Koristehampun kasvatusopas/Kannabislajikkeet

Koristehampun kasvatusopas
Johdanto     – Yleistä     – Pikaopas     – Sisäkasvatus     – Ulkoviljely     – Hampun hyötykäyttö     – Kannabislajikkeet     – Liitteet     – Kysytyimmät aiheet ()

Hamppu
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Plantae Kaari: Magnoliophyta Luokka: Magnoliopsida Lahko: Rosales Heimo: Cannabaceae Suku: Cannabis Laji: sativa

Hamppu kasviluokituksessa

Carl von Linné (ennen aatelointia Carl Linnaeus) luokitteli Cannabis sativan vuonna 1753 yksilajiseksi suvuksi. Hampun tieteellisen nimen lajiosa johtuu latinan adjektiivista sativus, joka on tässä latinan kieliopin vaatimassa feminiinimuodossa sativa, koska Cannabis on suvultaan feminiininen. Sana sativus on klassillisessa latinassa hyvin harvinainen. Sen merkitys on ’viljelty tai istutettu’ eli vastakohta luonnossa kasvavalle. Yksilajisella luokittelulla kaikki kannabislajikkeet olisivat lajia Cannabis sativa L. (L. tarkoittaa Linnétä). Myöhemmin on ehdotettu myös useampilajisia luokitteluja. Melko yleinen luokittelu on jakaa hamppu kolmeen lajiin: Cannabis sativa, Cannabis indica ja Cannabis ruderalis. Yksilajisessa luokittelussa nämä eri muodot voidaan ajatella Cannabis sativa L. lajin alalajeiksi (subspecies, subsp.), muunnoksiksi (varietas, var.) tai lajin eri muodoiksi (forma, f.), seuraavaan tapaan:

• Cannabis indica: Cannabis sativa L. subsp. indica tai Cannabis sativa L. var. indica.
• Cannabis ruderalis: Cannabis sativa L. f. ruderalis, myös Cannabis sativa L. subsp. spontanea.

Melko usein sekoitetaan toisiinsa sanat "laji" ja "lajike". Näistä "lajike" on tieteellisesti epämääräisempi käsite ja tarkoittaa yleensä jalostamalla luotua erityistä viljelymuotoa, jonka ominaisuudet ovat periytyviä. Englannin kielessä vastineena on siis lähinnä "cultivar" (viljelylajike), mutta sana "lajike" saatetaan mainita myös sanan "strain" tai "variety" (muunnelma) vastineena. Kauppanimet kuten Northern Lights, Haze ja Skunk#1 voidaan ajatella hampun lajikkeina.

Cannabis-suvun alalajit

Cannabis-suvun alalajit ovat syntyneet, kun hamppu on sopeutunut erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Kyseessä on sama laji, mutta kasville kehittyi eri alueiden olosuhteiden mukaiset ominaisuudet ja 'tuntomerkit'. Indicat jäivät tuulisiin vuoristoihin ja sativat lämpimille trooppisille seuduille. Ruderalis erikoistui päiväneutraaliksi ja levittäytyi pohjoiseen. Luonnollisestikin raja näiden alalajien välillä on monin paikoin varsin häilyvä. Niiden esiintymisalueiden välisillä siirtymävyöhykkeillä ja monesti muuallakin tapaa hamppuja, jotka eivät selvästi edusta kumpaakaan ääripäätä, vaan omaavat jossain määrin molempien alalajien ominaisuuksia. Tämäkin on vasta alkua, erityisesti ihmisen jalostuksen tuloksena on syntynyt monenlaisia hybridejä, jopa hamppuja, jotka eivät näytä hampuita laisinkaan, esimerkkeinä Australian Bastard Cannabis ja siitä jatkojalostettu "Dizzy" (näitä lajiketta ei tiettävästi ole kaupallisesti saatavilla).

Indica

Indicat ovat alkuperältään kotoisin Keski-Aasian hasista tuottavista maista, kuten Afganistanista, Nepalista ja Pakistanista. Indicat ovat lyhyitä ja leveitä kasveja, myös kasvin lehdet ovat erittäin leveät ja usein hyvin tummanvihreät. Indicat kukkivat nopeasti, noin 6-8 viikossa ja sadot ovat suuria. Kukinnot ovat tiiviitä ja paksuja. Indicat kasvavat hyvin vähemmässäkin valossa, joten ESL-kasvattajat suosivat usein indicaisia lajikkeita. Tuoksukirjo on laaja Afghanin voimakkaasta hasiksen tuoksusta aina mietoon ja hedelmäiseen tuoksuun. Indicoissa on korkeat CBD- ja CBN-pitoisuudet, mikä voi tehdä pilvestä ns. jumittavan. Lääkinnällisesti indican päihtymystila lievittää kipua (myös päänsärkyä ja migreenejä) ja pahoinvointia, rentouttaa lihaksia, vähentää stressiä ja kiukkuisuutta, auttaa saamaan unta ja kiihottaa ruokahalua.

Indica kukkii pääsääntöisesti helpommin kuin sativa, 11-10 tuntiakin pimeää riittää, joskin kukinta alkaa huomattavasti hitaammin kuin 12/12 jaksolla. Pieni osa kasveista voi kukkia myös hampuille harvinaisilla 18/6- ja 16/8-valojaksoilla.

Sativa

Sativat ovat "indicoiden vastakohta". Alkuperältään ne ovat kotoisin Meksikosta, Kolumbiasta, Thaimaasta ja Afrikan tietyistä osista. Niillä on tyypillisesti vaaleammanvihreät ja paljon kapeammat lehdet kuin indicoilla. Sativat kasvavat pitkiksi, jonka vuoksi ne tarvitsevat korkean kasvatustilan. Sativat myös vaativat paljon valoa, joten ESL-kasvattajalle sana sativa on painajainen, ne tuppaavat venyä tavallisestikin paljon ja ESL:eillä vieläkin enemmän. Sativat kukkivat 10-16 viikossa. Kukinnot ovat hajanaisesti pitkin kasvia, eikä indicamaista suurta tiivistä kukintoa muodostu, minkä takia sadot jäävät tyypillisesti pienemmiksi kuin indicoilla. Sativapilvi on pirteä ja energinen, johtuen pienistä CBD- ja CBN-pitoisuuksista. Lääkinnällisesti sativan päihtymystila lievittää pahoinvointia, päänsärkyä ja migreenejä, vähentää masentuneisuutta, antaa energisyyttä ja kiihottaa ruokahalua.

Ruderalis

Ruderalis on kotikasvattajalle hampuista harvinaisin. Ruderalis on kotoisin entisen Neuvostoliiton alueelta, jossa se kasvaa villinä teiden varsilla ja talojen seinustoilla. Ruderalis omaa niinsanotun autoflower-ominaisuuden, eli sen saa kukkimaan lyhyemmälläkin kuin 12 tunnin yöllä. Kukituksen käynnistyminen ei siis vaadi 12/12-valojaksoon vaihtoa, vaan kukinta voi tapahtua esimerkiksi 18/6-valorytmillä, tai jopa kokonaan ilman pimeää jaksoa, näin ollen ruderalis mahdollistaa kauniisti kukkivan hampun kasvatuksen Suomen valoisassa mutta lyhyessä kesässä. Vaikka paikoin ns. landrace-ruderalikset voivat omata (vastoin yleistä luuloa) yllättävästikin tehoa, niin yleensä puhtaan ruderaliksen THC-pitoisuus on alhainen, alle 0.5 % vaikuttavien aineiden ollessa lähinnä CBD ja CBN. Ruderalista on risteytetty muihin lajikkeisiin pääasiallisesti sen autoflower-ominaisuuden takia.

Hybridit

Hybridit, eli näiden kolmen edellämainittujen alalajien väliset risteytykset. Nykyään lähes kaikki lajikkeet ovat risteytyksiä, tästä kertovat merkinnät 60/40 sativa, eli sativaa on lajikkeessa arvioidusti 60 %. Hybrideissä pyritään saamaan esille alalajien parhaat ominaisuudet, kuten esimerkiksi indicoiden suuret sadot ja ruderaliksen autoflower.

Lajikekuvaukset

Koska kaikkien lajikkeiden esittely ei olisi mahdollista, käydään tässä läpi muutamia ns. peruslajikkeita ja klassikoita, joista aloittelevan hampuusin on hyvä aloittaa. Lisää lajikkeita ja lajiketietoutta löytää lajiketietokannoista

Afghan

Eräs indicaklassikko, joka ei kanna perimässään tippaakaan sativaa. Tuuhea ja satoisa kasvi, joka on kuitenkin erittäin voimakkaasti tuoksuva eikä siten kaikkien kasvattajien mieleen. Nopeahko valmistumaan (kukitusaika 50-60 päivää), kukka on erittäin vahvaa ja jumittavaa. Saatavuus: mm. Nirvana.

Blueberry

Paljolti värinsä ansiosta maineeseen noussut indicavoittoinen lajike. Riittävän alhaisissa kasvatuslämpötiloissa (etenkin pimeään aikaan) Blueberryn lehdet muuttuvat sinivioletin sävyisiksi. Ei kovin satoisa, mutta muuten miellyttävä lajike. Kukkaa pidetään jossain määrin jumittavana, mutta kuitenkin samalla "virikkeellisenä" poltettavana. Saatavuus: mm. Dutch Passion.

Early Pearl

Tämä lajike on klassisen Early Girlin ja Kalifornialaisen ulkosativan risteytys. Se onkin EG:n ohella eräs ensimmäisistä Suomessa menestyksellisesti kasvatetuista ulkolajikkeesta. Ei omaa varsinaista autofloweria, mutta on early. Vaatii kuitenkin pitkän, ainakin 2 kuukauden esikasvatuksen aloittakseen kukintansa ajoissa. Pilvi on melko sativaista ja 200-300cm korkeaksi kasvava kasvi tuottaa sitä runsaasti. Lajike on tunnettu hyvästä homeen siedostaan. Laadukkaita siemeniä myy ainakin Sensi Seeds

G13

Legenda, jonka kohdalla totta ja tarua on enää vaikea erottaa. G13-lajikkeen siemeniä ei ole tiettävästi missään jaossa (eikä G13-uroksia maailmassa yhtään kappaletta), ja nykyään ylipäänsä tarjolla on lähinnä enemmän tai vähemmän hämäriä risteytyksiä muiden lajikkeiden kanssa. G13:n sanotaan olevan Yhdysvaltain hallituksen kehittämä lajike, joka on todella vahva (monien mielestä maailman vahvin) indica ilman vainoharhaisuutta.

Haze

Klassikkosativa, joka vaikuttaa monien nykysativoiden taustoissa. Kukitusaika 60-90 päivää. Sadon määrä ei ole Hazen vahvuus, mutta "haze-pilvi" on kokemisen arvoinen. Haze on periaatteessa puhdas sativa - mikäli tilaat siemenesi esim. Homegrown Fantaseedsiltä - mutta esimerkiksi Nirvanan "Hazessa" on mukana indicaa, jolla on lyhennetty kukitusaikaa ja pyritty suurentamaan satoa.

Jack Herer

The Emperor Wears no Clothes -tarinan luojan ja kannabiksen puolestapuhujan mukaan nimetty, lähes legendaarisen maineen omaava lajike. Hyvissä oloissa satoisa sativainen lajike, jota pidetään yleisesti haastavana kasvattaa. Tarkka ravinteiden suhteen. Hermafroditismia esiintyy jonkin verran. Vaikutuksiltaan sativainen, erittäin vahva ja motivoiva. Makeahko maku.

Lowryder

Lyhyessä ajassa klassikkomaineen saanut, mielipiteet jakava lajike. Lowryder on tarkoitettu pieniin kasvatustiloihin: kasvi on valmistuessaan yleensä 10-50 cm korkea. Lowryder onkin kannabismaailman todellinen miniatyyri, eikä koon vuoksi yleensä puhuta kovinkaan suurista sadoista. Se on kuitenkin paitsi pieni, myös autoflower-lajike, ja siksi saavuttanut jo suosiota myös suomalaisessa ulkokasvatuksessa.

Northern lights

Legendaarinen, palkittu ja vanha lajike. Nopea lajike (40-60 päivää siementen alkuperästä riippuen), joka on erittäin satoisa, usein hajultaan hyvin hallittavissa ja helppo kasvattaa. Alkuperäistä "Norttia" on vaikea/kallis saada - parhaan metsästäjille siemeniä tarjoavat mm. Sensi Seeds ja Sagarmatha seeds (NL #9) - mutta "halpisnortin" siemeniä saa mm. Nirvanalta.

Ruderalis indica

Perusindicaa, joka on tullut tunnetuksi ruderalis-taustansa vuoksi. Kasveista noin neljänneksellä on autoflower-ominaisuus, ja lajike on eräs Suomen oloihin sopivista (ja jopa kukkimana saaduista) harvoista ulkolajikkeista. Helppo ja halpa peruslajike vaikkapa ensimmäisiin ulkokokeiluihin. Saatavuus: Sensi seeds.

Skunk #1

Tuuhea ja helppo lajike, jota on kuitenkin Nortin tapaan vaikea löytää enää "alkuperäisenä". Tuoksultaan nimensä mukaisesti vahva. Nopeimmat Skunk #1:t (mm. Sensi seeds) kukkivat 45-60 päivässä, mutta sativaisemmat yksilöt voivat viedä 70-80 päivää. Siemeniä on tarjolla Sensin lisäksi mm. Dutch Passionilla ja Nirvanalla. Alkuperäistä skunkkia halajavan sen sijaan kannattaa kokeilla Flying Dutchman:in "The Pure" -nimistä lajiketta.

White Widow

Voimakastuoksuinen ja vahva lajike, joka alunperin oli sativaisempi hybridi - nykyään useimmat White widow -kasvit ovat hyvinkin indicaisia ja poltto jumittavaa. Kasvi on loppuvaiheessa kukintaa valkoisen "sokerihuurteen" peitossa, mistä nimikin juontanee osittain juurensa. Saatavuus: sativaisempi versio mm. Dutch Passion ja High Quality seeds, indicaisempi versio mm. Nirvana.

Lajiketietokannat

Lajiketietokannoista löytyy tietoa sadoista lajikkeista ja risteytyksistä, joten tietokantoihin kannattaa tutustua ajan kanssa. Suomalaisille käytännöllisin lajiketietokanta on hamppu.net:issä oleva KaLaInfo, varsinkin kun Overgrow-sivuston sulkemisen myötä Internetistä poistui lajikemäärältään kattavin lajiketietokanta Strainguide.

KaLaInfo-tietokanta

KaLaInfo on kotimainen lajiketietokanta, eräs maailman laajimmista ja monipuolisimmista. Tässä muutamia ohjeita KaLaInfon käyttöä varten ja sen lukemiseen.

Haku

Lajikehaku: kirjoita etsittävän lajikkeen nimi tai osa nimestä *-merkeillä, esim. Blue*
Vapaasanahaku: jos haluat esim. sog-kasvatukseen soveltuvan lajikkeen, kokeile sog*
Luokitushaku: luokitushaun avulla voit etsiä tietyt kriteerit täyttäviä lajikkeita (esim. nopea, suurisatoinen)

Kuinka lukea KaLaInfoa

Lajiketyyppi
Lajiketyyppi - niiltä osin kuin se on mainittu varmana tietona - on omiaan kertomaan lajikkeen / hybridin vakaudesta ja ominaisuuksista. "Vakautettu lajike" tai "IBL" viittaavat usein vakaimpiin, jo pitkänkin historian omaaviin lajikkeisiin. "F1-risteytys" on kahden vakautetun lajikkeen tai IBL-lajikkeen risteytys, jonka jälkeläiset ovat vielä yleensä varsin tasalaatuisia.

Genotyyppi
Genotyyppi ilmaisee sitä, kuinka vahvasti lajike on "kallellaan" indicaan tai sativaan päin. Erikseen ovat sataprosenttiset indica ja sativa, sen lisäksi on olemassa terminsä indicaiselle sekä sativaiselle hybridille ja noin 50/50-suhteessa sekoittuneen hybridin kohdalla lukee "hybridi, indica-sativa".

Vaikutus
KaLaInfon kuvausteksteissä kuvaillaan lajikkeen vaikutuksia vielä tarkemmin, mutta tämä kenttä on vastaava kuin Strainguiden 'effects'-kohta. Vaihtoehdot sativaisimmasta indicaisimpaan ovat: korkealentoista, melko korkealentoista, tasapainotettu, melko jumittavaa ja jumittavaa. Mikäli lajikkeella esiintyy huomattavasti vaihtelua vaikutuksissa, tässä kohdalla saattaa lukea myös viittaus siihen.

Kuvaus
Toisin kuin useimmissa muissa lajiketietokannoissa, KaLaInfossa lajikkeen kuvaus ei ole myyjän itsensä, vaan ns. puolueettoman tahon tekemä. Itse kehujen esittäminen jätetään pääasiassa käyttäjien kerrottavaksi - tasapuolisuuden vuoksi.

Koristehampun kasvatusopas
Johdanto     – Yleistä     – Pikaopas     – Sisäkasvatus     – Ulkoviljely     – Hampun hyötykäyttö     – Kannabislajikkeet     – Liitteet     – Kysytyimmät aiheet ()