Wikijunior Suomen historia/Kivikausi/Nuorakeraaminen kulttuuri
Nuorakeraaminen kulttuuri (on sama kuin vasarakirveskulttuuri) noin 3200-2000 eaa oli kivikautinen kulttuuri, joka levisi Suomeen etelästä. Kulttuuri vaikutti lähinnä Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomen rannikolla. Kulttuuri tunnistetaan mm. nuorapainumilla koristelluista saviastioista ja vasaraa muistuttavista kirveistä. Kulttuuri tuli luultavasti suomeen muuttaneen uuden väestön mukana. Se oli ilmeisesti balttilaista. Ei tiedetä, mitkä olivat maahanmuutatjien kja kantavöestöjen välit, sotaisat vai rauhaisat. Uusi väestö sulautui aikaa myöten kampakeraamiseen kantaväestöön. Syntyi sekakulttuureja.
Vasarakirveskansa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lounais-Suomeen levittäytyi ajaksi noin 2500-2000 eaa sotainen vasarakirveskansa. Sen ihmiset olivat merillä ja maalla liikkuvia sotaisia viljelijöitä ja paimentolaisia. Vasarakirveskansan elinkeinona oli lampaan, vuohen ja sian hoito, vähemmän metsästys ja kalastus. Varsin pieni määrä vasarakirvesväestöä tuli meren yli. Luultavasti vasarakirvesväestö oli sukua balttilaisille: nykyisille liettualaisille ja latvialaisille. Vasarakirveskansan asuintalo oli harjakattoinen talo, jonka seinät olivat maalla, lannalla tms vuorattua vitsaspunosta, eli "tyypillinen tuon ajan keskieurooppalainen". Vasarakirveskansa asui yleensä alueella, jossa tammikuussa oli yli -8 C keksimäärin ts lehti- ja sekametsävyöhykkeellä.
Ei tarkkaan tiedetä, olivatko vasarakirveskansan ja "kantasuomalaisten" välit hyvät vai sotaisat. Joka tapauksessa vasarakirveskansa sulautui aikaa myöten paikallisväestöön.
Vasarakirveskansa ja kampakeraaminen perinne sulautuivat Lounais-Suomessa ja lähialueilla yhteen viimeistään noin 2000 eaa "Kiukaisten kulttuuriksi". Tämä kulttuuri eli kalastuksella. Mutta esimerkiksi Etelä-Hämeessä viljeltiin maata. Noin 1500 eaa katsotaan pronssikauden Suomessa alkaneen.
Kirveet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kultturi on helppo tunnistaa myös vasaraa muistuttavista sota- tai kulttikirveistä. na olivat kuparikirveiden jäljitelmiä. Työntekoon käytetiin litteitä reiättömiä kirveitä. Kuparikauden kulttuuri ei käytännössä levinnut sellaisenaan Suomeen. Niinpä nuorakeraaminen kulttuuri oli sama kuin vasarakirveskulttuuri. Suomeen saapui etelästä uutta kulttuurivaikutusta.
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kulttuurin on monesti sanottu tuoneen maanviljelyn Suomeen. Karjanhoitoa esiintyi jonkin verran, paimennettiin vuohia.