Siirry sisältöön

Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Amazonin alue

Wikikirjastosta
Marajon kulttuurin hautausuurna.

Amazonin alue käsitti eri tasoisia intiaanien kulttuureja kiertelevistä metsästäjistä maniokin ja maissin viljelijöihin.

Aiemmin ajateltiin, että Amazonin alueen varhainen intiaaniasutus olisi ollut pääosin harvaa. Tämä on aivan väärä käsitys.

Amazonin alueella tapahtui noin 1000 eaa - 1000 jaa suuria muutoksia, kun viljely levisi alueella. Tällöin intiaanit loivat Amazon-joen alueelle paikoin suuria päällikkökuntia. Näitä luonnehtivat sotaisuus, tehokas viljely ja merkittävä käsityöläisyys.

Joillain alueilla syntyi tiheää asutusta ja Andien alueen tapaisia keskuksia. Myös on löydetty rengasmaisia kyliä ja erilaisia maarakennelmia. Mutkikkaimpia rakennelmia on monesti väitetty arawak-intiaanien tekemiksi.

Monet Amazonin kulttuurit hävisivät eurooppalaisten saavuttua 1500-luvulla. Tällöin intiaaneja kuoli tauteihin ja valloitussotiin. Mutta vielä nykyäänkin Amazonissa elää kansoja, joille sivistys ei ole ehtinyt.

Varhaiset kulttuurit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihminen saapui Etelä-Amerikkaan ehkä noin 13200 eaa. Aiempaakin asutusta on väitetty mahdolliseksi.

Maniokkia alettiin viljellä noin 8000-6000 eaa.

Kansojen vaellukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 3000 eaa syntyi Lounais-Amazoniassa Brasilian ja Bolivian rajalla tupin kieliperhe. Arawakin ryhmä noin 3000-2000 eaa. Ainakin näihin ryhmiin kuuluvat rakensivat suurehkoja asutuskeskuksia myöhemmin. Tupit levittäytyivät Amazoniasta myös Brasilian ylängön reunoille.

Arawakit ilmeisesti levittäytyivät pohjoisesta etelään siten että heitä oli Karibianmerellä ja sen rannikolla noin 500 eaa,

Keski-Amazoniassa noin 300 eaa ja Etelä-Amazoniassa noin 1 jaa. Arawakien mukana tuli Barrancoid-keramiikka.

Amazonin monivärinen keramiikka käsitti muun muassa Keski-Amazonin, Samtaremin ja Marajoaran ja oli luultavasti eliitille tyypillistä keramiikkaa.

Taperinhan keramiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taperinhan keramiikkaa väitetään Etelä-Amerikan vanhimmaksi, se olisi ajalta 5000-4000 ea. Intiaanit löysivät keramiikan ehkä Amazoniassa tai Kolumbiassa. Löydöt on tehty Santaremin läheltä Amazonjoen alajuoksulta.

Casaraben kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Casaraben kulttuuri oli suuria maarakennelmia rakentanut kulttuuri läntisen Amazonin alueella. Casaraben kulttuuri oli luultavasti kehittynein Amazonin alueen kulttuureista. Siinä on nähtävissä Andien kulttuurin vaikutusta.

Marajón kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marajón kulttuuri rakensi suuria maakumpuja Marajon saarella. Kulttuuri tunnetaan erityisesti taitavasti tehdyistä saviastioista, jotka ihastuttivat eurooppalaiset.

Maakupmpua oli eniten alavilal mailla.

Acren geoglyfit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fazenda Colaradan maakuvioita

Acren alueelta Brasilian ja Bolivian rajalta on löydetty neliömäisiä ja ympyrämäisiä vallihautoja. Ne näkyvät monesti hyvin ilmakuvissa.

Näitä geoglyfejä (maakuvioita) tehnyt kulttuuri vallitsi noin 1 - 1500 jaa laajalla alueella Etelä-Amazonissa.

"Amazonin Stonehenge"

Noin 1000 jaa ilmestyivät kummuilla olleet rengasmaiset kylät, joissa oli suurehkoja majoja renkaan muodossa. Nykyään tämän tyyppisiä kyliä on Xingu-joen yläjuoksulla.

"Amazonin Stonehenge"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amazonin alajuoksusta pohjoiseen lähellä rannikkoa on Calçoenen kaupunki. Seutu on Amapán osavaltiota. Tämäkin alue on osa valtavaa Amazonin tulvivaa suistoa. Sadekausi muuttaa maaston suoksi.

Calcoenen lähellä on kivistä koostuva ympyrä. Se on mäellä.Siinä on 127 graniittikiveä 30 m läpimittaisena kehänä. Paadet ovat jopa 4 m korkeita.

Kivien alta on löydetty kuoppia. Kuopissa on hautauurnia, joihin on polttohaudattu ihmisiä. Haudatut saattavat olla tuon ajan tärkeitä henkilöitä. Tutkijoiden mielestä kivet on sijoitettu auringon päivänseisauksen mukaan.

Merelle on 17 km.

Paikka lienee ollut seremoniakeskus ja/tai hauta. Seudun ruukunsirpaleet on ajoitettu aikaan 1-1500 jaa.

Virallisesti paikan nimi on nykyään "Parque Arqueológico do Solstício",

"päivänseisauksen arkeologinen puisto".

Amapan alueelta on löydetty merkkejä suuresta muinaisesta asutuksesta.

Myös muita megaliitteja (suurista kivistä koottu rakennelma) on löydetty. Ne ovat yleensä jokien lähellä.

Pienempiä kivikehiä myös. Jotkut megaliitit ovat kehien sijasta mäkien huipuilla olevia kivijonoja.

Amazonin mustamaa-kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustamaa-kulttuurihan levisi Amazonissa noin 450-950 jaa. Maata parannettiin kaskeamalla, levittämällä kompostia jne. Ainakin osa mustamaasta lienee ollut tulvien tuomaa. Ilman mustamaata sateiden pesemä Amazonin lateriittimaa on muuten huonoa viljelylle.

Keski-Amazon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amazonin keskijuoksulta Manausin seudulta on löydetty paljon mustamaata, mikä on merkki muinaisesta viljelystä. Manausissa oli suuri asutus.

Mm Acutuba, jossa oli suuri keskusaukio. Santarem oli suuri keskus. Sen ydin oli 100 ha, mutta asuttu alue kattoi 20 km2.

Seikkailija Francesco Orellana laski aluksilla Amazonia pitkin alas, kun etsi kultamaa Eldoradoa. Sitä ei löytynyt.

Hän väitti nähneensä Keski-Amazonissa suuria asutuskeskuksia, joissa oli monesti vihamielisiä intiaaneja. Mutta kun portugalilaiset tulivat alueelle, siellä oli vain vähän intiaaneja. Joko Orellana liioitteli löytöjään, tai sitten monet intiaanit olivat jo kuolleet eurooppalaisten tuomiin tauteihin ja majat lahonneet. Tai intiaanit olivat muuttaneet pois.

Xingut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen kikurojen kylä on vain kalpea aavistus Xingu-joen esikolumbiaanisista suurista kylistä.

Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Xingut

Xingut ovat intiaanikansoja, jotka elävät Keski-Brasiliassa. Ennen Kolumbuksen tuloa alueella oli nykyistä enemmän ja suurempia intiaanikyliä. Xingu-joen kulttuuri oli melko järjestynyt, muttei ilmeisesti siinä määrin kuin lännenpänä vallinnut Casaraben kulttuuri, tai Marajón kulttuuri.

Xingut tai muut saattoivat antaa kuuluisalle tutkimusmatkailija Percy Fawcettille lähteä Mato Grossoon etsimään kadonnutta "Z" kaupunkia vuonna. Fawcett kuitenkin kuoli retkellä vuonna 1925. Ehkä taudit tappoivat pienen seurueeen, ehkä intiaanit surmasivat.