Wikijunior Maantiede/Ukraina
Ukraina on valtio eteläisessä Itä-Euroopassa. Maan pääkaupunki on Kiova. Muita tunnettuja isoja kaupunkeja ovat maan itäosien Harkova ja Mustanmeren rannikon Odessa. Maassa asuu noin 45 miljoonaa ihmistä.
Ukraina on enimmäkseen tasankoa ja ylänköä. Korkeaa vuoristoa on vain hieman lännessä. Suurin osa Ukrainasta on aroa. Siitä on enin osa viljelykelpoista. Aivan eteläosassa on Välimeren kasvillisuutta. Pohjoisessa ja lännessä on metsäaroa.
Ukrainan suurin uskonto on ortodoksit, jotka jakautuvat kolmeen kirkkoon.
Ukrainaa on rasittanut muun muassa huono talouskehitys. Myös korruptio ja rikollisuus ovat vaivanneet maata.
Vuonna 2022 Ukrainassa on sota Venäjän kanssa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ukrainan alueella oli jo varhain kivikaudella metsästäjien asutusta. Tunnettuja ovat esimerkiksi Kostenkin löydöt. Maanviljelyn tultua Ukrainaan(kin) syntyi noin 4500 eaa Tripoljen kulttuuri, joka rakensi ajan mittojen mukaan suuria asutuskeskuksia. Monia kansoja kulki Ukrainaan ja sen halki. Tunnetuimpia näistä olivat skyytit. Kreikkalaiset ja roomalaiset perustivat siirtokuntiaan Mustanmeren rannoille. Rooman valtakunnan luhistumisen aloittaneet hunnit kulkivat nykyisen Ukrainan läpi.
Slaavit levittäytyivät Ukrainan alueella. Näiden ensimmäinen suuri valtio oli Kiovan Venäjä. Mongolit hävittivät sen. Myöhemmin läntinen Ukraina oli mm osa Liettuaa ja Puolaa. Uusi, Moskovan Venäjä valtasi Ukrainan 1700-luvulla. Ukraina oli jonkin aikaa itsenäinen ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Toisessa maailmansodassa jotkut ukrainalaiset nationalistit tukivat natsimiehittäjiä.
Vuonna 1986 Neuvostoliitossa Ukrainan alueella tapahtui Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus. Ukrainassa asuu ukrainankielisten lisäksi paljon venäjänkielisiä, noin viidesosan-kolmasosan väestöstä.
Ukraina itsenäistyi vuonna 1991 Neuvostoliitosta. Sen jälkeen maassa on nähty milloin länteen, milloin Venäjään päin olevia hallituksia.
Ukrainan ja Venäjän historiassa on monesti näkynyt ukrainalaisuuden ja venäläisyyden vastakohta. Ristiriita kansojen välillä on tullut viime aikoina erityisesti vuonna 2014 alkaneessa kriisissä. Se kärjistyi helmikuussa 2022 avoimeksi sodaksi. Taistelujen syy lienee pohjimmiltaan ollut se, ettei Venäjä hyväksynyt Ukrainan liukumista läntiseen maailmaan. Venäjä pyrki palauttamaan itselleen aiempia Venäjän keisarikunnan alueita. Sota tappoi kymmeniätuhansia ja ajoi miljoonia maan sisäisiksi pakolaisiksi ja maasta pois. Länsimaat tukivat Ukrainaa antamalla aseita ja muuta apua. Venäjä liitti joitain Ukrainan alueita itseensä, muttei menestynyt sodassa hyvin. Sota oli alun jälkeen pitkälti ensimmäisen maailmansodan tyyppistä
asemasotaa. Ukrainan sota uhkasi levitä jopa sivilisaation hävittäväksi ydinsodaksi.