Wikijunior Historia/Kivikausi/Maatalouden synty Lähi-idässä

Villiä emmervehnää.

Maatalouden synty tapahtui tutkijoiden mukaan Lähi-idässä noin 10000 vuotta sitten.

Jääkaudella Lähi-idän ilmasto oli melko kostea, riistaa oli yllin kyllin. Mutta jääkauden lopussa ilmasto kuivui. Riista väheni.

Kasviravinnon merkitys hengisäs pysymisessä kasvoi. Tämä johti viljelyn oivaltamiseen. Tajuttiin myös kesyttää eläimiä.

Aluetta missä viljely alkoi, sanotaan Hedelmälliseksi puolikuuksi. Viljelyn alkua on joskus kutsuttu "neoliittiseksi vallankumoukseksi".

Villiviljan keräilyä

Lähi-idässä kasvaa monia villejä viljalajeja. Israelissa varhaista keräily- ja metsästyskulttuuria kutsutaan Kebaran kulttuuriksi. Vastaavia perinteitä oli muuallakin Lähi-idässä.ia villejä viljalajeja. Näitä lienee kerätty ainakin 30 000 vuotta sitten. Lisäksi elinkeinona oli metsästys ja kalastus.

Kebaran kulttuuriin pohjautui noin 12500 eaa alkanut, paljon tutkittu natufin kulttuuri. Sen ihmiset ajoivat pyöreissä majoissa. Natufin ihmiset tunsivat koiran kotieläimenä. Viljan keräily yleistyi, mikä näkyy paikoin runsaina sirppilöytöinä. Elämä oli kovaa, lapsikuolleisuus suurta. Geenistä päätellen natufin ihmiset olivat sukua myöhemmille egyptiläislle.

Varhaisin viljely

Viljan viljely alkoi luultavasti jossain Israelin-Syyrian-Turkin seuduilla.

Ruista saatettiin viljellä Syyrian Tell Abu Hureyrassa jo 11 000 eaa. Mutta varmemin villiä vilja alettiin viljellä noin 9500–9300 eaa.

laajalal alueella. Viljely aaiheuttamat muutokset näkyivät 8500–8000 eaa.

Varhaisimmat kotieläimet

Lammas kesytetiin joskus 11000 - 8000 eaa Ekkä Mesopotamiassa tai Lounais-Anatoliassa. Samoilla alueilla kesytetiin myös vuohi, sika ja nauta.

Sanastoa

Anatolia nykyinen Turkki

Emmervehnä: varhain viljelty vehnälaji, joka synty noin 8000 eaa. villivehnästä