Wikijunior Historia/Varhaiset korkeakulttuurit

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Varhaiset korkeakulttuurit olivat yhteiskuntia, joissa oli ensi kertaa kaupunkimainen elämäntapa, kirjoitustaito ja valtio. Näitä olivat esimerkiksi Mesopotamian Sumer ja faaraoiden Egypti

Mikä on korkeakulttuuri?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Induskirjoitusta. Kirjoitustaitoa pidetään tärkeimpänä, jos kohta ei ratkaisevana, korkeakulttuurin merkkinä.

Korkeakulttuuri eli sivilisaatio on yhteiskunta, jossa ilmenee seuraavia piirteitä:

  • Jonkinlainen kirjoitus - esimerkiksi kuvakirjoitus: nuolenpääkirjoitus, hieroglyfit jne
  • Paikalleen asettuminen ja suurehkojen asutuskeskusten muodostuminen - kaupungit
  • Järjestäytynyt yhteiskunta, jolla on hallinto. Lähes aina verotusta, järjestäytynyt uskonto tai järjestäytynyt yhteiskunnan puolustus
  • Vilkas kaupankäynti
  • Suurten yhteisten rakennusten eli monumenttien rakentaminen
Maailma vuonna 1 (jaa)

Korkeakulttuuri ei edellytä metallinkäsittelytaitoa, vaan esimerkiksi intiaanien mayakulttuuri eli loppuun asti kivikautta. Silti se kykeni luomaan kulttuurin, jota ihmetellään vielä tänäkin päivänä. aikaansa nähden mayat olivat taitavia mm rakennustaiteessa ja matematiikassa, vaikka eivät pyörääkään tunteneet. Useimmat korkeakulttuurit kuitenkin omaksuivat metallinkäsittelytaidon nopeasti sen keksimisen jälkeen. Yleensä korkeakulttuurin tärkeimpänä tuntomerkkinä on pidetty kirjoitustaitoa.

Sivilisaatioiden kehityksen syitä ei voida tietää varmasti. Useimmiten sivistyksen synty on kuitenkin seurannut viljelyn kehittymistä, mikä johti paikalleen asettumiseen. Siihen liittyy myös keskitetyn valtion ja hallinnon synty. Monet varhaisista korkeakulttuureista syntyivät uskonnollisuuden ympärille. Sumeria ja Egptiä hallitsivat itsevaltiaat pappiskuninkaat.

Kirjoitustaidon keksiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sumerien nuolenpääkirjoitusta

Nykyisen käsityksen mukaan kirjoitustaito omaksuttiin ensinnä Sumerissa noin 3500 eaa., sitten Egyptissä noin 3000 eaa, Induslaaksossa noin 2500 eaa. ja Kiinassa noin 2200-1600 eaa. Sumerilaista kirjoitusta pidetään yleensä niin Egyptiläisen kuin Indusjoenlaakson kirjoituksen lähtökohtana.

Alussa Mesopotamiassa käytettiin kaupassa laskurahoja. Ne olivat pieniä savisia kuvia, jotka esittivät esimerkiksi ruukkua ja lammasta. Sitten laskurahojen kuvia alettiin piirtää savitauluihin. Esim ruukkujen määrät merkittiin numeroilla. Näin syntyi kuvakirjoitus. Melko pian keksittiin, että kuva saattoi tarkoittaa tavua. Niinpä syntyi äännekirjoitus. Kirjoitus levisi Mesopotamiasta Egyptiin, missä alettiin piirtää hieroglyfejä. Myöhemmin egyptiläinen kirjoitus yksinkertaistui. Siitä kehittyi aikaa myöten foinikialainen aakkoskirjoitus. Tästä syntyi kreikkalainen kirjoitus ja Roomassa meidän tuntema latinalainen kirjaimisto.

Läntinen sivistys jalkautui Eurooppaan noin 2000-1500 eaa. ja levisi siellä hitasti. Suomeen se saapui vasta yli 1000 vuotta ajanlaskun alun jälkeen.

Inkojen solmukirjoitusta

Kiinassa ja Väli-Amerikassa kirjoitustaito syntyi täysin itsenäisesti. Etelä-Amerikasta korkeakulttuuri levittäytyi pohjoiseen: ensin Väli-Amerikkaan ja sitten Pohjois-Amerikkaan. Väli-Amerikassa kehitettiin sittemmin kirjoitustaito. Myöhemmin Inkat kehittivät itsenäisesti solmukirjoituksen Etelä-Amerikassa.

Minne korkeakulttuurit syntyivät?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan maailman (eli Aasian, Euroopan ja Afrikan) varhaiset korkeakulttuurit syntyivät yleensä hedelmällisiin jokilaaksoihin Kaksoisvirranmaassa, Egyptissä, Intiassa ja Kiinassa. Nämä alueet ovat pääosin subtrooppisia tai lämpimän lauhkeita, ja nissä esiintyy kuivuutta ainakin jonakin vuodenaikana. Jokea myöten oli helppo liikkua ja kuljettaa kauppatavaroita. Jokien rannoilla oli hedelmällistä helposti viljeltävää maata ja tarvittavaa kasteluvetta oli runsaasti saatavilla läheisessä joessa. Joesta saatiin myös kalaa.

Uudenmaailman varhaisimmat korkeakulttuurit syntyivät Etelä-Amerikan länsirannikolle ja Väli-Amerikkaan. Etelä-Amerikan länsirannikolla on pieniä jokilaaksoja, joissa voi viljellä. Väli-Amerikassa on myös jokilaaksoja ja viljelykelpoisia alueita.

Miksi korkeakulttuurit syntyivät?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisten korkeakulttuurien synty

Korkeakulttuurin syntyyn vaikutti eniten kasteluviljely, viljan varastointi, kauppa, uudet keksinnöt ja uskonto. Korkeakulttuuri edellytti ainakin varhaisen valtion syntymistä.

Valtio syntyi, kun monta kylää ja kaupunkia yhdistyi saman kuninkaan vallan alle. Tämä tapahtui yleensä sotien kautta. Esimerkiksi Mesopotamia on aavikoiden, vuorten ja meren rajaamaa kasteluviljelyaluetta. Tällä pienellä, rajatulla alueella alkoi väestön kasvaessa olla pulaa viljelymaasta. Tämä aiheutti kilpailua ja sotaa kylien välillä. Hävinneen kylän asukkaat joutuivat maksamaan voittajalle veroa. Sodat voittaneesta asutuskeskuksesta tuli valtion keskus. Tämä lienee ollut ensiksi Eridun kaupunki. Kasteluviljely mahdollisti ihmisiltä ja eläimiltä jääneen viljan varastoinnin.

Ylijäämäviljaa varastoitiin nälänhätien varalta. Toisin sanoen kerättiin veroa. Mutta viljavaraston haltija saattoi maksaa palkkaa käsityöläisille, jotka kutoivat vaikkapa pellavasta vaatteista kauppatavaraksi. Palkkaa maksettiin myös virkamiehille ja sotilaille. Niinpä viljavaraston ja kaupan haltijalla oli valtaa. Kauppa mahdollisti sen, että Mesopotamia sai puuta, kiveä ja metalleja, joita siellä ei ollut. Mesopotamialaiset myös lainasivat muiden ideoita, esim pyörän nykyisestä Kazahstanista. Kirjoitus syntyi alussa kaupan ja verotuksen apuvälineeksi. Uskonto oli tärkeä osa ihmisten elämää muinoin, koska sen uskottiin suojelevan onnettomuuksilta. Niinpä Mesopotamian varhaisen asutuskeskuksen johtaja oli ensi, pappiskuningas. Vaikka varhaisen valtion johtajalla oli suuri valta, hänellä oli myös kova vastuu kansastaan. Varhaisissa valtioissa esiintyi myös monenlaista vallan väärinkäyttöä.

Kaupungistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Catal Huyukin talo uudelleen rakennettuna

Eräs tärkeimmistä korkeakulttuurin merkeistä olivat paikalleen asettautunut asutus ja kaupungistuminen, johon liittyi järjestäytynyt yhteiskunta ja valtio. Ensimmäiset valtiot olivat Lähi-Idän kaupunkivaltioita ja ensimmäinen suurvalta Egypti.

Maailman vanhin kaupunki Jeriko on meillekin tuttu. Jerikoa pidetään maailman vanhimpana kaupunkina, jossa on asuttu melko yhdenjaksoisesti yli 10 000 vuotta. Ensimmäiset merkit asutuksesta sen paikalla ovat ajanjaksolta noin 9000 eaa, jolloin alueella elettiin kuparikivikautta. Ensimmäiset muurit rakennettiin 6800 eaa, mikä tekee siitä vanhimman tunnetun linnoitetun kaupungin. Tuolloin sillä siis oli jo järjestäytynyt puolustus. Historian kuluessa Jericho on asutettu ja hylätty useampaan kertaan.

Kaupunkien koon kasvu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita ikivanhoja Neoliittisia eli maanviljelykivikauden keskuksia olivat nyky-Turkin alueella sijainnut Catalhyuk (7500-5700 eaa) ja Jordanian Ain Ghazal (7250-5000 eaa) sekä Jerichossa oli 2000-2500 asukasta eli suurin piirtein saman verran kuin Keskiajan Suomen kaupungeissa.

Varhaisissa pronssikauden kaupungeissa saattoi olla jo 10 000 - 15 000 asukasta. Myöhäisemmällä pronssikaudella Suurimmat kaupungit kasvoivat 80 000 -160 000 asukkaan keskuksiksi. Rautakaudella päästiin jo satoihin tuhansiin ja Antiikin aikana puoleen miljoonaan, Roomassa ehkä miljoonaankin. Vertailun vuoksi 1600-luvun Eurooppalaiset suurkaupungit olivat 100 000 - 200 000 asukkaan kaupunkeja ja vasta 1800-luvulla suurimmat alkoivat tavoitella miljoona lukuja.


Yhteiskuntaluokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Egyptissä ja Mesopotamiassa oli monia yhteiskuntaluokkia. Korkeakulttuurin syntyyn liittyi myös ihmisten epätasa-arvon kasvaminen.

Karkeasti ottaen muinaisissa valtioissa oli neljä yhteiskuntaluokkaa

  1. Ylimystö: kuningas, ylipappi, virkamiehet, papit
  2. Keskiluokka: kauppiaat, kirjurit, taiteilijat, lääkärit jne
  3. Tavallinen väki: käsityöläiset, maanviljelijät
  4. Orjat, tuohon aikaan orjus oli sallittua ja tavallista. orjaksi saattoi joutua, jos joutui sotavangiksi, teki rikoksen tai ei kyennyt maksamaan velkojaan.

Lue lisää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri korkeakulttuureista voi lukea lisää Wikijunior Muinaiset kulttuurit -teoksesta