Wikijunior Suomen historia/Kivikausi

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kivikaudeksi kutsutaan sitä historian aikakautta, jolloin ihmiset valmistivat tärkeimmät työvälineensä kivestä ja eläinten luista. Tosin kivityövälinetä ja aseita käytettiin myös pronssikauden aikana. Suomen kaikkein varhaisimmista asuttajista ei tiedetä paljon mitään. Jääkauden päätyttyä Suomeen alkoi virrata väkeä noin 8000 eaa mennessä. Suomen ensiasukkaat elivät mm hylkeenpyynnillä, kalastuksella ja metsästyksellä. Työkalut tehtiin kivestä, puusta, luusta jne. Ihmiset asuivat majoissa vesistöjen äärellä. Noin 5300 tuli Suomeen saviastioiden tekotaito: kampakeramiikka ja vähän maanviljelyä. Noin 3200 eaa vasarakirveskansa levitti tännekin sotaisat vaikutteensa. Suomeen syntyi varhaisempien kulttuurin rinnalle vasarakirveskansan ja kampakeraamisen väestön sekakulttuureja. Pronssi tuli Suomeen noin 1500 eaa. Viljely ja karjanhoito ei vielä tässäkään vaiiheessa olleet yleisiä.

Kivikautinen kalliomaalaus, ehkä tietäjän kuva.
Kivikautisen veneen jäljitelmä.

Kivikausi pääpiirteissään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kivikausi jakautuu pääpiirteissään mesoliittiseen, kampakeraamiseen ja vasarakirveskansan vaikutuksen kauteen. Eri alueilla kehitys meni eri tahtiin. Myös esimerkiksi maanviljelyn ja keramiikan osalta saattoi tapahtua taantumistakin.

Vanha kivikausi ja jääkausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhaa kivikautta on paljon tutkittu Keski-Euroopassa ja muualla. Suomessa monen jääkauden mannerjäätikkö pyyhki paljon muinaismuistoja. Niinpä vain suojaisissa paikoissa säilyi varhaiskivikautisia jäännöksiä. Näistä tunnetuin on Susiluola, josta on löydetty varhaisihmislaji Neandertalin ihmisten tekemiä kivityökaluja. Jääkauden osin jäättömältä kekikvaiheelta on löydetty mammutin luita. Ilmasto vaihteli. Suomessa saattoi jäättömällä ajalla kasvaa kasvaa esimerkiksi matalapajuista tundraa, kylmää arokasvillisuutta tai lehtikuusimetsiä. Jää peitti koko Suomen jääkauden huippuvaiheessa noin 25000-13000 eaa. Käytännässä jääkausi päättyi Suomessa 8000 eaa.

Ensimmäiset asuttajat ja mesoliittinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkauden jälkeen Suomi oli pitkään osin veden peitossa. Jäätiköstä virtasi vettä Itämeren altaaseen. Itämeri kävi läpi monia vaiheita ollen välillä järvi ja välillä meri. Jää väistyi ja maa paljastui veden alta. Puut alkoivat kasvaa. Ensin koivu, ilmaston lämmettyä mänty. Suomeen tuli hylkeenpyytäjiä ja peuranmetsästäjiä ehkä Virosta noin 8600 eaa. Koko Suomi liene asutettu noin 7300 eaa. Ensiasukkaat olivat "metsästäjä-keräilijöitä": kalastajia, hylkeenpyytäjiä, metsästäjiä, marjojen ja sienien keräilijöitä. Metsästettiin peuraa tai hirveä. He luultavasti asuivat lappalaisten kotaa muistuttavissa majoissa.

Näiden elämäntapaa sanotaan mesoliittiseksi ("Keskikivikausi"). Ihmiset asuivat monesti veden äärellä, koska sieltä sai kalaa ja hylkeitä.

Näiden mesoliittisten asukkaiden jäljiltä on löydetty mm verkon kappaleita ja kvartsisia kivityökaluja.

Ei osata varmasti sanoa, olivatko Suomen ensiasuttajat suomalaisia, tai saamelaisia.

Mesoliittikauden alussa oli kylmää, mutta lopussa nykyistä lämpimämpää. Mesoliittinen kausi päättyi maanviljelyn ja keramiikan tuloon noin 5300 eaa.

Kampakeraaminen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykytiedon mukaan maanviljely levisi etelästä Suomeet hetkeksi jo noin 5000 eaa, muttei vakiintunut ainakaan laajalle alueelle. Näihin aikoihin alettiin valmistaa saviastioita. Pohjoiseen levisi oma tyylinsä, mutta sen asukakat unohtivat keramiikan satojen vuosien kuluessa. Ilmeisesti keramiikasta ei ollut pohjoisen elämäntavassa kyllin hyötyä.

Noin 4200 eaa alkaen niissä oli yleisesti painumia, jotka ovat kuin kammalla tehdyt. Niinpä Suomeen levinnyttä saviastiaperinnettä sanotaankin kampakeraamiseksi. Monet tutkijat pitävät kampakeraamista väestöä nykyisten suomalaisten esi-isinä. Kampakeramiikka lienee lähtöisin Keski-Venäjältä. Kampakeraamisella ajalla saattoi Suomessa asua ehkä muutama tuhat, ehkä yli 10000 ihmistä. Kampakeraamiset ihmiset elivät yhä hylkeen pyynnillä, kalastuksella, hirven metsästyksellä jne. He tekivät suurimman osan kalliomaalauksista. Kampakeraamisella ajalla asuttiin yhä erilaisissa majoissa. Saatettiin myös rakentaa puoliksi maanalaisia neliskulmaisia hirsitaloja.

Vasarakirveskansa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lounais-Suomeen levittäytyi ajaksi noin 2500-2000 eaa sotainen vasarakirveskansa. Sen ihmiset olivat merillä ja maalla liikkuvia sotaisia viljelijöitä ja paimentolaisia. Vasarakirveskansan elinkeinona oli lampaan, vuohen ja sian hoito, vähemmän metsästys ja kalastus. Varsin pieni määrä vasarakirvesväestöä tuli meren yli. Luultavasti vasarakirvesväestö oli sukua balttilaisille: nykyisille liettualaisille ja latvialaisille. Vasarakirveskansan asuintalo oli harjakattoinen talo, jonka seinät olivat maalla, lannalla tms vuorattua vitsaspunosta, eli "tyypillinen tuon ajan keskieurooppalainen". Vasarakirveskansa asui yleensä alueella, jossa tammikuussa oli yli -( C keksimäärin ts lehti- ja sekametsävyöhykkeellä.

Ei tarkkaan tiedetä, olivatko vasarakirveskansan ja "kantasuomalaisten" välit hyvät vai sotaisat. Joka tapauksessa vasarakirveskansa sulautui aikaa myöten paikallisväestöön.

Vasarakirveskansa ja kampakeraaminen perinne sulautuivat Lounais-Suomessa ja lähialueilla yhteen viimeistään noin 2000 eaa "Kiukaisten kulttuuriksi". Tämä kulttuuri eli kalastuksella. Mutta esimerkiksi Etelä-Hämeessä viljeltiin maata. Noin 1500 eaa katsotaan pronssikauden Suomessa alkaneen.

Kivikauden jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivikausi jaotellaan myös eri aikakausiin astutuksen, astioiden ja tarve-esineiden tekotavan mukaisesti:

Kivikausi jaetaan kaavamaisesti näin:

  • Paleoliittinen kivikausi "Vanha kivikausi" Suomessa: Susiluola, jossa eli Neandertalin ihmisiä. Kivikautisia metsästäjä-keräilijöitä
  • Mesoliittinen kausi (esikeraaminen kausi): hylkeenpyynti, peuran tai hirven metsästys, kalastus, kasvien ja sienien keräily
  • Neoliittinen eli keraaminen kausi saman elinkeinot kuin mesoliittisella muuten, mutta paikoin tattarin ja ohran viljelyä, saviastiat

Usein puhutaan myös:

Kivikauden historiasta on hahmoteltu löytöjen perusteella alueellisia kulttuureja.

Kulttuureja on hahmoteltu yksittäisistä löytöpaikoista, joita ovat muun muassa mesoliittiajan.

Selityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kivikausi: kausi, jolloin ei osattu tehdä metalliesineitä, van käytetiin kiveä, muuta, luuta jne. metallin aijasta.
  • Mesoliittinen: jääkauden jälkeinen eläinten metsästykseen, kalastukseen jne. perustunut kulttuuri, jonka ihmiset asuivat yleensä vesien äärellä pienissä majoissa. Saviastuioita ei osattu tehdä.
  • Neoliittinen: Suomessa aikakausi, jolloin tunnettiin saviastiat, muttei metallia. Viljely ja karjanhoito olivat harvinaisia.
  • Keramiikka: saviastiat. Saviastioiden tekotaitoa pidetään arkeologisessa mielessä osin edistyksellisenä, koska se yleensä mahdollistaa metallin keksimisen. Saviastiatyylien avulla on arkeologien helppo tutkia kansojen siirtymisäkin, koska keramiikak säilyy pitkään.