Wikijunior Maantiede/Sahelin alue

Sahelin alue on Pohjois-Afrikassa sijaitseva akaasiapuita ja piikkipensaita kasvava kuiva savanni. Tämä vyöhyke on kuivuudelle altis. Se aiheuttaa toistuvia nälänhätiä. Afrikalle tyypillisesti alueella asuu monia kansoja. Näiden välillä on ristiriitoja.

Alueella on ollut paljon aseellisia yhteenottoja. Pohjimmiltana niiden syynä on toimeentulon epävarmuus kuivalla seudulla. Jyrkkä islamismi on

noussut varsinkin alueen läntisessä osassa uhaksi maan hallituksille. Ulkovallat ovat sekaantuneet alueen asioihin muun muassa terrorismin, huumakaupan ja alueen luonnonvarojen takia.

Väestö

Sahelissa asuu noin 400 miljoonaa ihmistä, väestö kasvussa. Ihmiset edustavat hyvin erilaisa kansoja ja uskontoja saman valtion sisälläkin.

Alueelal rakennetaan monesti liikkuvia tilapäismajoja. Vanhoissa kaupungissa on rakennettu paljon savesta tai puristetusta maasta.

Ilmasto

Sahel on karkeasti sanoen autiomaan ja metsän välissä. Pohjoisempana on aroja, puoliaavikoita ja aavikkoa. Etelämpänä kosteampaa savannia ja monsuunimetsiä.

Ilmasto on trooppisen kuuma: kesällä kuumempi ja sateisempi, talvella kuiva. Keskilämpötila yleensä yli 18 C.

Alueella sataa noin 200-700 mm /v. Lämpötila vaihtelee monesti 25 - 42 C välillä.

Sahelin pohjoisosan puoliaavikolla sataa 100–200 mm. Tyypillisessä Sahelissa 200–400 mm. Mutta Sudanin alueen Etelä-Sahelissa 400–600 mm. Sademäärä saattaa jollakin alueella vaihdella 200–2 500 mm/v.

Kosteana kautena saattaa olla tulvia, kun sateet tulevat rankkoina sade- ja ukkoskuuroina. Sahelin alueen maa on laajalti ravinneköyhää, koska aiemmat kosteat kaudet ovat huuhtonee monet maan ravinteet pois.

Aavikoituminen ja kuivuudet

Sahel aavikoitui 70- ja 80-luvuilla, mutta vihertyi tämän jälkeen. 2010-luvulta alkaen on taas ollut kuivuutta ja nälkää.

Ihmiset ovat edistäneet aavikoitumista muun muassa kulottamalla maata pelloksi ja hakkaamalla puita rakennukseen ja polttopuiksi.

Aavikoitumista on yritetty torjua mm puita istuttamalla.

Nälänhädät

Sahelissa on toistuvia nälänhätiä, joissa ruuan puute johtaa jopa miljoonien ihmisten kuolemaan. Kun on kostea, pitkä kausi, sadan paljon viljaa ja väestö kasvaa. Mutta kuivalla kaudella viljasta tulee helposti pula, on nälkää.

Väestön kasvu itsessään niukentaa yhden ihmisen keskimäärin saamaa ruoka-annosta. Myös alueen levottomuudet haitatavat elatuksen hankkimista paikoin ja lisäävät nälkää.

Nälkää on koetettu torjua viljelyalaa lisäämällä.

Luonnonvarat

Sahelin alueelta saadaan kaivannaisia muun muassa uraania ja kultaa. Esimerkiksi Ranska on puuttunut Sahelin asioihin sen takia, kun maa on saanut ydinvoimaloidensa uraanin Sahelista. ennevissä määrin Venäjä on lähettänyt joukkojaan tukemaan hallituksia islamisteja vatsaan: palkinnoksi saa alueen luonnonvarojen käyttö-oikeuksia.

Huolimatta kaivannaisten arsuuresta arvosta, vain pieni osa alueen väestöstä hyötyy kaivoksista.

Epävakaa alue

Toimeentulon epävarmuus on luonut heikkoja hallintoja: ei ole varaa rakentaa kunnollista yhteiskuntaa. Voimattomat hallitukset ovat alttiita kapinoille.

Alueella on monia kansoja ja uskontoja. Näiden välillä on riitoja. Eräs kiista on ollut paimentolaisten ja viljelijöiden välillä. Viljelijäväestö kasvaa nopeammin kuin paimentolaiset. Viljelijät valtaavat paimentolaisten maita. Tämä on vienyt paimantolaisa aseelliseen kapinaan. Paimentolaiset myös riitelevät keskenään veden saannista.

Paimentolaiset ovat ainakin Malissa olleet toisen luokan kansalaisia viljelijöihin nähden.

Islamilaiset äärijärjestöt pystyvät tätä käyttämään hyväkseen tukemalla paimentolaisia.

Pohjoisesta aavikon yli mm Algeriasta ja Libyasta tulee tukea Sahelin islamilaisille.

Islamistien vaikutus on johtanut vastareaktioon. Eri uskovallat ovat tukeneet ei-islamilaisia hallintoja.

Historia

Sahelin alueella kukoisti monia afrikkalaisia valtioita ennen eurooppalaisten tuloa. Pääosin Ranska ja Enganti valtasivat seudun siirtomaikseen. Nämä itsenäistyivät. Itsenäistymisen jälkeenkin eri ulkomaiset valtiot ovat tukeneet maiden hallituksia. Ulkomaisa toimijoita alueella ovat olleet mm Ranska, Yhdysvallat, Iran, Kiina ja Venäjä.