Wikijunior Maantiede/Kiina

Kiina on suuri, väkirikas maa Itä-Aasiassa. Sen pääkaupunki on Peking. Kiina on väkiluvultaan maailman suurin maa: yli 1400 miljoonaa asukasta.

Kiinalla on takanaan tuhansien vuosien historia. Maata hallitsee nykyään kommunistinen puolue. Suurin osa kiinalaisista on han-kiinalaisia. Kiinan virallinen kieli on mandariinikiina.

Kiina on taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen suurvalta.

Kiinan armeija on maailman suurin: 2,8 miljoonaa sotilasta. Maalla on ydinaseita. Maan talous kasvaa nopeasti. Kiinassa pyritään tukahduttamaan vähemmistökansojen oikeudet ja poliittinen oppositio kovin ottein. Korruptio, rikollisuus, puutteelliset ihmisokeudet ja ympäristöongelmat ovat Kiinan rasitteita. Maa on vastakkainasettelussa länsimaiden kanssa. Kasvanut kansallismielisyys on näkynyt rohkeampana, sotaisampana ulkopolitiikkana 2010-luvulta lähtien.

Historia

Kiinasta on löydetty esihistoriallisten ihmisten jäänteitä satojen tuhansien vuosien takaa. Viljely alkoi kehittyä Kiinassakin noin 10500 vuotta sitten. Noin 5000-3000 eaa asutuskeskukset suurenivat ja ilmestyi temppeleitä. Silkkiä Kiinassa kudottiin ehkä jo 3500 eaa. Noin 2800 eaa syntyi Longshanin kulttuuri, jota pidetään myöhemmän Kiinan perustajana. Tämän jälkeen kukoistanut Erlitoun kaupunki saattoi olla varhaisen Shang-dynastian pääkaupunki. Kirjoitus syntyi Kiinassa joskus 1400-1100-luvuilla eaa.

Dynastiat seurasivat toisiaan vuosisatojen saatossa. Kiinassa syntyi sivistystä. Maa hajaantui 770 eaa taisteleviksi valtioiksi. 221 eaa keisari Shi Huangdi yhdisti Kiinan, rakennutti loppuun Kiinan muurin ja teetätti hautaholviinsa suuren terrakotta-armeijan.

Tämän jälkeen tuli hajanaisuuden ja yhdistymisen kausia. Mongolit valtasivat Kiinankin 1271–1368.

Ruuti keksittiin Kiinassa ja levisi Eurooppaan, samoin paperi. 1600-luvulla mantsujen Qing-dynastia nousi valtaan. 1800-luvulla siirtomaavallat hallitsivat monia Kiinan rannikon kaupunkeja. Tyytymättömyys hallintoa kohtaan näkyi 1800-luvun kapinoissa. Kiinan keisarin hallinto kaatui lopullisesti 1900-luvun alussa. Seurannut Kuomintang-puolueen tasavalta oli hajanainen. Japani miehitti osia Kiinasta. Maata hallitsivat sotaherrat. Maon johtamat kommunistit aloittivat sissisodan 1927. Maolaiset ottivat vallan 1940-luvulla. He tekivät yhteiskuntakokeiluja. 50-luvun suuri harppaus johti nälänhätään. Kulttuurivallankumous vei levottomuuksiin. Maon jälkeen nousi valtaan Deng Xiaoping. Kiina alkoi siirtyä kohti osittaista markkinataloutta vuodesta 1978. Valta säilyi yhä tiukasti kommunistisella puolueella. Kiinan johto kukisti vuoden 1989 opiskelijamielenosoitukset.

Vuoden 2000 jälkeen Kiina on pyrkinyt näkyvästi kasvattamaan taloudellista ja sotilaallista vaikutusvaltaansa maailmassa. 2010-luvulla uusi johtaja Xi on pyrkinyt keskittämään valtaa itsellleen ja kasvattamaan maan taloudellista vaikutusvaltaa ulkomailla.

Maantiede

Kiinan ydinalueen muodostaa tasanko, jonka halki virtaa kaksi suurta jokea, Jangtse ja Keltainen joki. Pohjoisessa on aroja ja autiomaita. Lännessä on vuoristoja ja autiomaita. Xinjiangin allas on merenpinnan alapuolella. Tiibet on hyvin korkea vuoristoinen ylätasanko.

Ympäristö, ilmasto

Kiinan ilmastot ulottuvat pohjoisen subarktisesta etelän tropiikki-ilmastoon. Etelässä ja rannikolla on kosteampaa, pohjoisessa ja lännessä vuoristo- ja aavikkoilmastoja

Talous

Kiina on edelleen varsin maaseutuvaltainen maa. Etelässä tuotetaan riisiä pelloilla.

Kiinan modernisaatio näkyy esimerkiksi siinä, että maa tuottaa älylaitteita halvalla. Huawein puhelimet tunnetaan maailmalla.

Kiinan talous kasvaa nopeasti. Se on osin valtion ohjauksessa, osin yksityinen. Rannikkokaupungit ovat vauraita, sisämaassa maaseudulla on köyhempiä alueita. Varjopuolia ovat korruptio ja ympäristön saastuminen. Petokset, verovilppi ja lahjukset käsittävät 13 - 16 % Kiinan bruttokansantuotteesta. 700 miljoonaa juo likaista vettä Kiinassa. Vaikka kotimaassa on kasvun varaa, kiinalaiset sijoittavat muuallekin rahojaan. Kiina on sijoittanut rahojaan satamiin, rautateihin 65 maassa, helpottaakseen tuotteittensa vientiä niihin maihin. Tätä hanketta kutsutaan nimellä "Vyö ja tie" tai "uusi Silkkitie".

Politiikka

Kiinaa johtaa kommunistinen puolue, jonka päämies on Xi Jinping. Hän on myös Kiinan presidentti. Xi pystyy pysymään vallassa kuolemaansa saakka. Xi ei silti ole niin mahtava kuin Mao aikoinaan. Kiina pyrkii tukahduttamaan kaiken liikehdinnän, joka uhkaisi kommunistisen puolueen valtaa maassa.

Kiina on myös pyrkinyt kovin ottein tukahduttamaan Tiibetin ja Xinjiangin pyrkimykset erota maasta ja näiden kulttuurisen omaleimaisuuden. Kiina liitti vuonna 2020 Hongkongin tiukemmin itseensä siellä tapahtuneiden protestien takia.

Ulkopolitiikassa Kiina kuuluu itäryhmän maihin, jotka vastustavat läntisten maiden toimia esimerkiksi YK:ssa.

Kansallismielinen suuntaus Kiinan politiikassa on voimistunut 2000-luvulla.

Kiina on pyrkinyt ajamaan omia etujaan näkyvämmin lähialueillaan ja myös muualla maailmassa.

Lisääntyvä kansallismielisyys on näkynyt myös Kiinan kasvavana painostuksena Taiwania kohtaan. Kiina pitää Taiwania kapinoivana maakuntana, ja uhkaa vallata sen. Kiina on rakentanut 2000-luvulla tukikohtia kiistelyille Etelä-Kiinan meren saarille pyrkien saamaan nämä haltuunsa. Kiina on myös kasvattanut vaikutusvaltaansa Filippiineillä antamalla sille taloudellista apua.

Kiinan johto ei pidä siitä, että ulkovallat arvostelevat maan politiikkaa ja ihmisoikeusongelmia. Kiina kulkee omaa tietään. Sen hallinto on ylpeä siitä, että maa on päässyt irti siirtomaa-ajasta.

Ihmisoikeudet

Kiina saa länsimailta huonot arvosanat ihmisoikeuksista, kansalaisoikeuksista ja ihmisten vapauksista.

Kiina on ei-vapaa maa koska vain yksi puolue hallitsee sitä. Puolue pyrkii pysymään vallassa kansalaisvapauksia kaventamalla. Lehdistö ei ole vapaa. Hallinto sensuroi internetiä. Poliittiset vapaudet puuttuvat. Hallitus on vanginnut opposition kannattajia ja ihmisoikeuksia ajavia lakimiehiä.

Poliisi harjoittaa mielivaltaa. Se on myös korruptoitunut. Poliisi harjoittaa paikoin yhteistoimintaa rikollisten kanssa. Vankiloissa kidutetaan pidätettyjä. Rangaistukset ovat ankaria. Kiinassa voi ulkomainenkin saada kuolemantuomion huumeiden hallussapidosta.

Uiguureja vangitaan leireille, missä heitä kidutetaan ja pidetään nälässä.

Ihmisoikeustilanne Kiinassa on huonontunut 2010-luvulla. Falun Gong-uskonnon jäseniä on pidätetty ja kidutettu vuodesta 2009 alkaen. Heiltä on myös ryöstetty sisäelimiä siirtoelinmarkkinoille.

Asevoimat

Kiinalla arvioidaan olevan satoja ydinkärkiä. Maalla on mannertenvälisiä ohjuksia. Maavoimissa on 2 miljoonaa.

Uskonto

Kiinassa opetetaan ateismia, uskonnottomuutta. Monet uskonnot saavat silti maassa toimia vapaasti. Buddhalaisia on jonkin verran enemmän kuin ateisteja. Uskonnonharjoitusta kiristettiin vuosina 2017 - 2018.

Kieli

Kiinan virallinen kieli on mandariinikiina. Yli puolet puhuu sitä äidinkielenään. Kiinassa puhutaan myös monia Kiinan murteita. Ne ovat monesti käytännössä eri kieliä. Kiinalaine kirjoitus käsittää tuhansia merkkejä. 1950-luvulta kirjoitusjärjestelmää on yksinkertaistettu.

Nähtävyyksiä

Kiinan muuri

Kielletty kaupunki

Terrakotta-armeija

Taivaan temppeli

Kesäpalatsi

Taivaallisen rauhan aukio

Tiibetin Lhastan palatsi

Koronavirus

Koronaviruspandemia todettiin ensiksi vuonna 2019 Wuhanissa, Hubein maakunnassa, Kiinassa. Kiinan viranomaiset onnistuivat pitkään rajaamaan viruksen leviämisen ankarin karanteenein, jollaiset eivät länsimaissa toteutuneet. Silti tuhansia kuoli virukseen. Koronavirus siirtyi jostain eläimestä ihmiseen. Toiset epäilevät sen karanneen laboratoriosta. Vuoden 2022 lopussa koronan omikron-muunnelma levisi rajoituksista huolimatta. Kiina purki rajoitukset, suuri määrä ihmisä kuoli koronan leviämisen takia.