Viisautta wikin tekoon/Hyvä wikimateriaali

Kohteesta Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Miten voi tuottaa hyvää wikimateriaalia? Millaista on innostava wikimateriaali? Miten tulisi lähestyä wikien ja wikeissä olevien sisältöjen laatua?

Materiaalin vaatimukset riippuvat käyttötarkoituksesta: esimerkiksi wikimuotoisten käyttöohjeiden on oltava ennen kaikkea selkeitä ja navigoinnin käyttäjän kannalta helppoa. Yhteiskirjoituksessa wikin on houkuteltava lukija osallistumaan sisällöntuotantoon ja kannustettava myös muiden tuottaminen tekstien edelleenmuokkaukseen esimerkiksi ajatuksia virittävin kysymyksin.

Kun tarkastellaan wikimateriaalien laatua, perinteisten laatumallien selitysteho on rajallinen johtuen wikien laajasta tuottajien ja käyttäjien joukosta. Wikeissä on niihin sitoutuneen käyttäjäjoukon puolesta usein hyvä sisäinen "laatukuri" ja niiden sisällöllisestä tasosta halutaan pitää yhteisesti huolta. Wikeissä myös tiedon tuottajat ovat samanaikaisesti tiedon tarkistajia. Näin ollen wikien laadunhallinnan avainajatus on paitsi tietoinen pyrkimys hyvän sisällön luomiseen, myös aktiivinen ja perusteellinen vertaisarviointityö. Wikien laatuun tähtäävää työtä täytyy myös tukea erilaisin järjestelyin ja resurssein.

Miten hahmottaa wikien laatua?[muokkaa]

Miten tulisi lähestyä wikien ja wikeissä olevien sisältöjen laatua? Voimme käyttää palvelujen laadusta tuttua määritelmää, jonka mukaan voimme arvioida toiminnallista (funktionaalista) laatua ja teknillistä laatua (ks. esimerkiksi [1]). Käyttäkäämme esimerkkinä yksittäisessä koulussa tehtävää maantiedon wikiä. Toiminnallinen laatu vastaisi kysymykseen wikeissä tarjotun materiaalin sisällön laadusta sekä sen osuvuudesta ja kattavuudesta – eli esimerkiksi onko Australiasta tarjottu tieto oikeaa (ovatko faktat oikein ja tarkistettavissa), onko sisältö käyttäjien tarpeisiin sopivaa (esimerkiksi tietotasoltaan ja kieleltään) ja onko se kunnolla rakenteistettu ja strukturoitu (onko kyseisen artikkelin rakenne looginen ja ehjä). Teknillinen laatu puolestaan vastaisi kysymykseen kyseisen wikin toimivuudesta – eli onko kyseinen wiki teknillisesti toimiva (esimerkiksi helppo navigoida ja helposti eri käyttäjien käytettävissä) ja teknillisesti luotettava (esimerkiksi säännöllisesti varmuuskopioitu).

Wikien osalta perinteisten laatumallien selitysteho on kuitenkin rajallinen, koska wikien luonteeseen kuuluu laaja tiedon tuottajien joukko ja laaja tiedon käyttäjien joukko – ja eri yksilöt eivät välttämättä edes tunne toisiaan. 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä on julkaistu joukko kollektiivista älyä koskevia kirjoja, joiden keskeinen teema on ollut eri yksilöiden yhteistoiminnan voima verrattuna yksilöiden erillään tekemään työhön (ks. esimerkiksi [2] ja [3]). Monien näiden teosten tärkeänä teemana on ollut monien yksilöiden itseohjautuvan laadukkaan toiminnan ymmärtäminen. Monet digitaalisen ajan yhteiset ponnistukset – esimerkkinä vaikkapa Linux-käyttöjärjestelmän jatkuva kehittäminen – ovat osoittaneet, että yksilöt pystyvät sekä jakamaan oman työnsä tuloksia että työskentelemään laadukkaasti yhdessä ilman hierarkkista ohjausta ja ennalta sovittua tarkkaa roolitusta (ks. esimerkiksi [4]).

Monien eri yksilöiden toimintaa wikeissä voikin verrata esimerkiksi kollektiivisen yhdessätekemisen ja jakamisen iloon; hyvänä esimerkkinä muilta elämän alueilta voi pitää vaikkapa kaduilla tanssimista tai konserteissa ja urheilutapahtumissa yhteistä toimintaa (ks. esimerkiksi [5]). Monet eri yksilöt osaavat siis toimia ilman ohjausta yhdessä, mutta laadun kannalta tällä yhteisellä toiminnalla on myös haasteita.

Wikien laatuhaasteet[muokkaa]

Wikien – kuten muunkin digitaalisen vertaistuotannon - haasteena on itseohjautumista korostavien laatuprosessien luominen ja laadun jatkuva kehittäminen. Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että wikeissä on ollut hyvä sisäinen "laatukuri" ja käyttäjillä on hyvä ymmärrys, että wikit ovat yhteisesti tuotettuja kokonaisuuksia, joiden sisällöllisestä tasosta halutaan pitää yhteisesti huolta. Wikipedian lähihistoriassa on myös lukuisia esimerkkejä, joissa laajakin käyttäjäyhteisö on itsenäisesti ja itseohjautuvasti löytänyt toiminnallisen tavan ratkaista erilaisia ristiriitoja – Lih kuvaa eloisasti Gdansk-Danzig-kiistaa, jossa Wikipedian tiedontuottajat loivat yhteisesti normin, milloin käytetään nykyisin Puolaan kuuluvasta Itämeren rantakaupungista nykyistä nimeä "Gdansk" ja milloin saksankielistä nimeä "Danzig" (ks. [6]).

Toinen tärkeä haaste liittyy erilaisten tiedontuottajien määrän nopeaan kasvuun. Yochai Benkler väittääkin, että nykyajan tiedonvälityksen muutoksista suurimpia on se, että "tavalliset käyttäjät tulevat digitaalisen sisällöntuotannon ytimeen" (ks. [7]). Tämä merkitsee tiedontuotannon merkittävää muutosta, kun tavalliset käyttäjät ottavat roolin, jonka aikaisemmin ajateltiin kuuluvan vain viestinnän ammattilaisille. Esimerkiksi vertaistuotetussa Wikipedia-tietosanakirjassa artikkelit perustuvat olemassa olevaa tietoon, ja siksi tiedon tuottajilla ei tarvitse olla erityistutkintoja osallistuakseen Wikipedian artikkelien laatimiseen. Tämä tarkoittaa, että kaikenikäiset ja -taustaiset yksilöt voivat osallistua Wikipedian tekemiseen ja ylläpitoon, kun periaatteessa kaikki käyttäjät ovat tervetulleita lisäämään tietoa, viittauksia tai sitaatteja, kunhan noudattavat Wikipedian muokkauskäytäntöjä ja soveliasta tyyliä. Samalla on kuitenkin myös muistettava, että pelkkä tiedon uusintaminen ja toisessa muodossa esittäminen ei johda uuden tiedon luomiseen, joka on tärkeä laadullinen haaste. Andrew Keen debatoikin, että amatöörien ylivalta johtaa myös tärkeän tiedon hukkumiseen triviaalidatan joukkoon (ks. [8]).

Wiki-sisällön laatukriteerit[muokkaa]

Wikien sisällön laatukriteereinä voidaan hyvin käyttää Wikipedian artikkelien laatukriteereitä, jotka pelkistäen ovat seuraavat:

  • artikkeli on hyvin kirjoitettu
  • artikkeli on riittävän kattava käsiteltävän aiheen eli sen tulisi kattaa tärkeimmät faktat ja yksityiskohdat
  • artikkeli on hyvin tutkittu ja siinä hyödynnetään tutkimusta luotettavista lähteistä – viittaukset ja linkit on selkeästi näkyville merkittynä
  • artikkeli on neutraali eikä näkökulmaltaan vääristynyt
  • artikkeli on vakaa eli sen sisällöstä on konsensus.

Wikipedian osalta tavoitteena on kaikille avoin tietosanakirja. Erilaisten wikien osalta tämä laatukriteeristö etenkin kahden viimeisen kohdan osalta voi olla erilainenkin. Kaikkien wikien sisällön ei suinkaan tarvitse olla neutraalia tai vakaata, mutta wiki-sisällöille voidaan asettaa hyvinkin kriteerit kirjoittamisen laadun, faktojen tarkistuksen ja luotettavien lähteiden osalta.

Wikien sisällöllisen laadun eri tekijät[muokkaa]

Wikien sisällön laatu syntyy vertaistuotannon ja vertaisarvioinnin vuorovaikutuksessa. Wikien tekemiseen osallistuvilla yksilöillä - vertaisilla - on erilaisia rooleja tuotannon eri vaiheissa. He voivat osallistua wikien kehittämiseen sisällön laatijoina, mutta heidän roolinsa on tärkeä myös tehdyn sisällön jatkuvina arvioijina ja kehittäjinä. Kun wikien perusajatuksena on tarjota tietoa vapaaehtoisesti, hajautetusti ja avoimesti, eri käyttäjät voivat wikien sivuilla lisätä ja korjata olemassa olevaa tietoa ja lisätä kokonaan uusia otsikoita ilman, että koko sivuston rakennetta tarvitsee muuttaa. Tiedon tuottajat ovat samanaikaisesti myös tiedon tarkistajia. Näin wikit mahdollistavat strukturoidun tiedon tuotannon ja jakelun ja toimivat siten tehokkaana oppimisen työvälineenä (ks. esimerkiksi [9]).

Eurooppalaisen verkko-oppimisen laatuun keskittyneen QMPP-hankkeen laatumaisema sopii myös wikien laadun kuvaajaksi (ks. [10]).

Wiki laatu QMPP.jpg

Vertaistuotannossa on erilaisia vaiheita, jotka toteutuvat eri aikoina. Sisällön luomisen ja sisällön tuotannon työ voi sisältää aineiston kirjoittamista tai toteuttamista (kuten uuden artikkelin kirjoittamista tai videon tekemistä), aineiston muokkaamista (esimerkiksi oikolukemista), aineiston rikastamista (kuten uuden tiedon lisäämistä tai uuden media-aineiston lisäämistä) tai sisällön päivittämistä (kuten olemassa olevan aineiston tietojen korjaamista).

Wikien laadunhallinnan avainajatus on paitsi hyvän sisällön luominen, myös aktiivinen ja perusteellinen vertaisarviointityö. Vertaisarviointi voi sisältää benchmarkkausta (vertailua muihin lähteisiin), vertaisarviointia (vertaisten tekemää systemaattista sisällön arviointia), vertaisreflektiota (sisällön reflektointia muiden vertaisten kanssa) ja vertaisoppimista (yhteistä oppimista ja kehittymistä jatkuvan arvioinnin avulla).

Laadukkaiden wikien toiminnallinen tukeminen[muokkaa]

Wikien laatua arvioitaessa on muistettava, että esimerkiksi Wikipedialla on käytettävissään vahvat keskitetyt resurssit – esimerkiksi tietorakenne, sisältörakenne, lainaamisen rakenne, hakukoneet ja hakujen rakenteet, erilaiset luomisen ja muokkaamisen työkalut jne. – ovat keskitetysti tarjottuja. Samoin erilaisissa wiki-ratkaisuissa on sujuvaa hajautettua sisällöntuotantoa tukevia rakenteita ja työkaluja, jotka mahdollistavat laajan osallistumisen ja yhdessätekemisen. Perusajatus on, että laatu ei synny itsestään vaan laatuun tähtäävää työtä täytyy tukea erilaisin järjestelyin ja resurssein.

Wikien laatu edellyttää myös wikien sisällön luomista ja päivittämistä tukevia toiminta- ja menettelytapoja, toimintaa tukevia prosesseja ja toiminnan tueksi tarjottavia erilaisia työkaluja. Laadukas wiki-työ edellyttää selkeitä käytäntöjä esimerkiksi wiki-tuotannon pedagogisen tuen järjestämisestä (esimerkiksi toiminnallisesta ohjauksesta ja tuesta), vertaistuotannosta palkitsemisesta (esimerkiksi palkitaanko vertaistuotannon lopputuloksista samalla tavalla kuin perinteisesti tuotetusta aineistosta) ja erilaisiin digitaalisten resurssien käytön tuesta (esimerkiksi tuesta tekijäoikeuskysymyksistä sekä erilaisten digitaalisten resurssien tarjonnasta).

Wiki-työtä tukevia prosesseja voivat olla esimerkiksi erilaiset aktiiviset käytäntöyhteisöt (communities of practice –ryhmät), joissa jaetaan kokemuksia hyviä käytänteitä, eri toimijoiden kouluttaminen ja kehittäminen sekä eri toimijoiden välisen aktiivisen kommunikaation ja kokemusten vaihdon tukeminen.

Vaikka wikien keskeinen toiminnallinen ajatus on, että kaikki käyttäjät voivat osallistua työhön tavallisen Internet-selaimen avulla, etenkin tekstiä ja perusgrafiikkaa monipuolisempaa mediarikkautta hyödyntävien ratkaisujen osalta tärkeää on järjestää erilaisten digitaalisten välineiden käyttömahdollisuus. Laadukkaan toimintatavan osalta onkin selvitettävä, onko kaikilla potentiaalisilla käyttäjillä mahdollisuus käyttää työvälineitä helposti, ovatko tarvittavat työvälineet helppokäyttöisiä ja selkeitä sekä kuinka paljon näiden työvälineiden käyttöä on arjessa tuettava.

Wikiä ei saa helposti rikki[muokkaa]

Wikien laadun eräs tärkeä tekijä on, että niiden ”rikkomista” ei tarvitse pelätä. Wikien teknisistä toiminnallisuuksista eräs keskeisimpiä on aiempien versioiden palautusmekanismi. Tämä mekanismi vähentää omalta osaltaan vandalismia ja sen avulla voidaan havaita helposti muutokset eri artikkeleiden versioiden välillä. Kyseinen toiminnallisuus on erityisen hyödyllinen tilanteissa, jossa vertaistuotannon järjestelmää sovitetaan ympäristöön, jossa tieto muuttuu jatkuvasti ja tekijät ovat moninaisia.

Aiheesta muualla[muokkaa]

Vertaistuotannon laatu -wikikirjassa on lähteitä vertaistuotannon laatua käsitteleviin aineistoihin.

Wikipatterns-wikiin on koottu wikeihin liittyviä hyviä ja huonoja toimintamalleja. Toimintamallit liittyvät käyttäjään (people patterns / anti-patterns) tai omaksumiseen (adoption patterns / antipatterns).

Lähteet[muokkaa]

  1. Grönroos, C.: Service Management and Marketing. A Customer Relationship Management Approach. Wiley, 2000. en
  2. Surowiecki, J.: The Wisdom of Crowds: Why the Many Are Smarter Than the Few. Abacus, 2005. en
  3. Leadbeater, C.: We-think: The Power of Mass Creativity. Profile Books, 2008. en
  4. Tapsoctt D., Ticoll D. & Lowy A.: Digital Capital – Harnessing the Power of Business Webs. Nicholas Brealey Publishing, 2000. en
  5. Ehrenreich, B.: Dancing in the Streets – A History of Collective Joy. Metropolitan Books, 2007. en
  6. Lih, A.: The Wikipedia Revolution: How a Bunch of Nobodies Created the World's Greatest Encyclopedia. Hyperion, 2009. en
  7. Benkler, Y.: The Wealth of Networks. USA: Yale University Press, 2006. en
  8. Keen, A.: The Cult of the Amateur: How Today's Internet Is Killing Our Culture and Assaulting Our Economy. Nicholas Brealey Publishing, 2007. en
  9. Parker K.R. & Chao J.T.: Wiki as a Teaching Tool. Interdisciplinary Journal of Knowledge and Learning Objects (2007) : 57-72.
  10. QMPP-projekti: Vertaistuotannon laadun hallinta Viitattu 23.03.2010. fi
Viisautta wikin tekoon -kirjan sisällysluettelo
Etusivu 1. Johdanto 2. Wikien käytön aloittaminen 3. Wikien erilaiset käyttötavat 4. Wikien erilaiset kohderyhmät 5. Wikin käyttöönottoprosessi 6. Wikisisällön tuottamisprosessi 7. Hyvä wikimateriaali 8. Wiki- kirjallisuutta