Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mayojen historia

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maya-alue

Kuuluu osana Esikolumbiaanisiin kulttuureihin.

Mayat (lausu maijat ) olivat Etelä-Meksikossa, Guatemalassa ja lähistöillä elänyt intiaanikansa, joka rakensi taitavasti suuria kaupunkeja ja temppeleitä. Mayojen kulttuuri kukoisti noin 400 eaa - 900 jaa. Mayoilla oli kirjoitus ja tarkka kalenteri. Mayat tunsivat nollan, toisin kuin esimerkiksi roomalaiset. Mayat olivat taitavia rakentajia. Mutta mayoissa oli myös huonoja puolia. Mayat uhrasivat ihmisiäkin mm. heittämällä lähteisiin. Kaiken kukkuraksi mayakaupungit mm. Tikal sotivat keskenään. Niin sanottu klassinen mayakulttuuri romahti vuoteen 900 jaa mennessä. Yleensä syynä pidetään kuivuutta ja sotia. Tämän jälkeen vallitsi jokin aikaa maya-tolteekkiliitto, joka hajaantui pian. Sen jälkeen jäi yksittäisiä mayakaupunkeja. Amerikkaan valloitusretkille saapuneet espanjalaiset kukistivat viimeisen mayakaupungin Tayasalin vasta vuonna 1697. Nykyään monet mayat elävät köyhissä oloissa.

Mayojen uudelleen löytäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mayojen upea kulttuuri oli vuosisatoja viidakon kätköihin hautautuneena. Vain vanhoissa uskomuksissa pitäytyneet mayat saattoivat vierailla metsän kätköihin hautautuneilla temppeleillä. Arkeologiset kaivaukset alkoivat 1800-luvulla yhdysvaltalaisten innostuttua asiasta.

Vielä 1900-luvun alkupuolella tutkijoilla oli nurinkurisia käsityksiä mayoista. Heidän uskottiin olleen rauhanomainen, pappisluokan johtama yhtenäinen kansa, joka eli kaskiviljelyllä. Nykyään tiedetään heidän olleen sotaisia, hajanaisia ja ylimystön johtamia, eikä kaskiviljely olisi kyennyt elättämään kasvavaa väestöä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mayojen historia ulottuu yli 3000 vuoden taakse. Heidän kulttuurinsa on jaettavissa kolmeen kauteen. Klassisen kauden ja myöhäiskauden välissä katsotaan tapahtuneen äkillisen romahduksen.

  1. Varhaiskauteen (eli esiklassiseen) n. 1000 eaa. - 250 jaa. Varhaiset keskukset Nakbe, El Mirador
  2. Klassiseen kauteen 250 - 900 jaa. Keskialueen kulttuuri ja sen romahdus. Suurkaupunkeja Tikal, Calakmul.
  3. Myöhäiskauteen 900-luku - 1697 Asutus mm. Pohjois-Jukatanilla Chichen Itza, Mayapan.

Esiklassinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivikautiset ihmiset saapuivat maya-alueella arkeologien mukaan noin 11000-10000 eaa. He olivat liikkuvia metsästäjä-keräilijöitä. Noin 5000 eaa alettiin Mesoamerikassa viljellä maata. Viljelijät asettuivat aikaa myöten paikoilleen. Saviastioiden tekotaito levisi Mesoamerikkaan noin 2500-2000 eaa. Näihin aikoihin alettiin maya-alueellakin viljellä maissia. Lähelle Tyynenmeren ranta syntyi noin 1800 eaa kasvavia kyliä. Näissä oli kylien keskustassa tasanteelle tehtyjä rakennelmia. Korokkeelle korottaminen kertoo luultavasti kyläpäällikön mahdista. Noin 1500 eaa käytiin kauppaa mm. jadella, jota pidettiin arvokkaana. Olmeekit ilmaantuivat viimeistään 1300 eaa. ja levittivät vaikutteitaan maya-alueelle vuoteen 400 eaa asti. Maissin viljely mahdollisti väkiluvun kasvun ja suurten rakennelmien teon.

Varhaiset mayakeskukset syntyivät noin 1200-900 eaa. Kulttuurin kukoistus alkoi eteläisiltä alangoilta, Guatemalan ja Meksikon raja-alueilla. Läheisellä ylänköalueella sijaitseva Kaminaljuyu hallitsi alueen jaden ja obsidiaanin (tumma laavalasi) kauppaa. Alangon Chocolá puolestaan oli merkittävä kaakaokaupan kannalta. Mayakeskuksien väliset sodat lienevät alkaneen jo varhain.

Alettiin rakentaa hautakumpuja, joista ilmeisesti kehittyi porraspyramideja varhaiskauden loppupuolella.

Kuva Nakben raunioita

Löydöt osoittavat, että kuninkaiden merkitys oli suuri jo näinä alkuaikoina. Merkkejä kuninkaaseen liittyvästä Jaguaarin palvonnasta on löytynyt. Jaguaari-jumalan hengen uskottiin siirtyvään kuninkaaseen veriuhrin avustuksella, mikä ei kuitenkaan edellyttänyt tappamista (ks. kappale uskonnosta).

Noin 1200-750 eaa nousi vanhin tunnettu suuri mayakaupunki, Nakbe. Sen rauniot ovat Petenin alueella Miradorin laaksossa. Kaupunkiin rakennettiin isoja temppeleitä sekä palatseja noin 800 eaa. Kalkkikivi tuotiin läheiseltä louhokselta. Alankoalueen maaperä onkin juuri kalkkikiveä, joka on pehmeää ja helposti louhittavissa.

Pian mayat alkoivat rakentaa porraspyramideja. Nakben lähellä sijainneessa 80 000 asukkaan suurkaupungista El Miradorista on löydetty eräs kaikkien aikojen suurimmista. El Mirador Samanaikaisesti Civalin parhaimmillaan 10 000 asukkaan kaupungissa pyramiditemppelit suunnattiin astrologisten tapahtumien mukaan. San Bartolosta on löydetty varhaisin kuninkaallinen hauta ja upeimmat mytologiaa kuvaavat seinämaalaukset. Mayojen jumalista kertovia taruja kuvaavia maalauksia ja steeloja on löydetty useista kaupungeista. Noin 400 eaa mayat alkoivat pystyttää kivisiä steeloja, patsaita joissa on kirjoitusta.

Useimmat esiklassisen kauden keskuksista hylättiin hieman ennen klassista kautta tai viimeistään sen alussa. On mahdollista, että ne olisi valloitettu. Osa niistä asutettiin kuitenkin uudelleen klassisen kauden lopulla, mutta niistä ei koskaan enää tullut samanlaisia suuria keskuksia. Esiklassisen kauden lopulla alkoi klassisen kauden suur-keskus Tikal kasvaa.

Klassinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tikalin "Temppeli 2" on jyrkkä porraspyramidi.


Klassisen kauden alussa Etelä-Jukatanille syntyi nopeasti kasvavia ja keskenään sotivia kaupunkivaltioita. Samalla Meksikon laaksossa sijainnut Teotihuacan laajensi vaikutusvaltaansa. Vanhat keskukset hylättiin. Rakennettiin suuria temppelialueita ja palatseja. Yhteiskunta oli monikerroksinen ja monimutkainen. Siinä missä köyhä viljelijä tai orja teki työtä otsa hiessä, eliitti vietti ylellistä elämää. Hieroglyfeissä kuvattiin hallitsijoiden sukulinjoja eli eräänlaisia sukupuita. Taide ja oppineisuus kukoistivat.

Vaikka kulttuurin keskus oli yhä eteläisillä alueilla, keskuksia syntyi myös Pohjois-Jukatanille. Mayakaupungit kävivät kauppaa mm. sapoteekkien ja Teotihuacanin kanssa. Tärkeää kauppatavaraa olivat suola, kaakao, kotilot sekä korukivet jade ja obsidiani (eli tumma laavalasi). Tunnetuimpia klassisen kauden keskuksia olivat Tikal, Palenque, Copán ja Calakmul.

Myöhäisklassisella kaudella Teothicuan oli romahtanut (n. 600), eikä sen kanssa voitu enää käydä kauppaa. Keramiikkakausien nopea vaihtelu viittaa kiihtyneeseen kilpailuun kaupunkien välillä samoin kuin sotien lisääntyminen.

Mayakulttuurin suuri romahdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkel:Mayojen klassisen kulttuurin tuho

Mayojen keskisellä alueella tapahtui valtava yhteiskunnan luhistuminen ja väestökato noin 760-1000. Kuninkuus lakkasi paikassa toisensa jälkeen varsinkin vuosien 800-900 välillä. Keskuksissa joko kuoli väkeä tai sitä muutti pois.

Maya-asiantuntijatkaan eivät tiedä tämän onnettomuuden syitä. Yleensä tuhon syynä pidetään sotia, kapinoita, kuivuutta tai viljelyperäisen maaperän kulumista. Maya-kirjoitukset ovat vain hieman valaisseet tuhon syitä. Sodat kiihtyivät ennen vuotta 800 jaa. Suuren mayakeskuksen Dos Pilasin alaiset vasallikuninkaat kukistivat tämän kaupugin 761. Toisaalta tutkijat tietävät, että kesäsateiden ajoittainen siirtyminen etelään laukaisi maya-alueella monia kuivuusjaksoja, joihin saattoi liittyä nälkää. Viimeistään 800 jaa alkaen mayojen sivilisaatiokeskus siirtyi pohjoiseen. Keskisen maya-alueen väestö jatkoi harvenemistaan vielä vuosisatoja.

Jälkiklassinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhäisellä kaudella kehityksen painopiste siirtyi selkeästi Pohjois-Jukatanille, tärkeinä keskuksinaan Chichen Itza, Uxmal, Edzná ja Coba, joista ensinnä mainittu on tunnetuin. Ulkopuolelta tuli voimakkaita vaikutteita ja onkin puhuttu Tolteekki-Maya-kulttuurista. Ihmisuhrien määrä lisääntyi.

Mayapan valtio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chicken Izan soturien temppelissä on vahvoja tolteekkivaikutteita.

1221 mayat ryhtyivät kapinaan Chicken Itzan maya-tolteekki-ruhtinaita vastaan. Lyhyen sisällissodan jälkeen paikallisruhtinaat kokoontuivat. Päätettiin rakentaa uusi pääkaupunki, jonka nimeksi tuli Mayapan (Maya-kansojen malli). Valittiin kuningas ja paikallisruhtinaat nousivat merkittäviin asemiin uuden valtion hallinnossa.

Liitto hallitsi aluetta 1450 kapinaan saakka, jossa kaupunki poltettiin ja kuningassuku tapettiin. Sen jälkeen alue hajaantui jälleen kaupunkivaltioiksi.

Eteläinen Jukatan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläisellä Jukatanilla Itza, Ko'woj ja Jalain mayat keskeisessä Petenissä selvisivät klassisen kauden romahduksesta ja olivat luoneet uudet kaupunkivaltiot 1250 mennessä. Itza mayojen pääkaupunki oli tunnettu Chicken Itza.

Myös eteläisellä ylämaalla maya kulttuuri jatkoi voimissaan. Siellä Quiche (tai K'iche') Mayojen valtakunnassa syntyi mayojen parhaiten tunnetut kirjallinen tarinakokoelma Popol Vuh, joka kuvaa Mayojen jumaltaruja ja maailmaa.

Espanjalaisten valloitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jukatanin valloitus vei 170 vuotta ja se oli vaarallista ja vaikeaa. Mayoilla ei ollut yhtä poliittista keskusta, jonka valloittaminen olisi auttanut saamaan koko alueen hallintaansa. Sen sijaan heidän oli valloitettava Mayat valtio kerrallaan. Alueella ei myöskään ollut houkuttelevia jalometalleja. Itza ja Ko'woj antautuivat espanjalaisille vasta 1697.


Lue lisää mayojen kulttuurista ja elämäntavasta sekä heidän harjoittamistaan tieteistä ja taiteista.

Sanasto:[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

alanko = vain jonkinverran merenpinnan yläpuolella sijaitseva tasanko eli tasainen maa-alue

astrologia = tähtitiede

eaa = ennen ajanlaskun alkua

esiklassinen = klassista eli huippukautta edeltänyt ja valmistanut kausi

hieroglyfit = mayojen kirjoitustaito

jaa = jälkeen ajanlaskun alun

jälkiklassinen = klassista eli huippukautta seurannut kausi, jolla kulttuuri on päässyt hieman rappeutumaan (eli heikkenemään)

kalkkikivi = pehmeä, melko helposti veteen liukeneva kivilaatu, jota on helppo louhia

kapina = väkivaltainen hyökkäys hallitsijaa tai päättävää tahoa vastaan

kaskiviljely = viljely metsää polttamalla, mikä lannoittaa maan meheväksi tietyksi ajan jaksoksi. Maata viljellään kunnes se köyhtyy eli ei tuota enää tarpeeksi. Silloin pelto hylätään ja paikalle kasvaa vähän ajan kuluessa uusi metsä, joka aikanaan ehkä poltetaan uudestaan pelloksi.

kaupunkivaltio = yhden kaupungin ja sitä ympäröivien kylien ja maaseudun muodostama valtio eli yhden hallitsijan johtama alue

klassinen = kulttuurin paras kausi, jolloin kulttuuri oli taitavimmillaan ja vahvimmillaan

painopiste = se asia tai alue, johon jokin asia (tässä maya kulttuuri) keskittyy. Tässä tapauksessa alue, jolla mayojen kulttuuri on vahvimmillaan.

palatsi = hallitsijoiden tai yläluokan upea asunto

poliittinen keskus = kaupunki, josta koko aluetta hallitaan

sapoteekit = intiaanikansa, katso muista Väli-Amerikkan intiaanikulttuureista

sisällissota = kun valtakunnan eri asukkaat (esimerkiksi eri heimot) suuttuvat toisilleen ja ryhtyvät sotaan tai kilpailevat hallitsijaehdokkaat käyvät toistensa kimppuun halutessaan tulla johtavaksi hallitsijaksi

steela = littana korkea kivi, johon oli kirjoitettu mayojen historiaa eli mitä mayoille oli ennen tapahtunut

sukulaiskielet = kielet joilla on yhteinen historia ja jotka muistuttavat toisiaan, mutta joiden puhujat eivät kuitenkaan enää oikein ymmärrä toisiaan, niin kuin eri murteiden puhujat vielä jotenkin tekevät

Teothicuan = ylängön mahtava ja upea kaupunki

ylämaa = alue, joka on melko korkealla merenpinnan yläpuolella. Ylängöksi kutsutaan korkealla sijaitsevaa tasaista aluetta eli tasankoa

ylimystö tai ylhäisö = rikas ja johtava kansanosa

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    1. Maya kulttuuri ja elämäntapa
    2. Mayojen tieteet ja taiteet
    3. Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mayojen klassien kulttuurin tuho