Wikijunior Aurinkokunta/Maa

Wikikirjastosta
Wikipedia
Wikipedia
Wikipedia-tietosanakirjassa on artikkeli aiheesta:
Maa nähtynä avaruudesta
Baikaljärvi Siperiassa, Venäjällä
Aavikkoa Saharassa
Sademetsää Amazon-joen varrelta

Maa on planeetta, jolla me elämme. Maa on Aurinkokunnan ainoa planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä ja ainoa planeetta, jolla tiedetään olevan elämää. Maa on kolmas planeetta Auringosta katsoen.

Kuinka suuri Maapallo on?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maapallon läpimitta on 13 000 km ja se painaa 5 973 700 000 000 000 000 000 000 kg.

Millainen Maan pinta on?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maapallolla on kova kivikuori, joka on suurimmaksi osaksi — noin 70% — veden peitossa. Maassa on seitsemän mannerta, jotka ovat kuin suuria saaria. Mantereet ovat: Eurooppa (jossa Suomikin sijaitsee), Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Aasia, Afrikka, Australia ja Antarktis. Suurimpia vesialueita kutsutaan valtameriksi, joita on neljä: Tyyni valtameri, Atlantin valtameri, Intian valtameri ja Pohjoinen jäämeri.

Maapallon pinta on tehty suurista kivilevyistä, joita kutsutaan mannerlaatoiksi. Nämä levyt kelluvat sulan kiviaineksen päällä. Mantereet ovat osa näitä laattoja. Laatat liikkuvat erittäin hitaasti, minkä ansioista myös mantereet ovat liikkuneet aikojen kuluessa. Esimerkiksi Dinosaurukset kävelivät aivan erilaisen Maapallon pinnalla.

Kun mannerlaatat hankautuvat toisaan vastaan syntyy maanjäristyksiä. Toisaalta kun mannerlaatat etääntyvät toisistaan, synyy kapeita rakoja laattojen välille. Näistä raoista purkautuu sulaa kiveä jolloin syntyy tulivuori. Jos kaksi mannerlaattaa törmää toisiinsa, ne työntävät toistensa kiveä ylöspäin jolloin syntyy vuori tai vuoristo.

Maan pinnalla on lukuisia erilaisia ympäristöjä. On kylmiä ja jäisiä paikkoja, kuten Etelämanner. Toisaalta on kuumia ja kuivia aavikoita esimerkiksi Saharassa. Toisaalta eräissä paikoissa on sademetsiä. Esimerkiksi Siperiassa on kylmä ja kuiva ilmasto.

Miksi Maassa on elämää?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikkialla Maapallolla on elämää. Osa elämästä on erittäin pieniä olioita, kuten bakteereja tai arkkeja (yksisoluisia ja hyvin alkeellisia elämänmuotoja). Näitä olentoja on löydetty kaikista äärimmäistä olosuhteista, paikoista joissa on valtavan kuuma, kylmä, kuiva tai pimeä. Elämää on löydetty erittäin syvältä merenpohjasta tai jopa peruskallion pienenpienistä onkaloista.

Maapallolla kaikki elämä tarvitsee vettä kukoistaakseen. Lähes aina, kun jostain paikasta löydetään vettä, voidaan löytää myös elämää. Tästä syystä tutkijat yrittävät löytää vettä myös muilta planeetoilta. Toisaalta muualta maailmankaikkeudesta saattaa löytyä elämää, joka ei tarvitse vettä.

Maan Kuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalla on yksi kuu, jota kutsutaan Kuuksi. Kuun synnystä ei ole varmuutta, mutta uskotaan, että Maan ollessa nuori siihen törmäsi kappale, joka irroitti Maasta ainesta, joka muodosti Kuun myöhemmin. Toisen teorian mukaan Kuu harhaili avaruudessa ja sattui osumaan Maan lähettyville, jolloin Maan vetovoima kaappasi Kuun kiertämään itseään.

Maan vuorokausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satelliittikuvista yhdistetty kuva maapallon pyörimisestä

Vuorokausi tarkoittaa aikaa, jonka kuluessa Maa kiertää akselinsa ympäri siten, että Aurinko siirtyy taivaalla samaan paikkaan kuin alussa. Vuorokausi kestää 24 tuntia. Vaikka Aurinko näyttää kiertävän Maata, Aurinko pysyy paikoillaan ja Maa pyörii. Me emme huomaa tätä pyörimisliikettä, koska Maa on niin suuri ihmiseen verrattuna.

Maan vuosi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodella tarkoitetaan aikaa, jonka kuluessa planeetta tekee täyden kierroksen Auringon ympäri. Maassa vuosi kestää 365 päivää. (Tarkemmin sanoen yhteen kierrokseen kuluu noin 365,25 vuorokautta. Tämä 1/4 vuorokausi huomioidaan lisäämällä joka neljäs vuosi yksi ylimääräinen päivä kalenteriin. Tätä päivää kutsutaan karkauspäiväksi ja vastaavaa vuotta kutsutaan karkausvuodeksi.)

Mistä Maa koostuu?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maan pinta on kovaa kiveä, joka kelluu sulan kiviaineksen (=vaippa) päällä. Aivan Maan ytimessä on sulaa rautaa ja nikkeliä. Ytimessä on hyvin kuuma, yhtä kuuma kuin Auringon pinnalla! Verrattuna koko Maapallon paksuuteen, on maan kuori hyvin ohut, mutta silti se on niin paksu, että syvimmätkään kaivokset eivät pääse lähellekään vaippaa.