Elämän historia/Paleotsooinen maailmankausi

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kambrikausi (542-490 milj. vuotta sitten)
Ordoviikkikausi (490-439 milj. vuotta sitten)
Siluurikausi (439-410 milj. vuotta sitten)
Devonikausi (410-360 milj. vuotta sitten)
Kivihiilikausi (360-290 milj. vuotta sitten)
Permikausi (290-250 milj. vuotta sitten)

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kambrikaudella maailmankauden alusta on löydetty monia kovakuorisia selkärangattomia, kuten esimerkiksi trilobiittimaisten siirojen fossiileita, mutta kaudella kehittyivät myös ensimmäiset selkärankaiset.

Kambrikauden jälkeen tuli ordoviikkikausi, jollioin kalat alkoivat kehittyä. Maailman ensimmäiset askeleet otettiin tuolloin, kun suuret meriskorpionit astelivat maalle lisääntymään.

Seuraavaksi oli vuorossa siluurikausi. Tuolloin maailman ensimmäiset kasvit, kuten Cooksonia, olivat jo levinnet maalle kaislojen, sanaisten ja varhaisten puiden muodossa.

Devonikaudella kehittyivät leualliset kalat ja varhaisimmat sammakkoeläimet. Tuolloin maailmaan kasvustoa ja maaperää hallitsivat jättiläispuumetsät ja kauden lopussa matelijat alkoivat kehittymään.

Kivihiilikaudella maan happipitoisuus oli korkealla ja eräät hyönteiset kasvoivat jättiläismäisiin mittoihin, ilmakehää hallitsi mm. haukan kokoinen sudenkorento.

Permikaudella kehittyivät ensimmäiset suuret matelijat. Näitä matelijoita kutsutaan nisäkäsliskoiksi, koska ne olivat nykyisten nisäkkäiden esi-isiä.

Permikausi päättyi useiden meressä ja maalla elävien lajien massasukupuuttoon kauden lopussa noin 245 miljoonaa vuotta sitten, joka on pahin ikinä tiedossa ollut, pahempi kuin dinosaurusten tuho liitukauden lopussa.

Mantereet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden lopussa suuri osa mantereista oli yhdessä Pangea-mantereena.