Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mayojen historia

Kuuluu osana Esikolumbiaanisiin kulttuureihin.

Mayat (lausu maijat ) olivat Etelä-Meksikossa, Guatemalassa ja lähistöillä elänyt intiaanikansa, joka rakensi taitavasti suuria kaupunkeja ja temppeleitä. Mayojen kulttuuri kukoisti noin 400 eaa - 900 jaa.

Mayoilla oli kirjoitus ja tarkka kalenteri. Mayat tunsivat nollan, toisin kuin esimerkiksi roomalaiset. Mayat olivat taitavia rakentajia. Mutta mayoissa oli myös huonoja puolia: kulttuurin väkivaltaisuus. Mayat uhrasivat ihmisiäkin mm. heittämällä lähteisiin. Kaiken kukkuraksi mayakaupungit mm. Tikal ja Caracol sotivat keskenään.

Muotoutumisvaiheessa syntyi mayakulttuuri noin 400 eaa mennessä jumalkuninkaineen. Tämä taantui join 200 jaa. Kulttuuri nousi uuteen kukoistukseen "klassisella kaudella" noin 250 - 910 jaa.

Niin sanottu klassinen mayakulttuuri romahti noin 800-900 jaa. Yleensä syynä pidetään kuivuutta ja sotia. Tämän jälkeen vallitsi jokin aikaa maya-tolteekkiliitto, joka hajaantui pian. Sen jälkeen jäi yksittäisiä mayakaupunkeja. Amerikkaan valloitusretkille saapuneet espanjalaiset kukistivat viimeisen mayakaupungin Tayasalin vasta vuonna 1697. Nykyään monet mayat elävät köyhissä oloissa.

Mayojen uudelleen löytäminen

Mayojen upea kulttuuri oli vuosisatoja viidakon kätköihin hautautuneena. Vain vanhoissa uskomuksissa pitäytyneet mayat saattoivat vierailla metsän kätköihin hautautuneilla temppeleillä. Arkeologiset kaivaukset alkoivat 1800-luvulla yhdysvaltalaisten innostuttua asiasta.

Vielä 1900-luvun alkupuolella tutkijoilla oli nurinkurisia käsityksiä mayoista. Heidän uskottiin olleen rauhanomainen, pappisluokan johtama yhtenäinen kansa, joka eli kaskiviljelyllä. Nykyään tiedetään heidän olleen sotaisia, hajanaisia ja ylimystön johtamia, eikä kaskiviljely olisi kyennyt elättämään kasvavaa väestöä.

Ajanjaksot

Tarkempi lyhyt kuvaus mayojen historian aikajaosta:

Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mayojen historian aikakaudet

Mayojen historia ulottuu yli 3000 vuoden taakse. Heidän kulttuurinsa on jaettavissa kolmeen pääkauteen. Klassisen kauden ja myöhäiskauden välissä katsotaan tapahtuneen äkillisen romahduksen.

Varhaisiin metsätäjiin ja viljelijöihin n. 11000 eaa - 2000 eaa Metsästys, kalastus, keräily. Liikkuva elämäntapa. Aikaa myöten puutarhalviljely, maissin viljely, saviastiat, kiinteät kylät
Muotoutumisvaiheeseen eli esiklassiseen n. 2000 eaa. - 250 jaa. Varhaiset keskukset Nakbe, El Mirador.
Klassiseen kauteen 250 - 900 jaa. Kasvu ja romahdus. Suurkaupunkeja Tikal, Calakmul. Romahdus noin 760-910 jaa.
Myöhäiskauteen 900-luku - 1697 Asutus mm. Pohjois-Jukatanilla Chichen Itza, Mayapán.

Varhaisin kausi: metsästys, varhaisin viljely

Kivikautiset ihmiset saapuivat maya-alueella arkeologien mukaan noin 11000-10000 eaa. Näitä sanotaan paleointiaaneiksi. He olivat liikkuvia metsästäjä-keräilijöitä. Kun suurriista loppui, alkoi arkaainen kausi. Silloin metsästettiin pienriistaa, puyydettiin vesien eeläviä ja harjoitettiin muun muassa kurpitsan puutarhaviljelyä. Väki siirtyili yhä yleensä paikasta toiseen. Noin 7000- 5000 eaa alettiin Mesoamerikassa viljellä maissia. Viljelijät asettuivat aikaa myöten paikoilleen. Maya-alueen alangolle maissi levisi viimeistään 3000 eaa. Vielä tällöin metsästys jne olivat pääelinkeino.

Esiklassinen: saviastiat, temppelit, suuret keskukset

Aihetta tarkastellaan artikkelissa: Mayakulttuurin varhaisvaiheet

Noin 3000 eaa oli jo maissin viljelyä mayojen alankoalueilla, mutta asutus ei ollut kiinteää. Ehkä viljeltiin kaskeamalla. Cuellojen löytöjen mukaan maissia syötyiin, mutta yhä paljon myös riistaa, kalaa.

Saviastioita alettiin tehdä noin 2500 - 2000 eaa. Niinhin mm varastoitiin viljaa, niistä juotiin juomia. Noin 1800 eaa syntyi kyliä ja kyläryppäitä.

Varhaiset mayakeskukset syntyivät noin 1200-900 eaa kuultavasti olmeekkien vaikutuksesta. Näitä olivat mm Nakbe ja Aguada Fénix. Tätä kulttuuria sanotaan keskiesiklassiseksi.

Myöhäisesiklassisella kaudella 400 eaa alkaen nousi suuria keskuksia, muun muassa El Mirador. Tämä perustui luultavasti tehokkaaseen keinokasteluviljelyyn. Se mahdollisti ajan mittojen mukaan tiheän asutuksen: Väkeä asui ehkä 25 - 60 henkeä neliökilometrillä. Taloja , kyliä ja kaupunkeja ympäröivät pensaikot ja maissipellot. Asutuskeskuksia oli kahta tai kolmea kokoa: keskuksia ja alikeskuksia.

Keskukset sotivat keskenään. Ilmeisesti liittoumia solmittiin naimakaupoilla. Kauden lopulla Tikal kasvoi mahtipaikaksi joskus 100 eaa - 150 jaa.

Petenin kuuluisalla maya-alueella väestö kaksinkertaistui koko esiklassisen ja pääosan klassista suunnileen kerran 400 vuodessa, 1.7 promillen vuosivauhtia.. Romahdus tuli vasta 800-900-luvuilla, jolloin väki saattoi vähetä 1/4 - 1/7 osaan, jopa enemmän, kenties vähemmän.

Esiklassinen mayakulttuuri luhistui tai heikkeni kuivuuteen noin 100-250 jaa. Tällöin muistomerkkien teko lakkasi laajalla alueella.

Klassinen kausi: kaupunkivaltioidet kukoistus ja sodat

Mayojen kukoistus 250 jaa - 900 jaa

Klassisen kauden alussa Etelä-Jukatanille syntyi nopeasti kasvavia ja keskenään sotivia kaupunkivaltioita. Samalla Meksikon laaksossa sijainnut Teotihuacan laajensi vaikutusvaltaansa. Vanhat keskukset hylättiin. Rakennettiin suuria temppelialueita ja palatseja. Yhteiskunta oli monikerroksinen ja monimutkainen. Siinä missä köyhä viljelijä tai orja teki työtä otsa hiessä, eliitti vietti ylellistä elämää. Hieroglyfeissä kuvattiin hallitsijoiden sukulinjoja eli eräänlaisia sukupuita. Taide ja oppineisuus kukoistivat.

Vaikka kulttuurin keskus oli yhä eteläisillä alueilla, keskuksia syntyi myös Pohjois-Jukatanille. Mayakaupungit kävivät kauppaa mm. sapoteekkien ja Teotihuacanin kanssa. Tärkeää kauppatavaraa olivat suola, kaakao, kotilot sekä korukivet jade ja obsidiani (eli tumma laavalasi). Tunnetuimpia klassisen kauden keskuksia olivat Tikal, Palenque, Copán ja Calakmul.

Myöhäisklassisella kaudella Teotihuacan oli romahtanut (n. 600), eikä sen kanssa voitu enää käydä kauppaa. Keramiikkakausien nopea vaihtelu viittaa kiihtyneeseen kilpailuun kaupunkien välillä samoin kuin sotien lisääntyminen.

Klassisella ajalla Etelä-Jukatanin Petenin alueella kilpailivat Calakmul ja Tikal. Säilyneiden hieroglyfien mukaan vuonna 378 Teotihuacan valtasi Tikalin ja asetti sinne oman kuninkaansa. Tästä sai alkunsa hallitsijaksuku, joka pystyi vallassa vuoteen 562. Tänä aikana pohjoinen Calakmul ja eteläinen Tikal kilpailivat vallasta eteläisellä maya-alueella. Molemmat pyrkivät valtaamaan kaupunkeja ja perustamaan itselleen liittolaiskaupunkeja. Vuonna 562 Calakmul löi Tikalin tappaen sen kuninkaan.

Tikal nousi toden teolla uudelleen vuonna 682 ja voitti Calakmulin 695 pystyen ajamaan tämän lähistöiltään. Tämän jälkeen Tikalin mahti kasvoi ja Calakmulin kutistui. 700-luvun lopulla pohjoisemman Jukatanin rakennustyyliä ilmestyi Calakmuliin.

Väestö kasvoi nopeasti 600- ja 700-luvuilla. Muistomerkkejä ja suurrakennelmia tehtiin paljon maya-alueella nimenomaan vuosina 687 - 756.

Mayakulttuurin suuri romahdus 760-1000

Pääartikkeli: Mayojen klassisen kulttuurin tuho

Mayojen keskisellä alueella tapahtui valtava yhteiskunnan luhistuminen ja väestökato noin 760-1000. Kuninkuus lakkasi paikassa toisensa jälkeen varsinkin vuosien 800-900 välillä. Keskuksissa joko kuoli väkeä tai sitä muutti pois.

Maya-asiantuntijatkaan eivät tiedä tämän onnettomuuden syitä. Yleensä tuhon syynä pidetään sotia, kapinoita, kuivuutta tai viljelyperäisen maaperän kulumista. Maya-kirjoitukset ovat vain hieman valaisseet tuhon syitä. Sodat kiihtyivät ennen vuotta 800 jaa. Suuren mayakeskuksen Dos Pilasin alaiset vasallikuninkaat kukistivat tämän kaupugin 761. 800-luvulla monet pienet paikat pystyttivät ensi kertaa muistomerkkejä, mutta nämäkin monesti vain kerran.

Sotaisat Putúnin mayat, joita pidetään tuon ajan viikinkeinä, valtasivat mayakaupunkeja.

Toisaalta tutkijat tietävät, että kesäsateiden ajoittainen siirtyminen etelään laukaisi maya-alueella monia kuivuusjaksoja, joihin saattoi liittyä nälkää. Viimeistään 800 jaa alkaen mayojen sivilisaatiokeskus siirtyi pohjoiseen. Kuivuus vaikutti eri maya-alueilla eri tavoin mm pohjaveden eri korkeuden takia.

Tällöin kuivuus ja levottomuudet yhdessä olisivat luhistaneet mayojen kuninkaat.

Keskisen maya-alueen väestö jatkoi harvenemistaan vielä vuosisatoja.

Jälkiklassinen kausi: painopiste Jukatanilla

Myöhäisellä kaudella kehityksen painopiste siirtyi selkeästi Pohjois-Jukatanille, tärkeinä keskuksinaan Chichen Itza, Uxmal, Edzná ja Coba, joista ensinnä mainittu on tunnetuin. Ulkopuolelta tuli voimakkaita vaikutteita ja onkin puhuttu Tolteekki-Maya-kulttuurista. Ihmisuhrien määrä lisääntyi.

Mayapanin valtio

1221 mayat ryhtyivät kapinaan Chicken Itzan maya-tolteekki-ruhtinaita vastaan. Lyhyen sisällissodan jälkeen paikallisruhtinaat kokoontuivat. Päätettiin rakentaa uusi pääkaupunki, jonka nimeksi tuli Mayapan (Maya-kansojen malli). Valittiin kuningas ja paikallisruhtinaat nousivat merkittäviin asemiin uuden valtion hallinnossa.

Liitto hallitsi aluetta 1450 kapinaan saakka, jossa kaupunki poltettiin ja kuningassuku tapettiin. Suuri kuivuus lienee aiheuttanut levottomuuksia, kun ihmiset etsivät ruokaa kotipaikkansa ulkopuolelta. Sen jälkeen alue hajaantui jälleen kaupunkivaltioiksi. Nämä sotivat keskenään.

Eteläinen Jukatan

Eteläisellä Jukatanilla Itza, Ko'woj ja Jalain mayat keskeisessä Petenissä selvisivät klassisen kauden romahduksesta ja olivat luoneet uudet kaupunkivaltiot 1250 mennessä. Itza mayojen pääkaupunki oli tunnettu Chicken Itza.

Myös eteläisellä ylämaalla maya kulttuuri jatkoi voimissaan. Siellä Quiche (tai K'iche') Mayojen valtakunnassa syntyi mayojen parhaiten tunnetut kirjallinen tarinakokoelma Popol Vuh, joka kuvaa Mayojen jumaltaruja ja maailmaa.

Espanjalaisten valloitus

espanjalaisiltaJukatanin valloitus vei 170 vuotta ja se oli vaarallista ja vaikeaa. Mayoilla ei ollut yhtä poliittista keskusta, jonka valloittaminen olisi auttanut saamaan koko alueen hallintaansa. Sen sijaan heidän oli valloitettava Mayat valtio kerrallaan. Alueella ei myöskään ollut houkuttelevia jalometalleja. Itza ja Ko'woj antautuivat espanjalaisille vasta 1697.

Lue lisää mayojen kulttuurista ja elämäntavasta sekä heidän harjoittamistaan tieteistä ja taiteista.

Sanasto:

alanko = vain jonkinverran merenpinnan yläpuolella sijaitseva tasanko eli tasainen maa-alue

astrologia = tähdistä ennustaminen, osin täsäs myös tähtien ja planeettojen asemien määritys

eaa = ennen ajanlaskun alkua

esiklassinen = kausi, jolloin mayakulttuuri muotoutui: ensimmäise suuret temppelikeskukset

hieroglyfit = mayojen kirjoitustaito

jaa = jälkeen ajanlaskun alun

jälkiklassinen = klassista eli huippukautta seurannut kausi, jolla kulttuuri on päässyt hieman rappeutumaan (eli heikkenemään)

kalkkikivi = pehmeä, melko helposti veteen liukeneva kivilaatu, jota on helppo louhia

kapina = väkivaltainen hyökkäys hallitsijaa tai päättävää tahoa vastaan

kaskiviljely = viljely metsää polttamalla, mikä lannoittaa maan meheväksi tietyksi ajan jaksoksi. Maata viljellään kunnes se köyhtyy eli ei tuota enää tarpeeksi. Silloin pelto hylätään ja paikalle kasvaa vähän ajan kuluessa uusi metsä, joka aikanaan ehkä poltetaan uudestaan pelloksi.

kaupunkivaltio = yhden kaupungin ja sitä ympäröivien kylien ja maaseudun muodostama valtio eli yhden hallitsijan johtama alue

klassinen = kulttuurin paras kausi, jolloin kulttuuri oli taitavimmillaan ja vahvimmillaan

painopiste = se asia tai alue, johon jokin asia (tässä maya kulttuuri) keskittyy. Tässä tapauksessa alue, jolla mayojen kulttuuri on vahvimmillaan.

palatsi = hallitsijoiden tai yläluokan upea asunto

poliittinen keskus = kaupunki, josta koko aluetta hallitaan

sapoteekit = intiaanikansa, katso muista Väli-Amerikkan intiaanikulttuureista

sisällissota = kun valtakunnan eri asukkaat (esimerkiksi eri heimot) suuttuvat toisilleen ja ryhtyvät sotaan tai kilpailevat hallitsijaehdokkaat käyvät toistensa kimppuun halutessaan tulla johtavaksi hallitsijaksi

steela = littana korkea kivi, johon oli kirjoitettu mayojen historiaa eli mitä mayoille oli ennen tapahtunut

sukulaiskielet = kielet joilla on yhteinen historia ja jotka muistuttavat toisiaan, mutta joiden puhujat eivät kuitenkaan enää oikein ymmärrä toisiaan, niin kuin eri murteiden puhujat vielä jotenkin tekevät

Teotihuacuan = ylängön mahtava ja upea kaupunki. Suuren valtion keskus. Valtasi Tikalin mayakeskuksen 300-luvulla.

ylämaa = alue, joka on melko korkealla merenpinnan yläpuolella. Ylängöksi kutsutaan korkealla sijaitsevaa tasaista aluetta eli tasankoa

ylimystö tai ylhäisö = rikas ja johtava kansanosa

Katso myös