Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Sumerilaisten historia
Sumerilaisten historia Kaksoisvirranmaahan syntyi keinokastelulla eläviä kyliä. Pian näiden linnoitettujen kylien keskukseksi muotoutui temppeli ns. Ubaid-kaudella. Uruk-kaudella Sumeri kaupungistui ja opittiin kirjoitustaito. Varhaisdynastisella ajalla Sumerin kaupunkivaltiot kamppailivat keskenään johtoasemasta. Seemiläinen Akkadin kansa loi Sargonin johdolla suurvallan, joka hajosi pian. Gutilaiset hyökkäsivät Iranin vuoristosta. Lagash loi lyhyikäisen mahtivaltion. Ur-Nammu loi Urin kolmannen dynastian. Shulgin aikana Uus-Sumeri kukoisti. Amurrulaiset ja elamilaiset kukistivat Urin, joka poltettiin ja ryöstettiin. Sumerin kieli jäi elämään pitkäksi aikaa papiston ja oppineiden kielenä.
Kulttuurin synty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aiheesta tarkemmin: Varhaiset kaksoisvirranmaan kulttuurit
Varhaisista Mesopotamian kylistä ja kasvavista kaupungeista myös:
Esihistorialliselta ajalta ei ole säilynyt kirjoitusta, joten kaudesta tiedetään vain vähän. Maanviljely, karjanhoito ja ns. saviset laskurahat omaksuttiin Syyriassa ja Levantissa ja Pohjois-Mesopotamiassa noin 13000 - 8000 eaa alkaen. Joitain Sumerin kulttuurin piirteitä oli jo Samarra-kaudella 6000 eaa. Tuolloin oli linnoitettuja keinokastelukyliä. Kohti sivilisaatiota alettiin siirtyä 4500 eaa. alkaneella keskisellä Ubaid-kaudella. Tuolloin alettiin rakentaa selvästi ympäristöstä erottuvia temppeleitä. Asutuskeskukset kasvoivat. Ei tiedetä tarkkaan milloin ja mistä sumerilaiset tulivat. Ehkä he asuivat alueella alusta asti, ehkä tulivat pohjoisen tai idän vuorilta, tai Persianlahdelta. Ubaidilaiset saattoivat olla kansana myöhempiä sumerilaisia. Varhaisella Uruk-kaudella syntyi yli 10000 asukkaan keksuksia. Sumerin merkittäviä kaupunkeja olivat mm Eridu ja Nippur. Myöhäisellä Uruk-kaudella noin 3500-3100 eaa syntyi Sumerin sivilisaatio. Sumerin vaikutus ulottui Egyptiin asti ehkä kaupan, ehkä sotien välityksellä. Savisista laskurahoista kehittynyt kirjoitus tuli käyttöön viimeistään noin 3200 eaa. Uruk oli ajan suurin kaupunki, siellä asui jopa 50000 asukasta. Temppelit olivat todella valtavia. Uruk pysyi isona keskuksena seuraavana Dzemdet Nasr-kaudellakin, vaikka sen temppelit pienenivät. Kuvakirjoitus yleistyi ja kurrsivoitui nuolenpäkirjoitukseksi. Noin 2900 eaa lienee tapahtunut suuri tulva, joka päätti Dzemdet Nasr-kauden.
Esidynastinen kausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esidynastisella kaudella seemiläiset levittäytyivät Sumeriin ja ehkä tämän takia papiston mahti heikkeni. Temppelit pienenivät. Seuraavalla varhaisdynastisella kaudella eri kaupunkivaltiot yrittivät päästä kukin vuorollaan valta-asemaan. Ne kävivät sotia keskenään. Harva suurvalta pysyi pitkään koossa. Sankari Gilgameshista kertova tarina kuvaa tätä aikaa. Tulvan jälkeen nousi valtaan Kishin kaupunki. Vuosisatoja sen mahdin hiivuttua monien muiden kaupunkien suurkuninkaat kutsuivat itseään "Kishin kuninkaiksi". Kishissä oli paljon ei-sumerilaisia seemiläisiä. Kishin kuninkaan piti kruunautata itsensä myös Nippurissa, joka oli pyhä kaupunki. Mutta seuraavina vuosisatoina eri kaupunkien eri dynastiat loivat lyhytikäisiä imperiumeja, joista suurimmat ulottuivat Välimerelle asti. Urin kuninkaanhaudat ovat ajalta noin 2600 eaa. Niihin oli haudattu kuninkaan tai kuningattaren mukaan runsaat ja rikkaat hautalahjat, ja palvelusväkeä. Noin 2400 eaa. nousi Lagashin kuningasuku johtoasemaan. Eannatum valtasi Sumerin. Myös Entemena oli suuri Lagashin kuningas. Lagashin viimeinen kuningas Urukagina pyrki rajoittamaan papiston ja ylimystön mielivaltaa rajoittamalla verotusta jne., muttei liene täsäs täysin onnistunut. Viimeinen ajan suuri kuningas oli Lagashin vihollisen, Umman kuningas Lugalzaggisi noin 2350 eaa. Hän yhdisti Sumerin. Seemiläinen Akkad kukisti pian Lugalzaggisin. Akkadin valtakunta ulottui pariin otteeseen laajalle.
Tässä välissä tapahtuu: Akkadilaiset
Urin kolmas dynastia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iranin vuoristosta tulleet gutilaisten sotapäälliköt kukistivat Akkadin. Gutilaisaikana maa oli kaaoksessa ja esiintyi nälkää. Keskenään nahistelleiden gutilaisten valta herpaantui pian. Lagashin kuningas Gudea loi lyhytikäisen mutta kukoistavan valtion jo gutilaisaikana. Urukin kuningas ajoi raa'at gutilaiset pois. Sitten Urin kuningas Ur-Nammu voitti Urukin, Lagashin ja muut kaupungit sodissa. Pian Ur-Nammu alkoi rakennuttaa temppeleitä ja kanavia. Ur-Nammu laati myös lain. Se oli paljolti lievempi rangaistuksiltaan kuin Hammurabin laki, mutta murhasta ja ryöstöstä oli kuolemantuomio. Ur-Nammu määräsi "kahmijat" tapettaviksi, ja piti köyhien puolta. Ur-Nammu kuoli sotaretkellä gutilaisia vastaan.
Ur-Nammun poika Shulgi järjesti valtakunnan ja loi suuren armeijan. Maa kukoisti Shulgin aikana. Shulgi soti Iranin vuorilla ja valtasi Elamin. Maahan syntyi papiston johtama keskitetty virkamiehistö (byrokratia). Maa jakautui maaherrojen hallitsemiin lääneihin, josta kerättiin veroja eri tuotteina kuten viljana. Kalenteri ja painot yhtenäistettiin. Maassa oli valtava tekstiiliteollisuus ja kaukokauppaa. Metalleista painettiin tietyn painoisia kolikoita. Mutta Shulgikaan ei kyennyt kukistamaan monia Sumerin vihollisia. Maata suojaamaan rakennettiin muuri. Shulgia on pidetty ensimmäisten majatalojen rakennuttajana, ja hän oli nuorena kestävä juoksija. Mutta Shulgista puhuttiin myös pahaa: väitettiin, että hän varasti Babylonin Esagilan temppelin omaisuuden, ja hoiti jotkut rituaalit huonosti. Shulgi julistettiin jumalaksi jo eläessään.
Sumerilaista kulttuuria edistettiin. Akkadilainen vaikutus näkyi vahvana kuninkaiden ja uusien kaupunkien nimissä esimerkiksi Amar-Sin ja Su-Sin. Amar-Sin teki monia sotaretkiä pohjoiseen ja nykyiseen Iraniin ja laajensi valtakuntaa. Su-Sinin aikana Sumerin läntiset amurrulaiset alueet kapinoivat. Niinpä Su-Sin rakennutti suojaksi muurin sillekin puolelle.
Sumerin tuho
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun Sumerin viimeinen kuningas Ibbi-Sin nousi valtaan Urissa, Elam itsenäistyi. Sumerilaiset kostivat tämän sinne tehdyin sotaretkin. Mutta seemiläisiä amurrulaisia tunkeutui Sumeriin. Kaupunkeja irtautui Urin keskusvallan alta. Maa suolaantui ja kastelukanavien hoito lakkasi. Peltojen tuotto väheni. Tuli nälkää ja tauteja. Ibbi-Sinille jäi vain Ur. Lagash joka vei Uriin viljaa kapinoi. Ur ei saanut viljaa ja kaupunkilaisia kuoli nälkään. Ibbi-Sinin luottomiehen Ishbi-Erran piti hankkia Uriin viljaa. Mutta hän petti Urin. Ishbi-Erra valtasi muutamia kaupunkeja ja julistautui kuninkaaksi Isinissä ja Nippurissa. Elamilaiset kostivat aiemman sumerilaisvallan ja hyökkäykset. Valtava elamilainen sotajoukko saarsi Urin. Kaupungissa kuoltiin nälkää ja elamilaiset tappoivat pakoa yrittäneet. Hyökkääjät rikkoivat kaupunginmuurin, polttivat palatsin, tuhosivat temppelit, tappoivat, hävittivät ja ryöstivät Urissa. Elamilaiset veivät ihmisiä orjikseen. Kuningas joutui elamilaisten vangiksi. Niinpä valtakunta hajosi. Akkadilaisena säilynyt Isinin kaupunki siirtyi aluksi johtoasemaan. Ishbi-Erra voitti amurrulaiset ja elamilaiset. Sumerilaista muistuttava kulttuuri säilyi mutta kansan keskuudessa kieli alkoi unohtua. Maa suolaantui yhä ja kaupunkien väkiluku laski. Ihmiset asuivat yhä useammin pienemmissä keskuksissa. Isinin noin 100 vuotisen johtoaseman jälkeen Larsan kaupunki loi suuren valtion entisen Sumerin alueelle. Tämä kukistui Rim-Sin II:n aikana. Silloin juonikas Hammurabi valtasi Larsan ja loi Babylonian imperiumin.