Radiotaajuuskirja/meri-VHF-radio

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
meri-VHF-radio
GMDSS A1
Suomen taajuusjakotaulukon mukaiset kanavat
meri-VHF-aallot (MHz) VHF meri-VHF-radio
Kansainvälisesti vahvistetut yleiset kanavat
01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86
Suomen kansalliset huvialuskanavat
L1 (päällekkäin jäljityspaikannuksen kanssa)
L2 (päällekkäin jäljityspaikannuksen kanssa)
L3
Suomen kansalliset kalastusaluskanavat
F1 (ammattikalastuskanava)
F2 (ammattikalastuskanava)
F3 (ammatti- ja urheilukalastuskanava)
Suomen puheradiokutsutunnukset
OF OG OH OI OJ
satelliittitunnistusjärjestelmän kanavat
AIS1 AIS2
digitaalisen pakettiradio DSC:n meriradiotunnus
MMSI MID
Meri- ja sisävesiliikenteen palvelut
Turku Radio
Hanko 03 Hailuoto 27 Hammarland 27 Helsinki 05
Järsö 25 Kemi 26 Kokkola 28 Korppoo 23 Kotka 25
Kristiinankaupunki 24 Naantali 02 Porkkala 04
Pori 26 Raippaluoto 25 Rauma 28 Turku 26
Uusikaupunki 01 Utö 24 Virolahti 24
VTS - Vessel Traffic Service (alusliikennepalvelu)
Helsinki 69 | Emäsalo 09 | Kotka 67 | Porkkala 09
Pietari 10 (venäläinen) Suomenlahdella
luotsi
13
kanava
Saimaan kanava 11 Vääksyn kanava 13
GOFREP - alusilmoittautumisjärjestelmä
Venäjä 74 Venäjä 10 (vara)
Viro 81 (vara)
Suomi 60 Suomi 80 (vara)
kanava liikenneluettelo luotsaus lääkäripalvelu passintarkastus Turku Radio
pätevyystodistukset
SRC LRC ROC GOC
ELF SLF ULF LF MF HF VHF UHF SHF EHF

Meri-VHF-radio on radiopuhelin, jota käytetään merenkulussa ja myös järvivesiliikenteessä niin rahtilaivoilla, kalastusaluksilla kuin huviveneilläkin. Meri-VHF-radiopuhelimen käyttö edellyttää hyväksyttävästi suoritettua rannikkolaivurin radiopätevyystutkintoa ja taajuusmaksun maksamista. Lisäksi monien meri-VHF-radiokanavien käyttö on ennalta määrätty vain tietty liikennttä varten, kuten hätäliikenne tai VTS-liikenne.

Meri-VHF-lähetyksiä voi vastaanottaa ja kuunnella myös muilla kuin meri-VHF-radiolaitteilla, kuten liikennevastaanottimilla, skanneriradioilla sekä radiolähettimistä amatööriradioilla, joiden vastaanottoalue kattaa meri-VHF-radion taajuusalueen. Muilla kuin meri-VHF-radioilla ei saa lähettää meri-VHF-radioiden taajuuksilla.

Meri-VHF-radiotaajuuksilla kanavaväli on nykyään 25 kHz, modulaatio on taajuus- eli frekvenssimodulaatio kapeana, ns. narrow FM, NFM, sekä lähetysteho 25 W suurimmalla osalla kanavia. Pienempi lähetysteho on käytössä ns. kansikanavilla, jotka sijaitsevat välittömästi hätäkanava 16:n molemmin puolin sekä merenkulun paikannusjärjestelmä AIS:n käytössä olevien datakanavien 87B ja 88B vieressä. Nämä kanavat ovat tarkoitetut 1 W:n enimmäisteholla alusten sisäiseen liikenteeseen esimerkiksi satamaa lähetyttäessä.

Meri-VHF-radion taajuudet ja käyttö perustuvat valtaosin kansainvälisiin sopimuksiin, joita Suomessa tulkitsee Viestintävirasto. Perusteena taajuuksille ja niiden käytölle muodostaa radiotaajuusmääräykseen liittyvä taajuusjakotaulukko, jossa annetaan taajuuksien lisäksi myös niiden käyttötarkoitukset ja käyttösäännöt taajuuden jälkeen. Koska taajuusjakotaulukkoa uusitaan ajoittain, tulee tarkastaa perusteet ennen liikennöintiä. Tällä sivulla ja tältä sivulta viittavilla sivuilla olevat tiedot on koottu myös muista lähteistä kuin radiotaajuusmääräyksestä, jonka vuoksi niitä voidaan pitää esityksenä meri-VHF-radiojärjestelmästä eikä jatkuvasti tarkastettuna kulloinkin voimassa vielä tai edelleen olevana tietona.

Norjan, Ruotsin, Tanskan, Venäjän ja Viron taajuuksista ja käytöstä päättävät niiden viranomaiset. Venäjän federaatiolta Suomelle vuokratulla Saimaan kanavalla Leningradin alueella radiokanavan vahvistaa kanavan hallinto.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meriliikenteen toimijat kuuluivat ensimmäisiin radion käyttäjiin runsaat sata vuotta sitten. Aluksi meriradioliikenne kohdistui vuosikymmenten ajan pääasiassa HF-alueelle, mutta jo 1930-luvun lopulla ryhdyttiin kehittämään VHF-alueella toimivia meriradioita. Käytössä olivat alksi taajuudet välillä 157 MHz -170 MHz, mutta nämä taajuudet eivät olleet erityisesti merenkulun käyttöön kohdennettuja.

Alla esitettynä muutamia meri-VHF:n kehityksen ajankohtia:

  • 1947: Atlantic Cityn radiokonferenssissa meriradioille allokoitiin taajuuksia väliltä 152-162 MHz ja taajuus 156,8 MHz määritettiin hätäkanavaksi ja kutsutaajuudeksi.
  • 1959: Luotiin yhä meri-VHF:ää säätelevä liite 18, jossa määritettiin kanavat 01-28 ja 50 kHz kanavaväli.
  • 1974: Julkistettiin suunnitelma muuttaa kanavaväli 50 kHz:sta 25 kHz:ksi vaiheittain. Uusien laitteiden piti noudattaa 25 kHz kanavaväliä vuoden 1973 alusta.
  • 1979: Standardoitiin kanavat 60-88 kanavavälin kaventamisesta vapaiksi jääneille taajuuksille.
  • 1983: Kaikkien meri-vhf-radioiden piti olla 25 kHz kanavavälille soveltuvia 1.1.1983.
  • 1987: WRC-87 päätti asettaa kanavan 70 GMDSS-käyttöön.
  • 1997: Luotiin merenkulun paikannuskanavat AIS1 ja AIS2 pilkkomalla kanavat 87 ja 88 AIS- ja kansikäyttöön.
  • 2000: WRC-00 salli muuttaa dupleksikanavia kansallisilla päätöksillä simpleksikanaviksi uusien tekniikoiden testausta ja käyttöönottoa varten.
  • 2007: WRC-07 päätti sallia kansallisen tason anomukset 12,5 kHz kanavavälin käytöstä, salli kanavat 70, 16, AIS1, AIS2 kanavan 06 lisäksi ilma-alusten käyttöön turvallisuuteen liittyvässä liikenteessä, salli lisää duplex-kanavia muutettavaksi kansallisilla päätöksilla simpleksikanaviksi ja asetti rajoituksia kanavien 10 ja 11 käytölle GMDSS-kanavan 70 turvaamiseksi.
  • 2012: WRC-12 päätti sallia pitkän matkan AIS-viestien lähetyksen kanavilla 75 ja 76. Tarkoitus on vastaanottaa pitkän matkan AIS-viestit satelliiteilla.
  • 2017: Kanavat 80,21,81,22,82,23,83,24,84,25,85,26,86 siirtyvät ITU-alueilla 1 (sisältää Suomen) ja 3 digitaalisten järjestelmien käyttöön. Kansallisella tasolla voidaan tosin päättää analogisen liikenteen sallimisesta.

Puheradioliikenteen tärkeysluokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheradioliikenteessä, jota meri-VHF-radioliikenteessä ovat kaikki muut paitsi digitaaliselektiivikutsun kanava 70, voidaan ajoittain olla tilanteessa, jossa useampaa kuin yhtä asiaa pyritään hoitamaan samalla taajuuskanavalla. Tämän vuoksi etuoikeusjärjestyken määrittämiseksi on puheradioliikenne jaettu neljään tärkeysluokkaan, joista tärkeimpänä hätäliikenne saa ensimmäisen sijan, pikaliikenne toisen sijan ja varoitusliikenne kolmannen sijan. Muu puheradioliikenne tulee neljännellä sijalla ollen muuta liikennettä. [1]

Meri-VHF-radiolaitteissa ovat käsitteet aidosti englanninkielisiä, kun taas puheradioliikenteen sanonnat ovat alunperin ranskaa, mutta jotka yleensä ilmaistaan kirjoitettuina englantilaiseen puhetapaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että samankaltaisia asioita voi tarkoittaa puheradioliikenteessä eri sanat kuin mitä pakettidataliikennettä varten käytetään kanavalla 70 DSC-liikenteessä.

Tärkeysluokka

Hätäliikenne

pikaliikenne

turvallisuus-
liikenne

myös muun puheradioliikenteen yleinen puhekutsukanava ellei
hätä-
pika- tai
turvallisuusliikennettä
tai selektiivinen digitaalikanava

muu liikenne (rutiiniliikenne)

puheradiokanavat ja pakettiradiokanava puheradiokutsukanava
16
pakettiradiokanava
70 (DSC)
puheradiokutsukanava
16
pakettiradiokanava
70 (DSC)
puheradiokutsukanava
16
pakettiradiokanava
70 (DSC)
puheradiokutsukanava
16
pakettiradiokanava
70 (DSC)
puheradiotyökanavat
01-15
17-28
60-69
71-86
pakettiradiokanava
70 (DSC)
puheradiokutsu
kanavalle 16
- hätäkutsu
Mayday-mayday-mayday
- edelleen välitettävä toisen hätäkutsu
Mayday relay-mayday relay-mayday relay
puheradiokanava 16:n käyttörajoitukset - pelastettavan tai pelastajien kielto muille käyttää kanavaa 16 muihin tarkoituksiinsa
Seelonce mayday
- lupa muille käyttää kanavaa 16 jälleen osittain muihin tarkoituksiinsa
prudonce (ransk. prudence)
- ilmoitus kaikille hätäliikenteen päättymisestä ja kanavan 16 palaauttamisesta kaikkiin tavanomaisiinn käyttötarkoituksiinsa
seelonce fenee (ransk. silence fini)
pakettiradioviestiluokka
kanavalle 70
distress alert urgency safety routine routine

Hätäliikenne - Mayday-Mayday-Mayday / DSC:Distress alert[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheradioliikenteessä hätäkutsu annetaan toistamalla englanninkielisesti Mayday-Mayday-Mayday. Meri-VHF-radiopuhelimissa tämä annetaan hätäkutsukanavalla 16, joka silloin kun ei ole hätäliikennettä, toimii myös pikaliikennekanavana tai - ellei ole pikaliikennettäkään niin varoittavana turvallisuusliikennekanavana enintään minuutin mittaisin ilmoituksin. Hätäkutsun jälkeen annetaan heti perään hätäsanoma.

Hätäkutsun kuulleiden aluksilla ja rannikolla olevat hätäkutsun vastaanottavat asemat eivät vastaa hätäkutsuun ennen kuin ovat kuulleet sitä välittömästi seuraavan hätäsanoman, jossa mainitaan hädän laatu. Tällä varmistetaam se, että kaikkien hätäkutsun kuunneiden on myös mahdollista kuulla hätäsanomakin ja välittää hätäsanoma eteenpäin Mayday relay:nä.

Mikäli useilta asemilta vastattaisiin hätäkutsuun jo ennen kuin hätäkutsun lähettäjä on ehtinyt ilmoittaa myös hätäsanoman sisällön, ei sisältöä voisi lähettää ymmärrettävästi siksi, että jossain tilanteessa liian moni vastaisi kutsuun, jolloin hätäviestin, hätäkutsun ja hätäsanoman sisällön välittäminen eteenpäin siinä tapauksessa, että hätäkutsun lähettäjän kutsu ja sanoma eivät tavoittaneet ymmärrettävästi rannikkoasemaa tai ketään, jolla olisi todellista kykyä pelastaa, tulisi myös mahdottomaksi.

Hätäkutsukanava 16 on yhden taajuuden simplex-kanava, jolla yksisuuntaisena on jokaisen puhuttava peräkkäin vuorotellen.

Mikäli kanavalla 16 ei ole hätä-, pika- tai enintään minuutin pituista varoittavaa turvallisuusliikennettä niin silloin kanava 16 on yleisesti kuuntelussa olevana kanavana yleinen kutsukanava, jonka avulla voidaan siirtyä jollekin työkanavista asiasta tai asianomaisista riippuen.

Australiainen YouTube-esimerkki liikenteestä. http://www.youtube.com/watch?v=taXBKDVIoRs Yhdysvaltalainen hätäkutsu Alaskasta http://www.youtube.com/watch?v=RECXv40TwAE

Pikaliikenne - Pan-Pan / DSC:Urgency[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikaliikenne on radioliikennettä, jonka tarkoituksena on ilmoittaa mahdollisesta hädässä olemisesta, jossa hädän tai merihädän toteaminen ei ole vielä tapahtunut, mutta epäillään, että tilanne saattaa olla hätätilanne tai sellaiseen johtava. Pikaliikenteen kutsu ei vielä käynnistä hätäkutsun tapaan pelastustoimenpiteitä, mutta johtaa asian selvittämiseen. Pikaliikennesanoma annetaan toistamalla Pan-Pan, Pan-Pan, Pan-Pan. Näin se erottuu sekä hätäliikenteestä että turvallisuusliikenteestä.

Lentoliikenteessä kuitenkin polttoainemäärän väheneminen määritellyn rajan alapuolelle ei aiheuta pikaliikennettä, vaan hätäliikenteen. [2]

Varoittava turvallisuus - Securite / DSC:Safety[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoittava turvallisuusliikenne koskee yleisiä olosuhteita, jotka voivat johtaa vaaratilanteeseen tai lopulta hätätilanteeseen. Varoitusliikenne alkaa tunnuksella Securite.

Muu liikenne - routine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta liikennettä on kaikki muu liikenne lukuunottamatta hätäliikennettä, pikaliikennettä tai varoitusliikennettä. Englanniksi muuhun liikenteeseen viitataan tavanomaisliikenteenä sanalla routine tarkoittane rutiinia.

Taajuuksien kanavointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turku Radion rannikko-
asemakanava

alus-
kanava

muu rannikko-
asemakanava

VTS

poliisi
Suomenlahtea
Hangosta itään
lukuunottamatta
[3]

luotsi

meripelastus
meripelastus-
asemat
Turku Radion kuuntelulla
[4]

aluksen sisäinen
kansikanava

hätä- ja
turvallisuusanoma- sekä
yleinen kutsukanava

GOFREP

DSC

01↓↑ 02↓↑ 03↓↑ 04↓↑ 05↓↑
23↓↑ 24↓↑ 25↓↑ 26↓↑ 27↓↑ 28↓↑
06
myös SAR
ilma-aluksiin
08
taajuus lähellä 16
suositellaan kauppa-aluksille

72
myös meripelastus-
keskusten SAR Suomenlahdella

ilma-aluksiin
77
ei erityistä, suositellaan huviveneille
7↓↑
11 12
18↓↑ 19↓↑ 20↓↑ 21↓↑ 22↓↑
62↓↑ 63↓↑ 64↓↑ 65↓↑ 66↓↑ 68 69
73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86↓↑
9 67 71 10 13 14 15 17 16 60 Flag of Finland.svg 61 Flag of Estonia.svg 74 Flag of Russia.svg 80 Flag of Finland.svg 81 Flag of Estonia.svg 10 Flag of Russia.svg 70
11↓↑
duplex-kanavaa
12↓↑
duplex-kanavaa
4 simplex-
kanavaa
15 simplex-
kanavaa
3 simplex-
kanavaa
1 simplex-
kanava
1 simplex-
kanava
1 simplex-
kanava
2 simplex-
kanavaa
1 simplex-
kanava
6 simplex-
kanavaa
pakettiradio-
kanava

Rannikkoasemakanavat - Turku Radion työkanavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskeinen viestinvälittäjä on Turku Radio. Se käyttää varsinaiseen omaan toimintaansa rannikko(radio)asemakanavat 1-5 ja 22-28 sekä kuuntelee näiden ja yleisesti käytettävän hätäkutsu-, turvallisuussanoma- sekä yleisen kutsukanavan sekä digitaalisen selektiivikutsukanavan 70 vastaanoton lisäksi myös meripelastuksen työkanavaa 14. Niin kanavilla 1-5 kuin myös 22-28 on olemassa kaksi taajuutta, koska niiden on kyettävä välittämään tavallinen lanka- tai matkapuhelu meri-VHF-radiosta rannikkoaseman välityksellä alukselle tai lanka- tai matkapuhelimeen puheradioliikenteen semidplexina.

Aluskanavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluskanaviksi kutsutaan kanavia 6, 8, 72 ja 77. Näitä kanavia käytetään alusten väliseen liikenteeseen, johon ei saa käyttää rannikkoasemakanavia. Kanavista kanavat 6 ja 8 voivat olla kauppa-alusten käytössä ja koska meri-VHF-antennit yleensä viritetään yleiselle hätäkutsukanava-, turvallisuussanomakanava ja yleinen kutsukanava 16:lle, 156,800 MHz:ille, ovat kanavat 6 ja 8 mahdollisesti jossain erityistapauksessa kuuluvampia kuin kanavat 72 ja 77, joten vapaana olevista kanavista voidaan käyttää ensiksi epätodennäköisemiä kanavia 77 ja 72 kuin 8 tai 6.

Kanavalla 6 on erityinen luonne Suomessa, koska sitä kuuntelevia ja sillä lähettäviä meri-VHF -radioita tulee olla mm. losseilla ja pelastusveneissä. Näin tavallaan voidaan osa meripelastusliikenteestä ohjata kanavalta 16 kanavalle 6 koskien esimerkiksi pelastajien yhteyksiä pelastettaviin.

Kansainvälinen meri-VHF-kanava

käyttötarkoitus

käyttäjät

taajuus

huomautus

6 alusten välinen liikenne aluksilla olevat 156,300 käytetään myös SAR:lla alusten ja ilma-alusten väliseen liikenteeseen
8 alusten välinen liikenne aluksilla olevat 156,400 suositellaan hätä-, turvallisuus- ja kutsukanava 16:a taajuudeltaan lähellä olevana kauppa-aluksille
72 alusten välinen liikenne aluksilla olevat 156,625 myös alusten ja ilma-alusten tuki- ja avustustoimet merenkululle
meripelastuskeskus Suomenlahdella
77 alusten välinen liikenne aluksilla olevat 156,875 ei mitään erityisiä sivuominaisuuksia
suositellaan huviveneille

Kansikanavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansikanavat ovat kanavia, joita käytetään vain alusten sisäisessä liikenteessä esimerkiksi aluksen kansilta toisille, kun valmistaudutaan laituriin kiinnittymiseen, laiturista lähtemiseen, lastin purkamiseen tai lastaamiseen. Kansikanvat poikkeavat muista puheradiokanavista siten, että niillä suurin sallittu lähetysteho on 1 W, kun se yleensä meri-VHF-kanavilla on enintään 25 W.

Meri-VHF-radiolaitteissa 25 W:n lähestysteho voidaan ilmoittaa valitsimen high power -asentona ja kansikanavien vähäinen teho low power -asentona.

Rannikkoasemakanavat - muut rannikkoasemakanavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merialueilla on rannikkokanavia, joilla alukset voivat ottaa yhteyttä rannikkoradioasemiin. Rannikkoasemiksi katsotaan mm. edellä mainitut Turku Radion asemat, Saimaan sisävesiliikenteessä myös Turkun Radion kaltaisia tehtäviä suorittavan Saimaan VTS:n asemat, Venäjän, Viron ja Suomen GOFREP-alusliikenneilmoituskanava-asemat Pietarissa. Helsingissä ja Tallinnassa, luotsiasemat, kanavasulkujen asemat, yleensä VTS-asemat Emäsalossa ja Porkkalassa sekä Helsingissä ja Kotkassa, satama-asemat, vierasvenesatama-asemat jne.

VTS - vessel traffice service (alusliikennepalvelu)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VTS on tapa opastaa aluksia pitkin väylää kohti satamaa luotsaamisen tarpeen vähentämiseksi. VTS on välttämätön vähintään 24 metriä pitkille aluksille, mutta myös muut voivat hyödyntää sitä kuuntelemalla. Suomessa on VTS:ää varten kolme kanavaa: Emäsalossa ja Porkkalassa Helsinki VTS:ää varten kanava 9,

GOFREP - Gulf of Finland Report (Suomenlahden raportointi)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

GOFREP on Suomenlahdella Venäjän, Viron ja Suomen alusraportointi, jolle tietun kokoisten alusten on ilmoittauduttava. Suomen GOFREP on Helsingissä ja sen käyttämän taajuuden kanava on 60, varakanava 80, Viron GOFREP on Tallinnassa kanavalla 61, varanakana 81 sekä Venäjän GOFREP Pietarissa kanavalla 74, varakanava 10. Kanavan 10 lisäksi Venäjällä samaa kanavaa käyttää Pietarin VTS.

Suomessa Suomenlahden ulkopuolella kanava 10 on poliisin käytössä.

DSC[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DSC:n kanava 70 katsotaan rannikkokanavaksi, vaikka DSC:llä varustetusta voi lähettää viestin myös muulle alukselle tai ryhmätunnuksellisesti muille aluksille. Hätäviestikäytössä kuitenkin myös rannikkoasemat pelastustoiminnan takaamiseksi reagoivat DSC-laitteella lähetettyyn viestiin.

Aluskanavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rannikkoasemiin liittymättömiä kanavia ovat kaikenlaisten alusten väliseen puheradioliikenteeseen tarkoitetut kanavat.

Rannikkoasemien meri-VHF-kanavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rannikkoasemien puheradiokanavia on kahdenlaisia: sellaisia, joissa lähtevä ja tuleva liikenne on jaettu kahdelle eri kanavalle siten, että tuleva liikenne tulee 4,6 MHz suuremmalta taajuudelta kuin lähtevä liikenne. Tulevan liikenteen näkökulmasta kanava on jaettu kahteen taajuuteen -4,6 MHz:n erotuksella, jota englanniksi kutsutaan split:ksi. Radioakanavan jakaminen taajuuserotuksella rannikkoradiolasemalta lähtevään ja tulevaan taajuuteen, mahdollistaa myös puhelinliikenteen välittämisen meri-VHF-radiolla radioteitse.

Mikäli kanavaa ei ole jaettu erotuksella, on kysessä yksitaajuinen suunta, jolloin lähettäjän ja vastaanottajan on vuoroteltava tarkasti, koska rannikkoaseman lähettäessä, ei alukselta voida kuulla lähetystä, mikäli alukselta puhutaan radioon saman aikaisesti ja päinvastoin.

Rannikkoasemilta ja aluksilta voidaan liikennöidä myös muuta kuin hätä-, pika- tai turvallisuusliikennettä alusten MMSI-tunnusten avulla pakettiradiokanavaa 70 pitkin, joka kuitenkin siksi, että sitä pidetään jatkuvasti kuuntelulla kanavan 16 tapaan, pidetään hätäkanavana.

Kansainvälinen meri-VHF-kanava

käyttötarkoitus Suomen taajuusjakotaulukon mukaan

käyttäjät

taajuus

huomattavaa

1 aluksilta rannikkoasemalle aluksilla olevat Turku Radio Uusikaupungille ja Turku Radio Uusikaupunki aluksilla oleville 160,650
156,050
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
2 aluksilta rannikkoasemalle aluksilla olevat Turku Radio Naantalille ja aluksilla olevat Turku Radio Naantali aluksilla oleville 160,700
156,100
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
3 aluksilta rannikkoasemalle aluksilla olevat Turku Radio Hangolle ja aluksilla olevat Turku Radio Turku aluksilla oleville 160,750
156,150
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
4 aluksilta rannikkoasemalle aluksilla olevat Turku Radio Porkkalalle ja aluksilla olevat Turku Radio Porkkala aluksilla oleville 160,800
156,200
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
5 aluksilta rannikkoasemalle aluksilla olevat Turku Radio Helsingille ja aluksilla olevat Turku Radio Helsinki aluksilla oleville 160,850
156,250
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
7 aluksilta rannikkoasemalle 160,950
156,350
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
9 aluksilta rannikkoasemalle ja rannikkoasemalta aluksille Hanko VTS - Vessel Traffic Service
Emäsalo ja Porkkala
vähintään 24 metriä pitkille aluksille
156,450 vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex
10 aluksilta rannikkoasemalle ja rannikkoasemalta aluksille VTS - Vessel Traffic Service
Pietari (Venäjän johdolla) sekä
GOFREP Pietari (varakanava)
156,500 vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex
11 aluksilta rannikkoasemalle ja rannikkoasemalta aluksille Saimaan kanava 156,550 vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex
12 aluksilta rannikkoasemalle ja rannikkoasemalta aluksille Haminan sataman alusliikennekeskus: Hiidenkari radio 156,600 vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex
13 aluksilta rannikkoasemalle ja rannikkoasemalta aluksille Suomessa luotsitoiminta sekä
Vääksyn kanava
Haminan sataman alusliikennekeskus: Hiidenkari radio, varakanava
156,650 vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex
14 aluksilta rannikkoasemalle ja rannikkoasemalta aluksille Suomessa meripelastusviranomaisten työkanava, jolla myös Turku Radio, mutta ei hätäliikennettä 156,700 vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex
18 aluksilta rannikkoasemalle 161,500
156,900
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
19 aluksilta rannikkoasemalle 161,550
156,950
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
20 aluksilta rannikkoasemalle 161,600
157,000
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
21 aluksilta rannikkoasemalle 161,650
157,050
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
22 aluksilta rannikkoasemalle 161,700
157,100
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
23 aluksilta rannikkoasemalle aluksilla olevat Turku Radio Korppoolle ja Turku Radio Korppoo aluksilla oleville 161,750
157,150
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
24 aluksilta rannikkoasemalle aluksilla olevat Turku Radio Kristiinankaupungille, Utölle tai Virolahdelle ja Turku Radio Kristiinankaupunki, Utö tai Virolahti aluksilla oleville 161,800
157,200
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
25 aluksilta rannikkoasemalle aluksilla olevat Turku Radio Raippaluodolle, Järsölle tai Kotkalle tai Turku Radio Raippaluoto, Järsö tai Kotka aluksilla oleville 161,850
157,250
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
26 aluksilta rannikkoasemalle aluksilla olevat Turku Radio Kemille, Porille tai Turulle tai Turku Radio Kemi, Pori tai Turku aluksilla oleville 161,900
157,300
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
27 aluksilta rannikkoasemalle aluksilla olevat Turku Radio Hailuodolle tai Hammarlandille tai Turku Radio Hailuoto tai Hammarland aluksilla oleville 161,950
157,350
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
28 aluksilta rannikkoasemalle aluksilla olevat Turku Radio Kokkolalle tai Raumalle tai Turku Radio Kokkola tai Rauma aluksilla oleville 162,000
157,400
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
60 rannikkoasema GOFREP-alusilmoittautuminen Suomessa 160,625 vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex
61 rannikkoasema GOFREP-alusilmoittautuminen Virossa 160,675 vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex
62 rannikkoasema 160,725
156,125
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
63 rannikkoasema 160,775
156,175
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
64 rannikkoasema 160,825
156,225
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
65 rannikkoasema 160,875
156,275
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
66 rannikkoasema 160,925
156,325
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
67 aluksilta rannikkoasemalle ja rannikkoasemalta aluksille VTS Kotka - Vessel Traffic Service
Kotka
vähintään 24 metriä pitkille aluksille
160,975 vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex
68 aluksilta rannikkoasemalle Rajavartiolaitoksen passintarkastus ja
huvivenesaamia
156,425 vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex
69 aluksilta rannikkoasemalle 156,475 vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex
70 alus ja rannikkoasema DSC - digitaalinen liikenne
puheradioliikenne kielletty
156,525
71 aluksilta rannikkoasemalle ja rannikkoasemalta aluksille VTS Helsinki - Vessel Traffic Service
Helsinki
vähintään 24 metriä pitkille aluksille
156,575 vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex
73 aluksilta rannikkoasemalle 156,525 etsintä, pelastus, öljyntorjunta, alusten ja ilma-alusten tuki- ja avustustoimet merenkululle
74 aluksilta rannikkoasemalle 156,725
75 aluksilta rannikkoasemalle 156,725 vain navigointi
76 aluksilta rannikkoasemalle 156,825 vain navigointi
78 aluksilta rannikkoasemalle 156,925 vain navigointi 157,225
84 aluksilta rannikkoasemalle Gavle VTS
Jäänavigointiin ilmoittautuminen ruotsalaiselle Gävlen VTS:lle Pohjanlahdella liikennerajoituksellista satamaa varten Svenska Björnin jälkeen
157,225 vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex
85 aluksilta rannikkoasemalle 157,275 vuorottainen yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex
86 aluksilta rannikkoasemalle 160,925
157,625
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex
87 aluksilta rannikkoasemalle alusten ohjailuliikenne ja satamatoimen liikenne 157,375 vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex
88 aluksilta rannikkoasemalle alusten ohjailuliikenne ja satamatoimen liikenne 157,425 vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex

Vähätehoiset kansikanavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hätäkanava 16:n molemmin puolin on olemassa kaksi kansikanavaa, joiden tarkoituksena on tukea aluksen sisäistä viestintää esimerkiksi satamaa lähestyttäessä ja valmistauduttaessa lastin tai matkustajien purkamiseen aluksesta. Näiden kanavien 15 ja 17 teho on määritelty hyvin vähäiseksi, 1 W:n, lähetystehoksi tarvittavan lyhyen kantaman vuoksi.

Kansainvälinen meri-VHF-kanava

käyttötarkoitus

käyttäjät

taajuus

huomattavaa

15 aluksen sisäinen liikenne aluksella olevat 156,750 enintään 1 W:n lähetysteho, low power
17 aluksen sisäinen liikenne aluksella olevat 156,850 enintään 1 W:n lähetysteho, low power

Suomen kansalliset meri-VHF-lisäkanavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisten kanavien lisäksi on olemassa myös kansallisia kanavia, jotka saattavat olla samat myös toisessa kansallisessa kanavointijärjestelmässä, mutta eivät ole välttämättä samat.


Huvivenekanavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huviveneiden väliseen puheradioliikenteeseen on osoitettu kanavat L1, L2 ja L3. Kaksi ensimäistä huvivenekanavaa ovat Suomen radiotaajuuksien taajuusjakotaulukon mukaan samalla taajuudella kuin jäljityslaitteiden taajuudet. Huvivenekanavat L1 ja L2 eivät kuitenkaan saa etuoikeutta jäljityslaitteisiin nähden. Huvivenekanavalla L3 ei ole mitään päällekkäisyyksiä muiden radiolähetintyyppien kanssa.

Suomen kansallinen meri-VHF-kanava

käyttötarkoitus

käyttäjät

taajuus

huomattavaa

L1 Flag of Finland.svg Flag of Norway.svg Flag of Sweden.svg Flag of Denmark.svg huvialusten välinen liikenne Suomessa huvialuksilla olevat 155,500 taajuus on sama jäljitysradiopaikannuksen kanssa taajuusjakotaulukon mukaan
L2 Flag of Finland.svg Flag of Norway.svg Flag of Sweden.svg Flag of Denmark.svg huvialusten välinen liikenne Suomessa ja
huvialusten välinen kutsukanava
yleisen 16:n lisäksi
huvialuksilla olevat 155,525 taajuus on sama jäljitysradiopaikannuksen kanssa taajuusjakotaulukon mukaan
L3 Flag of Finland.svg Flag of Norway.svg huvialusten välinen liikenne Suomessa huvialuksilla olevat 155,650 taajuus entinen huviveneiden kutsukanava ajalta, jolloin niiden ei vielä sallittu käyttää yleistä hätä- ja turvallisuusliikenne- sekä kutsukanavaa 16
Ruotsissa Flag of Sweden.svg ja Tanskassa Flag of Denmark.svg kanavan käyttö on kielletty

Huvivenekanava L3 on ollut aikaisemmin huviveneiden kutsukanava ennen kuin niille myönnettiin oikeus käyttää kutsukanavana yleistä hätäkanavaa 16.

Kalastusaluskanavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalastusalusten väliseen puheradioliikenteeseen on osoitettu kanavat F1, F2 ja F3, joista Pohjoismaissa F3 ei ole käytössä Tanskassa. Kanavia käyttävät kalastusalukset keskenään, mutta eivät maa-asemien eivätkä muiden alustyyppien kanssa.

Suomen kansallinen meri-VHF-kanava

käyttötarkoitus

käyttäjät

taajuus

huomattava

F1 Flag of Finland.svg Flag of Norway.svg Flag of Sweden.svg Flag of Denmark.svg ammattikalastusalusten välinen liikenne Suomessa kalastusaluksilla olevat 155,625
F2 Flag of Finland.svg Flag of Norway.svg Flag of Sweden.svg Flag of Denmark.svg ammattikalastusalusten välinen liikenne Suomessa kalastusaluksilla olevat 155,775
F3 Flag of Finland.svg Flag of Norway.svg Flag of Sweden.svg Flag of Denmark.svg ammattikalastusalusten ja urheilukalastusalusten välinen liikenne Suomessa kalastusaluksilla olevat 155,825

Yleiset lähteet ja viitatut lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajuudet

käyttö

taajuusjakotaulukko viestintäviraston julkaisemana
  1. Rannikkolaivurin radioliikenneopas 2010, sivu 14 (108)
  2. https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/matkustajakone-lahetti-mayday-hataviestin-ja-teki-hatalaskun-australiassa-kyydissa-194-ihmista-polttoaine-oli-lopussa/7100756#gs._FNCQjc
  3. http://www.raja.fi/ohjeita/ohjeita_veneilijoille/eraita_meri-vhf-radiopuhelimen_kanavien_kayttotarkoituksia
  4. http://www.raja.fi/ohjeita/ohjeita_veneilijoille/eraita_meri-vhf-radiopuhelimen_kanavien_kayttotarkoituksia