Radiotaajuuskirja/meri-VHF-radio
Meri-VHF-radio on radiopuhelin, jota käytetään merenkulussa ja myös järvivesiliikenteessä niin rahtilaivoilla, kalastusaluksilla kuin huviveneilläkin. Meri-VHF-radiopuhelimen käyttö edellyttää hyväksyttävästi suoritettua rannikkolaivurin radiopätevyystutkintoa ja taajuusmaksun maksamista. Lisäksi monien meri-VHF-radiokanavien käyttö on ennalta määrätty vain tiettyä liikennettä varten, kuten hätäliikenne tai VTS-liikenne.
Meri-VHF-lähetyksiä voi vastaanottaa ja kuunnella myös muilla kuin meri-VHF-radiolaitteilla, kuten liikennevastaanottimilla, skanneriradioilla sekä radiolähettimillä amatööriradioilla, joiden vastaanottoalue kattaa meri-VHF-radion taajuusalueen. Muilla kuin meri-VHF-radioilla ei saa lähettää meri-VHF-taajuuksilla.
Meri-VHF-radiotaajuuksilla kanavaväli on nykyään 25 kHz, modulaatio on taajuus- eli frekvenssimodulaatio kapeana, ns. narrow FM, NFM, sekä lähetysteho 25 W suurimmalla osalla kanavia. Pienempi lähetysteho on käytössä ns. kansikanavilla, jotka sijaitsevat välittömästi hätäkanava 16:n molemmin puolin sekä merenkulun paikannusjärjestelmä AIS:n käytössä olevien datakanavien 87B ja 88B vieressä. Nämä kanavat ovat tarkoitetut 1 W:n enimmäisteholla alusten sisäiseen liikenteeseen esimerkiksi satamaa lähetyttäessä.
Meri-VHF-radion taajuudet ja käyttö perustuvat valtaosin kansainvälisiin sopimuksiin, joita Suomessa tulkitsee Traficom. Perusteena taajuuksille ja niiden käytölle muodostaa radiotaajuusmääräykseen liittyvä taajuusjakotaulukko, jossa annetaan taajuuksien lisäksi myös niiden käyttötarkoitukset ja käyttösäännöt taajuuden jälkeen. Koska taajuusjakotaulukkoa uusitaan ajoittain, tulee tarkastaa perusteet ennen liikennöintiä. Tällä sivulla ja tältä sivulta viittavilla sivuilla olevat tiedot on koottu myös muista lähteistä kuin radiotaajuusmääräyksestä, jonka vuoksi niitä voidaan pitää esityksenä meri-VHF-radiojärjestelmästä eikä jatkuvasti tarkastettuna kulloinkin voimassa vielä tai edelleen olevana tietona.
Norjan, Ruotsin, Tanskan, Venäjän ja Viron taajuuksista ja käytöstä päättävät niiden viranomaiset. Venäjän federaatiolta Suomelle vuokratulla Saimaan kanavalla Leningradin alueella radiokanavan vahvistaa kanavan hallinto.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meriliikenteen toimijat kuuluivat ensimmäisiin radion käyttäjiin runsaat sata vuotta sitten. Aluksi meriradioliikenne kohdistui vuosikymmenten ajan pääasiassa HF-alueelle, mutta jo 1930-luvun lopulla ryhdyttiin kehittämään VHF-alueella toimivia meriradioita. Käytössä olivat alksi taajuudet välillä 157 MHz -170 MHz, mutta nämä taajuudet eivät olleet erityisesti merenkulun käyttöön kohdennettuja.
Alla esitettynä muutamia meri-VHF:n kehityksen ajankohtia:
- 1947: Atlantic Cityn radiokonferenssissa meriradioille allokoitiin taajuuksia väliltä 152-162 MHz ja taajuus 156,8 MHz määritettiin hätäkanavaksi ja kutsutaajuudeksi.
- 1959: Luotiin yhä meri-VHF:ää säätelevä liite 18, jossa määritettiin kanavat 01-28 ja 50 kHz kanavaväli.
- 1974: Julkistettiin suunnitelma muuttaa kanavaväli 50 kHz:sta 25 kHz:ksi vaiheittain. Uusien laitteiden piti noudattaa 25 kHz kanavaväliä vuoden 1973 alusta.
- 1979: Standardoitiin kanavat 60-88 kanavavälin kaventamisesta vapaiksi jääneille taajuuksille.
- 1983: Kaikkien meri-vhf-radioiden piti olla 25 kHz kanavavälille soveltuvia 1.1.1983.
- 1987: WRC-87 päätti asettaa kanavan 70 GMDSS-käyttöön.
- 1997: Luotiin merenkulun paikannuskanavat AIS1 ja AIS2 pilkkomalla kanavat 87 ja 88 AIS- ja kansikäyttöön.
- 2000: WRC-00 salli muuttaa dupleksikanavia kansallisilla päätöksillä simpleksikanaviksi uusien tekniikoiden testausta ja käyttöönottoa varten.
- 2007: WRC-07 päätti sallia kansallisen tason anomukset 12,5 kHz kanavavälin käytöstä, salli kanavat 70, 16, AIS1, AIS2 kanavan 06 lisäksi ilma-alusten käyttöön turvallisuuteen liittyvässä liikenteessä, salli lisää duplex-kanavia muutettavaksi kansallisilla päätöksilla simpleksikanaviksi ja asetti rajoituksia kanavien 10 ja 11 käytölle GMDSS-kanavan 70 turvaamiseksi.
- 2012: WRC-12 päätti sallia pitkän matkan AIS-viestien lähetyksen kanavilla 75 ja 76. Tarkoitus on vastaanottaa pitkän matkan AIS-viestit satelliiteilla.
- 2017: Kanavat 80,21,81,22,82,23,83,24,84,25,85,26,86 siirtyvät ITU-alueilla 1 (sisältää Suomen) ja 3 digitaalisten järjestelmien käyttöön. Kansallisella tasolla voidaan tosin päättää analogisen liikenteen sallimisesta.
Puheradioliikenteen tärkeysluokat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puheradioliikenteessä, jota meri-VHF-radioliikenteessä ovat kaikki muut, paitsi digitaaliselektiivikutsun kanava 70, voidaan ajoittain olla tilanteessa, jossa useampaa kuin yhtä asiaa pyritään hoitamaan samalla taajuuskanavalla. Tämän vuoksi etuoikeusjärjestyken määrittämiseksi on puheradioliikenne jaettu neljään tärkeysluokkaan, joista tärkeimpänä hätäliikenne saa ensimmäisen sijan, pikaliikenne toisen sijan ja varoitusliikenne kolmannen sijan. Muu puheradioliikenne tulee neljännellä sijalla ollen muuta liikennettä. [1]
Meri-VHF-radiolaitteissa ovat käsitteet aidosti englanninkielisiä, kun taas puheradioliikenteen sanonnat ovat alun perin ranskaa, mutta jotka yleensä ilmaistaan kirjoitettuina englantilaiseen puhetapaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että samankaltaisia asioita voi tarkoittaa puheradioliikenteessä eri sanat kuin mitä pakettidataliikennettä varten käytetään kanavalla 70 DSC-liikenteessä.
|
Tärkeysluokka |
hätäliikenne |
pikaliikenne |
varoitusliikenne |
myös muun puheradioliikenteen yleinen puhekutsukanava ellei |
muu liikenne (rutiiniliikenne) | |
| puheradiokanavat ja pakettiradiokanava | puheradiokutsukanava 16 pakettiradiokanava 70 (DSC) |
puheradiokutsukanava 16 pakettiradiokanava 70 (DSC) |
puheradiokutsukanava 16 pakettiradiokanava 70 (DSC) |
puheradiokutsukanava 16 pakettiradiokanava 70 (DSC) |
puheradiotyökanavat 01-15 17-28 60-69 71-86 pakettiradiokanava 70 (DSC) | |
| puheradiokutsu kanavalle 16 |
- hätäkutsu Mayday-mayday-mayday - edelleen välitettävä toisen hätäkutsu Mayday relay-mayday relay-mayday relay | |||||
| puheradiokanava 16:n käyttörajoitukset | - pelastettavan tai pelastajien kielto muille käyttää kanavaa 16 muihin tarkoituksiinsa Seelonce mayday - lupa muille käyttää kanavaa 16 jälleen osittain muihin tarkoituksiinsa prudonce (ransk. prudence) - ilmoitus kaikille hätäliikenteen päättymisestä ja kanavan 16 palauttamisesta kaikkiin tavanomaisiinn käyttötarkoituksiinsa seelonce fenee (ransk. silence fini) | |||||
| pakettiradioviestiluokka kanavalle 70 |
distress alert | urgency | safety | routine | routine |
Hätäliikenne - Mayday-Mayday-Mayday / DSC:Distress alert
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puheradioliikenteessä hätäkutsu annetaan toistamalla englanninkielisesti Mayday-Mayday-Mayday. Meri-VHF-radiopuhelimissa tämä annetaan hätäkutsukanavalla 16, joka silloin kun ei ole hätäliikennettä, toimii myös pikaliikennekanavana tai - ellei ole pikaliikennettäkään niin varoittavana turvallisuusliikennekanavana enintään minuutin mittaisin ilmoituksin. Hätäkutsun jälkeen annetaan heti perään hätäsanoma.
Hätäkutsun kuulleiden aluksilla ja rannikolla olevat hätäkutsun vastaanottavat asemat eivät vastaa hätäkutsuun ennen kuin ovat kuulleet sitä välittömästi seuraavan hätäsanoman, jossa mainitaan hädän laatu. Tällä varmistetaam se, että kaikkien hätäkutsun kuunneiden on myös mahdollista kuulla hätäsanomakin ja välittää hätäsanoma eteenpäin Mayday relay:nä.
Mikäli useilta asemilta vastattaisiin hätäkutsuun jo ennen kuin hätäkutsun lähettäjä on ehtinyt ilmoittaa myös hätäsanoman sisällön, ei sisältöä voisi lähettää ymmärrettävästi siksi, että jossain tilanteessa liian moni vastaisi kutsuun, jolloin hätäviestin, hätäkutsun ja hätäsanoman sisällön välittäminen eteenpäin siinä tapauksessa, että hätäkutsun lähettäjän kutsu ja sanoma eivät tavoittaneet ymmärrettävästi rannikkoasemaa tai ketään, jolla olisi todellista kykyä pelastaa, tulisi myös mahdottomaksi.
Hätäkutsukanava 16 on yhden taajuuden simplex-kanava, jolla yksisuuntaisena on jokaisen puhuttava peräkkäin vuorotellen.
Mikäli kanavalla 16 ei ole hätä-, pika- tai enintään minuutin pituista varoittavaa turvallisuusliikennettä niin silloin kanava 16 on yleisesti kuuntelussa olevana kanavana yleinen kutsukanava, jonka avulla voidaan siirtyä jollekin työkanavista asiasta tai asianomaisista riippuen.
Australiainen YouTube-esimerkki liikenteestä. http://www.youtube.com/watch?v=taXBKDVIoRs Yhdysvaltalainen hätäkutsu Alaskasta http://www.youtube.com/watch?v=RECXv40TwAE
Pikaliikenne on radioliikennettä, jonka tarkoituksena on ilmoittaa mahdollisesta hädässä olemisesta, jossa hädän tai merihädän toteaminen ei ole vielä tapahtunut, mutta epäillään, että tilanne saattaa olla hätätilanne tai sellaiseen johtava. Pikaliikenteen kutsu ei vielä käynnistä hätäkutsun tapaan pelastustoimenpiteitä, mutta johtaa asian selvittämiseen. Pikaliikennesanoma annetaan toistamalla Pan-Pan, Pan-Pan, Pan-Pan. Näin se erottuu sekä hätäliikenteestä että turvallisuusliikenteestä.
Varoittava turvallisuus - Securite / DSC:Safety
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varoittava turvallisuusliikenne koskee yleisiä olosuhteita, jotka voivat johtaa vaaratilanteeseen tai lopulta hätätilanteeseen. Varoitusliikenne alkaa tunnuksella Securite.
Esimerkki: Securite, securite, all stations, all stations, this is Turku Radio.
Muu liikenne - routine
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muuta liikennettä on kaikki muu liikenne lukuunottamatta hätäliikennettä, pikaliikennettä tai varoitusliikennettä. Englanniksi muuhun liikenteeseen viitataan tavanomaisliikenteenä sanalla routine tarkoittaen rutiinia.
Taajuuksien kanavointi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]|
Turku Radion rannikko- |
alus- |
muu rannikko- |
poliisi |
luotsi |
meripelastus |
aluksen sisäinen |
hätä- ja |
|||
| 01↓↑ 02↓↑ 03↓↑ 04↓↑ 05↓↑ 23↓↑ 24↓↑ 25↓↑ 26↓↑ 27↓↑ 28↓↑ |
06 myös SAR ilma-aluksiin 08 taajuus lähellä 16 suositellaan kauppa-aluksille 72 myös meripelastus- keskusten SAR Suomenlahdella ilma-aluksiin 77 ei erityistä, suositellaan huviveneille |
7↓↑ 11 12 18↓↑ 19↓↑ 20↓↑ 21↓↑ 22↓↑ 62↓↑ 63↓↑ 64↓↑ 65↓↑ 66↓↑ 68 69 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86↓↑ |
9 67 71 | 10 | 13 | 14 | 15 17 | 16 | 60  61  74  80 81 10
|
70 |
| 11↓↑ duplex-kanavaa |
12↓↑ duplex-kanavaa | |||||||||
| 4 simplex- kanavaa |
15 simplex- kanavaa |
3 simplex- kanavaa |
1 simplex- kanava |
1 simplex- kanava |
1 simplex- kanava |
2 simplex- kanavaa |
1 simplex- kanava |
6 simplex- kanavaa |
pakettiradio- kanava |
Rannikkoasemakanavat - Turku Radion työkanavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskeinen viestinvälittäjä on Turku Radio. Se käyttää varsinaiseen omaan toimintaansa rannikko(radio)asemakanavat 1-5 ja 22-28 sekä kuuntelee näiden ja yleisesti käytettävän hätäkutsu-, turvallisuussanoma- sekä yleisen kutsukanavan sekä digitaalisen selektiivikutsukanavan 70 vastaanoton lisäksi myös meripelastuksen työkanavaa 14. Niin kanavilla 1-5 kuin myös 22-28 on olemassa kaksi taajuutta, koska niiden on kyettävä välittämään tavallinen lanka- tai matkapuhelu meri-VHF-radiosta rannikkoaseman välityksellä alukselle tai lanka- tai matkapuhelimeen puheradioliikenteen semiduplexina.
Aluskanaviksi kutsutaan kanavia 6, 8, 72 ja 77. Näitä kanavia käytetään alusten väliseen liikenteeseen, johon ei saa käyttää rannikkoasemakanavia. Kanavista kanavat 6 ja 8 voivat olla kauppa-alusten käytössä ja koska meri-VHF-antennit yleensä viritetään yleiselle hätäkutsukanava-, turvallisuussanomakanava ja yleinen kutsukanava 16:lle, 156,800 MHz:ille, ovat kanavat 6 ja 8 mahdollisesti jossain erityistapauksessa kuuluvampia kuin kanavat 72 ja 77, joten vapaana olevista kanavista käytetään epätodennäköisemmin kanavia 77 ja 72 kuin 8 tai 6.
Kanavalla 6 on erityinen luonne Suomessa, koska sitä kuuntelevia ja sillä lähettäviä meri-VHF -radioita tulee olla mm. losseilla ja pelastusveneissä. Näin tavallaan voidaan osa meripelastusliikenteestä ohjata kanavalta 16 kanavalle 6 koskien esimerkiksi pelastajien yhteyksiä pelastettaviin.
| Kansainvälinen meri-VHF-kanava |
käyttötarkoitus |
käyttäjät |
taajuus |
huomautus |
| 6 | alusten välinen liikenne | aluksilla olevat | 156,300 | käytetään myös SAR:lla alusten ja ilma-alusten väliseen liikenteeseen |
| 8 | alusten välinen liikenne | aluksilla olevat | 156,400 | suositellaan hätä-, turvallisuus- ja kutsukanava 16:a taajuudeltaan lähellä olevana kauppa-aluksille |
| 72 | alusten välinen liikenne | aluksilla olevat | 156,625 | myös alusten ja ilma-alusten tuki- ja avustustoimet merenkululle meripelastuskeskus Suomenlahdella |
| 77 | alusten välinen liikenne | aluksilla olevat | 156,875 | ei mitään erityisiä sivuominaisuuksia suositellaan huviveneille |
Kansikanavat ovat kanavia, joita käytetään vain alusten sisäisessä liikenteessä esimerkiksi aluksen kansilta toisille, kun valmistaudutaan laituriin kiinnittymiseen, laiturista lähtemiseen, lastin purkamiseen tai lastaamiseen. Kansikanavat poikkeavat muista puheradiokanavista siten, että niillä suurin sallittu lähetysteho on 1 W, kun se yleensä meri-VHF-kanavilla on enintään 25 W.
Meri-VHF-radiolaitteissa 25 W:n lähestysteho voidaan ilmoittaa valitsimen high power -asentona ja kansikanavien vähäinen teho low power -asentona.
Rannikkoasemakanavat - muut rannikkoasemakanavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merialueilla on rannikkokanavia, joilla alukset voivat ottaa yhteyttä rannikkoradioasemiin. Rannikkoasemiksi katsotaan mm. edellä mainitut Turku Radion asemat, Saimaan sisävesiliikenteessä myös Turkun Radion kaltaisia tehtäviä suorittavan Saimaan VTS:n asemat, Venäjän, Viron ja Suomen GOFREP-alusliikenneilmoitus-asemat Pietarissa. Helsingissä ja Tallinnassa, luotsiasemat, kanavasulkujen asemat, yleensä VTS-asemat Emäsalossa ja Porkkalassa sekä Helsingissä ja Kotkassa, satama-asemat, vierasvenesatama-asemat jne.
VTS - vessel traffice service (alusliikennepalvelu)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]VTS on tapa opastaa aluksia pitkin väylää kohti satamaa luotsaamisen tarpeen vähentämiseksi. VTS on välttämätön vähintään 24 metriä pitkille aluksille, mutta myös muut voivat hyödyntää sitä kuuntelemalla.
Suomessa on VTS-käytössä kolme kanavaa: Helsinki sektori 1/ Archipelago 71 | Helsinki sektori 2 / West Coast / Saimaa 09 | Kotka / Hanko / Bothnia 67
GOFREP - Gulf of Finland Report (Suomenlahden raportointi)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]GOFREP on Suomenlahdella Venäjän, Viron ja Suomen alusraportointi, jolle tietyn kokoisten alusten on ilmoittauduttava saapuessaan Suomenlahdelle tai ylittäessään raportointilinjoja. Suomen GOFREP on Helsingissä kutsulla Helsinki Traffic. Sen käyttämä kanava on 60, varakanava 80, Viron GOFREP on Tallinnassa kanavalla 61, varakanava 81 sekä Venäjän on GOFREP Pietarissa kanavalla 74, varakanava 10. Samaa kanavaa 10 käyttää Pietarin VTS.
Suomessa Suomenlahden ulkopuolella kanava 10 on poliisin käytössä.
DSC
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]DSC:n kanava 70 katsotaan rannikkokanavaksi, vaikka DSC:llä varustetusta radiosta voi lähettää viestin myös muulle alukselle tai ryhmätunnuksellisesti muille aluksille. Hätäviestikäytössä kuitenkin myös rannikkoasemat pelastustoiminnan takaamiseksi reagoivat DSC-laitteella lähetettyyn viestiin.
Aluskanavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rannikkoasemiin kuulumattomia kanavia ovat kaikenlaisten alusten väliseen puheradioliikenteeseen tarkoitetut kanavat.
Rannikkoasemien meri-VHF-kanavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rannikkoasemien puheradiokanavia on kahdenlaisia: sellaisia, joissa lähtevä ja tuleva liikenne on jaettu kahdelle eri kanavalle siten, että tuleva liikenne tulee 4,6 MHz suuremmalta taajuudelta kuin lähtevä liikenne. Tulevan liikenteen näkökulmasta kanava on jaettu kahteen taajuuteen -4,6 MHz:n erotuksella, jota englanniksi kutsutaan split:ksi. Radiokanavan jakaminen taajuuserotuksella rannikkoradioasemalta lähtevään ja tulevaan taajuuteen mahdollistaa myös puhelinliikenteen välittämisen meri-VHF-radiolla radioteitse.
Mikäli kanavaa ei ole jaettu erotuksella, on kyseessä yksisuuntainen liikennöinti, jolloin lähettäjän ja vastaanottajan on vuoroteltava tarkasti. Rannikkoaseman lähettäessä ei alukselta voi kuulla lähetystä, mikäli aluksella puhutaan radioon saman aikaisesti ja päinvastoin.
Rannikkoasemilta ja aluksilta voidaan liikennöidä myös muuta kuin hätä-, pika- tai turvallisuusliikennettä alusten MMSI-tunnusten avulla pakettiradiokanavaa 70 pitkin, joka kuitenkin siksi, että sitä pidetään jatkuvasti kuuntelulla kanavan 16 tapaan, pidetään hätäkanavana.
| Kansainvälinen meri-VHF-kanava |
käyttötarkoitus Suomen taajuusjakotaulukon mukaan |
käyttäjät |
taajuus |
huomattavaa | |
| 1 | aluksilta rannikkoasemalle | aluksilla olevat Turku Radio Uusikaupungille ja Turku Radio Uusikaupunki aluksilla oleville | 160,650 ↓ 156,050 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | |
| 2 | aluksilta rannikkoasemalle | aluksilla olevat Turku Radio Naantalille ja aluksilla olevat Turku Radio Naantali aluksilla oleville | 160,700 ↓ 156,100 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | |
| 3 | aluksilta rannikkoasemalle | aluksilla olevat Turku Radio Hangolle ja aluksilla olevat Turku Radio Turku aluksilla oleville | 160,750 ↓ 156,150 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | |
| 4 | aluksilta rannikkoasemalle | aluksilla olevat Turku Radio Porkkalalle ja aluksilla olevat Turku Radio Porkkala aluksilla oleville | 160,800 ↓ 156,200 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | |
| 5 | aluksilta rannikkoasemalle | aluksilla olevat Turku Radio Helsingille ja aluksilla olevat Turku Radio Helsinki aluksilla oleville | 160,850 ↓ 156,250 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | |
| 7 | aluksilta rannikkoasemalle | 160,950 ↓ 156,350 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | ||
| 9 | aluksilta rannikkoasemalle ja rannikkoasemalta aluksille | VTS - Vessel Traffic Service Emäsalo ja Porkkala / Saimaa / West Coast vähintään 24 metriä pitkille aluksille |
156,450 | vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex | |
| 10 | aluksilta rannikkoasemalle ja rannikkoasemalta aluksille | VTS - Vessel Traffic Service Pietari (Venäjän johdolla) sekä GOFREP Pietari (varakanava) |
156,500 | vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex | |
| 11 | aluksilta rannikkoasemalle ja rannikkoasemalta aluksille | Saimaan kanava | 156,550 | vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex | |
| 12 | aluksilta rannikkoasemalle ja rannikkoasemalta aluksille | Haminan sataman alusliikennekeskus: Hiirenkari radio | 156,600 | vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex | |
| 13 | aluksilta rannikkoasemalle ja rannikkoasemalta aluksille | Suomessa luotsitoiminta sekä Vääksyn kanava Haminan sataman alusliikennekeskus: Hiirenkari radio, varakanava |
156,650 | vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex | |
| 14 | aluksilta rannikkoasemalle ja rannikkoasemalta aluksille | Suomessa meripelastusviranomaisten työkanava, jolla myös Turku Radio, ei hätäliikennettä | 156,700 | vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex | |
| 18 | aluksilta rannikkoasemalle | 161,500 ↓ 156,900 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | ||
| 19 | aluksilta rannikkoasemalle | 161,550 ↓ 156,950 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | ||
| 20 | aluksilta rannikkoasemalle | 161,600 ↓ 157,000 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | ||
| 21 | aluksilta rannikkoasemalle | 161,650 ↓ 157,050 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | ||
| 22 | aluksilta rannikkoasemalle | 161,700 ↓ 157,100 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | ||
| 23 | aluksilta rannikkoasemalle | aluksilla olevat Turku Radio Korppoolle ja Turku Radio Korppoo aluksilla oleville | 161,750 ↓ 157,150 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | |
| 24 | aluksilta rannikkoasemalle | aluksilla olevat Turku Radio Kristiinankaupungille, Utölle tai Virolahdelle ja Turku Radio Kristiinankaupunki, Utö tai Virolahti aluksilla oleville | 161,800 ↓ 157,200 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | |
| 25 | aluksilta rannikkoasemalle | aluksilla olevat Turku Radio Raippaluodolle, Järsölle tai Kotkalle tai Turku Radio Raippaluoto, Järsö tai Kotka aluksilla oleville | 161,850 ↓ 157,250 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | |
| 26 | aluksilta rannikkoasemalle | aluksilla olevat Turku Radio Kemille, Porille tai Turulle tai Turku Radio Kemi, Pori tai Turku aluksilla oleville | 161,900 ↓ 157,300 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | |
| 27 | aluksilta rannikkoasemalle | aluksilla olevat Turku Radio Hailuodolle tai Hammarlandille tai Turku Radio Hailuoto tai Hammarland aluksilla oleville | 161,950 ↓ 157,350 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | |
| 28 | aluksilta rannikkoasemalle | aluksilla olevat Turku Radio Kokkolalle tai Raumalle tai Turku Radio Kokkola tai Rauma aluksilla oleville | 162,000 ↓ 157,400 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | |
| 60 | rannikkoasema | GOFREP-alusilmoittautuminen Suomessa | 160,625 | vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex | |
| 61 | rannikkoasema | GOFREP-alusilmoittautuminen Virossa | 160,675 | vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex | |
| 62 | rannikkoasema | 160,725 ↓ 156,125 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | ||
| 63 | rannikkoasema | 160,775 ↓ 156,175 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | ||
| 64 | rannikkoasema | 160,825 ↓ 156,225 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | ||
| 65 | rannikkoasema | 160,875 ↓ 156,275 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | ||
| 66 | rannikkoasema | 160,925 ↓ 156,325 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | ||
| 67 | aluksilta rannikkoasemalle ja rannikkoasemalta aluksille | VTS- Vessel Traffic Service Kotka / Hanko / Bothnia vähintään 24 metriä pitkille aluksille |
160,975 | vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex | |
| 68 | aluksilta rannikkoasemalle | Rajavartiolaitoksen passintarkastus ja huvivenesaamia |
156,425 | vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex | |
| 69 | aluksilta rannikkoasemalle | 156,475 | vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex | ||
| 70 | alus ja rannikkoasema | DSC - digitaalinen liikenne puheradioliikenne kielletty |
156,525 | ||
| 71 | aluksilta rannikkoasemalle ja rannikkoasemalta aluksille | VTS - Vessel Traffic Service Helsinki / Archipelago vähintään 24 metriä pitkille aluksille |
156,575 | vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex | |
| 73 | aluksilta rannikkoasemalle | 156,525 | etsintä, pelastus, öljyntorjunta, alusten ja ilma-alusten tuki- ja avustustoimet merenkululle | ||
| 74 | aluksilta rannikkoasemalle | 156,725 | |||
| 75 | aluksilta rannikkoasemalle | 156,725 | vain navigointi | ||
| 76 | aluksilta rannikkoasemalle | 156,825 | vain navigointi | ||
| 78 | aluksilta rannikkoasemalle | ICE INFO (ilmoitus jääaikana 60°00’N ylittäessä) | 156,925 | vain navigointi 157,225 | |
| 84 | aluksilta rannikkoasemalle | Gavle VTS Jäänavigointiin ilmoittautuminen ruotsalaiselle Gävlen VTS:lle Pohjanlahdella liikennerajoituksellista satamaa varten Svenska Björnin jälkeen |
157,225 | vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex | |
| 85 | aluksilta rannikkoasemalle | 157,275 | vuorottainen yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex | ||
| 86 | aluksilta rannikkoasemalle | 160,925 ↓ 157,625 ↑ |
kaksitaajuuksinen puheradioliikenne, duplex | ||
| 87 | aluksilta rannikkoasemalle | alusten ohjailuliikenne ja satamatoimen liikenne | 157,375 | vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex | |
| 88 | aluksilta rannikkoasemalle | alusten ohjailuliikenne ja satamatoimen liikenne | 157,425 | vuorottain yksisuuntainen puheradioliikenne, simplex |
Vähätehoiset kansikanavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hätäkanava 16:n molemmin puolin on olemassa kaksi kansikanavaa, joiden tarkoituksena on tukea aluksen sisäistä viestintää esimerkiksi satamaa lähestyttäessä ja valmistauduttaessa lastin tai matkustajien purkamiseen aluksesta. Näiden kanavien 15 ja 17 teho on määritelty hyvin vähäiseksi 1 W:n lähetystehoksi tarvittavan lyhyen kantaman vuoksi.
| Kansainvälinen meri-VHF-kanava |
käyttötarkoitus |
käyttäjät |
taajuus |
huomattavaa |
| 15 | aluksen sisäinen liikenne | aluksella olevat | 156,750 | enintään 1 W:n lähetysteho, low power |
| 17 | aluksen sisäinen liikenne | aluksella olevat | 156,850 | enintään 1 W:n lähetysteho, low power |
Suomen kansalliset meri-VHF-lisäkanavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansainvälisten kanavien lisäksi on olemassa myös kansallisia kanavia, jotka saattavat olla samat myös toisessa kansallisessa kanavointijärjestelmässä, mutta eivät ole välttämättä samat.
Huvivenekanavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huviveneiden väliseen puheradioliikenteeseen on osoitettu kanavat L1, L2 ja L3. Kaksi ensimäistä huvivenekanavaa ovat Suomen radiotaajuuksien taajuusjakotaulukon mukaan samalla taajuudella kuin jäljityslaitteiden taajuudet. Huvivenekanavat L1 ja L2 eivät kuitenkaan saa etuoikeutta jäljityslaitteisiin nähden. Huvivenekanavalla L3 ei ole mitään päällekkäisyyksiä muiden radiolähetintyyppien kanssa.
| Suomen kansallinen meri-VHF-kanava |
käyttötarkoitus |
käyttäjät |
taajuus |
huomattavaa |
L1   
|
huvialusten välinen liikenne Suomessa | huvialuksilla olevat | 155,500 | taajuus on sama jäljitysradiopaikannuksen kanssa taajuusjakotaulukon mukaan |
| L2
|
huvialusten välinen liikenne Suomessa ja huvialusten välinen kutsukanava yleisen 16:n lisäksi |
huvialuksilla olevat | 155,525 | taajuus on sama jäljitysradiopaikannuksen kanssa taajuusjakotaulukon mukaan |
| L3
|
huvialusten välinen liikenne Suomessa | huvialuksilla olevat | 155,650 | taajuus entinen huviveneiden kutsukanava ajalta, jolloin niiden ei vielä sallittu käyttää yleistä hätä- ja turvallisuusliikenne- sekä kutsukanavaa 16 Ruotsissa ja Tanskassa kanavan käyttö on kielletty
|
Huvivenekanava L3 on ollut aikaisemmin huviveneiden kutsukanava ennen kuin niille myönnettiin oikeus käyttää kutsukanavana yleistä hätäkanavaa 16.
Kalastusaluskanavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalastusalusten väliseen puheradioliikenteeseen on osoitettu kanavat F1, F2 ja F3, joista Pohjoismaissa F3 ei ole käytössä Tanskassa. Kanavia käyttävät kalastusalukset keskenään, mutta eivät maa-asemien eivätkä muiden alustyyppien kanssa.
| Suomen kansallinen meri-VHF-kanava |
käyttötarkoitus |
käyttäjät |
taajuus |
huomattava |
| F1
|
ammattikalastusalusten välinen liikenne Suomessa | kalastusaluksilla olevat | 155,625 | |
| F2
|
ammattikalastusalusten välinen liikenne Suomessa | kalastusaluksilla olevat | 155,775 | |
| F3
|
ammattikalastusalusten ja urheilukalastusalusten välinen liikenne Suomessa | kalastusaluksilla olevat | 155,825 |
Yleiset lähteet ja viitatut lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Taajuudet |
käyttö |
| taajuusjakotaulukko viestintäviraston julkaisemana |
- ↑ Rannikkolaivurin radioliikenneopas 2010, sivu 14 (108)
- ↑ http://www.raja.fi/ohjeita/ohjeita_veneilijoille/eraita_meri-vhf-radiopuhelimen_kanavien_kayttotarkoituksia
- ↑ http://www.raja.fi/ohjeita/ohjeita_veneilijoille/eraita_meri-vhf-radiopuhelimen_kanavien_kayttotarkoituksia