensimmäisestä sivusta lähtien, kehyksenä sulautuva opetus.

Esimerkkitapaus: Wikityöskentely maantiedon lukiokurssilla[muokkaa]

Kuopion klassillisessa lukiossa on toteutettu useamman kerran maantieteen 2. ja 3. kurssi Wikispaces-ympäristössä. Työskentelyperiaate on, että opettaja johdattelee aiheeseen ja antaa tarpeellisen opastuksen, jonka jälkeen opiskelijat työpareina tai ryhminä tuottavat heille tietystä aiheesta annetun tehtävän mukaisen tuotoksen. Ryhmillä on useimmiten erilaiset tehtävät samasta aihepiiristä. Opettaja on tehnyt valmiiksi wikisivut, joita oppilaat editoivat tunnin kuluessa. Wikistä löytyvät tehtävään tarvittavat lähdemateriaalit, pohjakartat yms. sekä tekniset neuvot ja työkalut. Tunnilla hyödynnetään erilaisia nettityökaluja ja -lähteitä (esim. Google Earth, Panoramio, YouTube), joiden linkittäminen ja upottaminen wiki-sivulle on helppoa.

Kurssin arvostelu painottuu seuraavasti: Tehdyt wikisivut 45% ja kurssikoe 55%. Lisäksi opiskelijat saavat "bonusta" raportoimistaan, kurssin aihepiirin liittyvistä uutisista.

Edut: Yhteistoiminnallisuus toteutuu ihan eri tavalla kuin opettajavetoisilla normaaleilla oppitunneilla: Ryhman jäsenet keskustelevat aiheesta, pähkäilevät yhdessä ja kysyvät neuvoa kaverilta vaikkapa tekniseen pulmaan. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta opiskelijat ovat tykänneet tämänkaltaisestä kurssin suorittamisesta. Oppilaita on innostanut, kun ovat oppineet samalla heille uusia tvt-taitoja.

Uudet välineet - uudet käyttötavat[muokkaa]

Kun uusia välineitä otetaan käyttöön, kannattaa jo heti aluksi miettiä, käytetäänkö uusia välineitä korvaamaan vanhoja, vai pyritäänkö niiden kautta luoda uudenlaisia mahdollisuuksia toimia. Välineet eivät jää vain irralliksi uusiksi välineiksi, kun ymmärretään, mitä sellaista niiden kautta voidaan saavuttaa, mikä oli aikaisemmin hankalaa tai mahdotonta.

Vaikka wikiäkin voidaan käyttää hyvin perinteisellä tavalla (vrt. edellämainittu kotisivujen tuottaminen wikillä), wiki mahdollistaa myös aivan uudenlaisia toimintatapoja. Wikin avulla on helpompi esimerkiksi kurottaa oppilaitoksen ulkopuolelle. Koulu voi päättää tuottaa yhteisen wikisivuston vaikka toisella puolella maailmaa olevan koulun opiskelijaryhmän kanssa, jotka opiskelevat samanlaisia asioita. Tällöin kansainväliset ja kulttuurisidonnaiset näkökulmat nousevat aivan uudella tavalla esille ja tulevat huomioiduksi.

Ilmiöpohjaisen opetuksen toteuttaminen on saattanut olla haastavaa perinteisin menetelmin, sillä se vaatii aikaa opetuksen toteutuksen yhteissuunnitteluun eri oppiaineiden opettajilta. Wikialustasta voi olla apua, kun opettajat tuottavat yhteiseen ilmiöwikiin perussisältöjä ja lisäävät oman oppiaineensa näkökulmia ilmiöön silloin kun se heille itselle parhaiten sopii. Muut opettajat voivat tutustua niihin myös itselleen parhaana ajankohtana. Kun opetus alkaa, opiskelijat lähtevät yhdessä opettajien kanssa, heidän tukemana, tuottamaan uudenlaista sisältöä. Sisällössä nivotaan eri oppiaineiden näkökulmia joksikin uudeksi ja kokonaisvaltaisemmaksi.

Wikit ja Wikipedia lähdemateriaalina ja niiden luotettavuus[muokkaa]

Kun wikejä käytetään opetuksessa aineistoina, on hyvä huomioida wikien luonteeseen liittyviä seikkoja, joita voidaan käyttää myös tukemaan paitsi sisältöjen, myös informaatiolukutaidon oppimista. Mikäli Wikipediaa käytetään tiedon lähteenä, on hyvä muistaa sen luonne lähdemateriaalina: Wikipedia on tietosanakirja. Esitettyjen asioiden tarkistaminen alkuperäislähteistä on hyvä tapa opettaa arvioimaan lähdeaineistoa.

Kun wikeihin tuotetaan tekstejä, olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, että tuotettavasta materiaalista syntyy tarpeeksi syvällistä. Wikituottamiseen tähtäävät tehtävät on hyvä suunnitella siten, ettei niihin ole löydettävissä suoria vastauksia pelkästään tekstejä lainaamalla (tai pahimmassa tapauksessa copy-paste -menetelmän käyttöön houkuttavasti).

Wikipedia ja lähdeviittaukset[muokkaa]

Viittaamista käytetään etenkin tieteellisessä kirjoittamisessa. Lähdeviitteitä tarvitaan, kun teoksessa esitetään väite, jonka tueksi on hyvä saada luotettavasta julkaistusta lähteestä vahvistus. Tällöin viite liitetään väitteeseen, jotta lukija ymmärtää sen sisältävän perustelun väitteelle. Plagiointi eli toisen ajatusten esittäminen omana tekstinä ei ole sallittua.

Joskus näkee, että opinnäytetöissä on lähdeviitteitä Wikipediaan. Wikipediahan on wiki, joka muodostaa tietosanakirjan. Wikipediassa on jopa valmiina toiminto, joka antaa valmiin lähdeviittauksen haluttuun sivuun. Tästä huolimatta lähdeviittausten tekeminen Wikipedian artikkeleihin ei ole suositeltavaa. Syy on varsin yksinkertainen: tietosanakirjat (kuten Wikipedia tai Encyclopaedia Britannica, tai jokin suomalainen tietosanakirja) sisältävät ns. yleisesti tiedossa olevaa tietoa. Uusimpia tutkimustuloksia ei raportoida tietosanakirjassa - sinne ne ilmestyvät vasta, kun tulokset on toistettu moneen kertaan ja ne ovat ilmestyneet jo populaarimpiin julkaisuihin. Tietosanakirja on ns. kolmannen käden lähde.

Opinnäytetyössä ei tarvitse viitata yleisesti tiedossa oleviin asioihin. Esimerkiksi kun työssä kirjoittaa, että Suomessa on 5 miljoonaa asukasta, ei tarvitse tehdä viittausta Wikipedian Suomi-artikkeliin. Toisaalta jos asukasmäärä mainitaan yhden asukkaan tarkkuudella ja se on merkittävä osa teoksen perustelua (jos esimerkiksi verrataan asukasmääriä vuodesta toiseen), on lähdeviite paikallaan. Mutta tällöinkään ei pidä tehdä viittausta Wikipediaan, vaan johonkin tarkempaan lähteeseen, tässä tapauksessa Tilastokeskuksen julkaisuun, jossa nämä luvut on julkaistu.

Se, että töitä tehdään sähköisessä wiki-ympäristössä ei tarkoita sitä, että wikisisällössä ei tarvitsisi viitata lähteisiin. Itse asiassa asia on päin vastoin: kun verkossa suurin osa materiaalista on yleistä kohinaa, on erinomaisen tärkeää opettaa wikimateriaalin luomisen ohella opiskelijoille kunnollista lähdekritiikkiä ja viittaamistapaa.

Tämän teoksen oma, Mediawiki-ympäristössä toimiva viittausohje on seuraava:

Suositeltava menetelmä lähteiden merkitsemiseen ovat ref-tagit (<ref></ref> ja {{viitteet}}). <ref></ref> -tagien perusajatus on, että se tuottaa tagien sisään kirjoitetun tekstin alaviitteenä haluttuun kohtaan, joka merkitään mallineella {{viitteet}}. Jos {{viitteet}}-malline jää pois, alaviitteet eivät tule näkyviin.

  Esimerkkinä:
  
  Tiedemiesten mukaan aurinko on iso taivaankappale.<ref>Miller, E: "The  
  Sun.", sivu 23. Academic Press, 2005</ref>
  Kuu on toisaalta paljon pienempi.<ref>Smith, R: "Size of the Moon", 
  Scientific American, 46(78):46</ref>
  
  ==Lähteet==
  {{viitteet}}

Sisällön luotettavuuden arviointi opetuskäytössä[muokkaa]

Wikien sisällön luotettavuuskeskustelu liittyy tuotettavan wikimateriaalien laatuun, josta tässä materiaalissa on oma osionsa. Samat luotettavuuteen liittyvät asiat pätevät myös silloin, kun wikiä tuotetaan osana opetusta. Mitä suurempi tuottajajoukko, sitä paremmaksi wikien laatu todennäköisesti tulee. Toisaalta on tärkeää myös opettajan toiminta ja opiskelijoiden tuottaman materiaalin varmistaminen niiltä osin kuin siinä on mahdollisesti virheitä[8].

Mitä tulee wikimateriaalin käyttöön lähteenä, se on oivallinen väline lähdekriittisyyden arvioinnin opetuksessa, koska jokainen opiskelija ymmärtää tuottamisprosessissa mukana olonsa kautta sen miten wikimateriaali syntyy[9].

Arviointi[muokkaa]

Kun wikejä käytetään opetuksessa, joudutaan myös pohtimaan opitun arviointiin liittyviä näkökohtia. Miten arvioida wikityöskentelyä, kun yksittäisen opiskelijan tuottamaa aineistoa ei pystytä helposti erottamaan yhteistuotoksesta? Osassa wikejä sivuhistorian seuraaminen antaa jonkinlaista dataa tuottamisaktiivisuudesta, mutta ei välttämättä kovin tarkkaa kuvaa siitä, mitä on tuotettu ja miten paljon. Entäpä kun käytetään jo valmiita wikejä opetuksessa ja tehtävänä on niiden täydentäminen?

Yhtenä vaihtoehtona on antaa yhteinen arvosana ja palaute kaikille työskentelyyn osallistuneille, riippumatta heidän omasta panoksestaan. Toinen tapa on jättää wikityöskentely kokonaan arvioimatta jolloin se todennäköisesti jää vain aktiivisten ja itseohjautuvien opiskelijden menetelmäksi. Kolmas ja suositeltu tapa on kohdistaa arviointi vain wikityöskentelyyn varsinaisen tuotoksen sijaan. Tällöin arviointi ja palaute voidaan antaa esimerkiksi henkilökohtaisten reflektiopäiväkirjojen perusteella ja opiskelijan aktiivisuus voidaan tarvittaessa tarkistaa sivuhistoriasta.

Pohdittavaa wikien opetuskäytön osalta[muokkaa]

Vaikka wikit tuovat opetukseen ja oppimiseen ehdottomasti sellaisia hyötyjä, joita ei ole aikaisemmin ollut saatavilla, on myös muutamia näkökohtia, joiden pohtimiseen kannattaa varata hieman aikaa. Näihin ongelmiin voidaan parhaiten vaikuttaa ottamalla ne huomioon ennakkosuunnittelussa.

  • Sisältö. Usein sisältö on se, mikä saa ihmiset kiinnostumaan ja osallistumaan sen tuottamiseen. Entä jos sisällön tuottamiseen pakotetaan - miten käy motivaatiolle?
  • Avoimuus. Pitäisikö kaiken sisällön olla aina julkista, avointa ja muokattavaa? Useimmiten tästä varmaan on enemmän hyötyä kuin haittaa, mutta kannattaa miettiä myös niitä tilanteita, jolloin suljetumpi ratkaisu on perustellumpi.
  • Tietoturva ja verkkokäyttäytymisen turvallisuus. Jos wikiä ei ole asennettu omalle palvelimelle, palvelun päivittämisestä ei taritse huolehtia. Verkkoidentiteettiä voi turvata esimerkiksi siten, että oppilaat esiintyvät nimimerkillä.
  • Wikin muotoutuminen. Wikin kirjoittaminen ei ole hierarkista tai säikeittäistä. Se voi hankaloittaa seuraamista ja muutosten seuraamista itse tekstistä suoraan.
  • Toimintatavat. Pelkkä välineen vaihto ei riitä, myös toimintatapaa pitää tarkistaa. Uusi väline ei muuten tuo välttämättä mitään uutta ja sen käyttö saatetaan kokea vain lisävaivana.
  • Kriittisen ilmaisun pelko. Mikäli yhteistä sisältöä tuottavat henkilöt eivät tunne toisiaan tarpeeksi hyvin, voi vastaanottajan reaktio ja suhtautumistapa estää täysipainoista osallistumista yhteisen sisällön tuottamiseen.
  • Yhteistyö. Eri opiskelijoilla voi olla hyvinkin erilainen motivaatio osallistua yhteiseen tekemiseen, mikä voi aiheuttaa ongelmia. Osaaminen voi olla myös eri tasolla, eikä ryhmän toiminta välttämättä auta sen kehittämisessä. Osaamattomuus voidaan myös kokea hävettävänä, mikä saattaa estää osallistumista. Opiskelijoilla ei ole ehkä tarvittavia itsearviointitaitoja.
  • Yhteissuunnittelu on hankalaa wikissä. Keskustelusivua pitäisi seurata erikseen ja mikäli työstetään useita sivuja, pitäisi seurata useiden sivujen keskustelupalstoja. Joissakin wikipalveluissa on mahdollisuus yhdistää keskustelusivut.
  • Arviointi. Wikien yhteydessä voidaan mielekäästi arvioida tuotosten ohella myös työskentelyprosesseja, jos se koetaan tarkoituksenmukaiseksi.
  • Wiki-alusta. Opetuskäytössä wiki-sovelluksissa tulisi mielellään olla mahdollisuus sivujen keskeneräisyyden tai valmiuden selkeään osoittamiseen, sivun ulkoasun säätelyyn, historiatietojen näkymiseen selkeästi ja wikisisällön tallentamiseen tai tulostamiseen yhteisenä tiedostona [10].

Lähteet[muokkaa]

  1. 1,0 1,1 Fountain, Renée: Wiki Pedagogy. Dossiers technopédagogiques. PROFeTIC, 2005. http://www.profetic.org/dossiers/rubrique.php3?id_rubrique=110 (viitattu 14.12.2009).
  2. Augar, N., Raitman, R. & Zhou, W.: Teaching and learning online with wikis. Proceedings of the 21st ASCILITE Conference, 5.-8.12.2004, Perth, Western Australia, 2004. http://ascilite.org.au/conferences/perth04/procs/augar.html (viitattu 14.12.2009).
  3. Ferris, S.P. & Wilder, H.: Uses and potentials of Wikis in the Classroom. Innovate (2006) 5. Artikkeli www:ssä.
  4. Konieczny, P.: Wikis and Wikipedia as a Teaching Tool. International Journal of Instructional Technology & Distance Learning (2007) 1. Artikkeli www:ssä.
  5. Notari, M.: How to Use a Wiki in Education: 'Wiki based Effective Constructive Learning'. Proceedings of the WikiSym'06, 21.–23.8.2006, Odense, Denmark, 2006. http://www.wikisym.org/ws2006/proceedings/p131.pdf (PDF) (viitattu 14.12.2009).
  6. Parker, K.R. & Chao, J.T.: Wiki as a Teaching Tool. Interdisciplinary Journal of Knowledge and Learning Objects (2007) 3: 57-72.
  7. Konieczny, P.: Wikis and Wikipedia as a Teaching Tool. International Journal of Instructional Technology & Distance Learning (2007) 1. Artikkeli www:ssä.
  8. Notari, M.: How to Use a Wiki in Education: 'Wiki based Effective Constructive Learning'. Proceedings of the WikiSym'06, 21.–23.8.2006, Odense, Denmark, 2006. http://www.wikisym.org/ws2006/proceedings/p131.pdf (PDF) (viitattu 14.12.2009).
  9. Konieczny, P.: Wikis and Wikipedia as a Teaching Tool. International Journal of Instructional Technology & Distance Learning (2007) 1. Artikkeli www:ssä.
  10. Mäkelä, L.: Verkkokurssi opetuksen ja oppimisen kompleksisena toimintatilana, s. 93. Väitöskirja. Tampere: Tampere University Press, 2010. ISBN 978-951-44-7947-2. http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7947-2.pdf (PDF) (viitattu 22.2.2010).
Viisautta wikin tekoon -kirjan sisällysluettelo
Materiaalin etusivulle 3. Wikien erilaiset käyttötavat Wikien opetuskäyttö