Radiotaajuuskirja/yleisradio
Yleisradio on radio, joka lähettää yleisön kuultavaksi tarkoitettua ohjelmaa. Yleisradio on puheradion erikoistapaus, joka kehittyi 1920-luvun alkupuolelta alkaen. Yhdistyneen kuningaskunnan yleisradioyhtiö, British Broadcasting Corporation - BBC perustettiin 1922. Euroopassa muodostui ajatus radiotoiminnan valtionmonopolista, jonka piirissä mikä tahansa radiotaajuus oli valtion hallitsema, ja jolle se myöntää toimiluvat vastineena yhdysvaltalaiselle kaupallisesti kehittyvälle radiolle. 2000-luvulle tultaessa valtiollisten yleisradioasemayhtiöiden rinnalle on myös Euroopassa muodostunut verrattain runsaasti kaupallisia yleisradiolähetyksiä lähettäviä yhtiöitä. Yhdysvalloissa markkinatalousajatus oli voimakkaampi. Yleisradiotoiminta oli jo alkujaankin kaupallista 1920-luvulla.
Yleisradioasemien kuuntelu on englanniksi broadcast listening - BCL. Yleisradioasemien kuuntelua lyhyiden aaltojen alueella on kutsuttu nimellä short wave listening - SWL, mutta tuo on saattanut tarkoittaa laajemmin käsitettynä myös muiden kuin yleisradiolähetysten kuuntelemista lyhyiden aaltojen alueella tai yleisradiolähestysten kuuntelua myös muilla yleisradiotaajuusalueilla kuin niillä, jotka ovat lyhyiden aaltojen alueella, esimerkiksi pitkillä, keskipitkillä tai tätä lyhyempien aaltojen aaltoalueilla.
Yksityisistä yhdistyksistä valtiolliseksi Suomen Yleisradioksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa valtiollisen yleisradioyhtiön asemassa on Yleisradio, jolle siirtyi 1920-luvun lopussa yksityisten radioyhdistysten ylläpitämien radioiden yleisradiotoiminta. Suomessa on lisäksi kaupallisia ja aatteellisia yleisradiolähetyksiä lähettäviä radioasemia sekä tilapäisiä tapahtumaradioita.
Toisen maailmansodan jälkeen myös ultralyhyille aalloille
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen maailmansodan jälkeen yleisradiotoiminta tapahtui pitkillä ja keskipitkillä aalloilla niin kuin edelleen vähäisessä määrin nykyäänkin, vaikka toisen maailmansodan jälkeen pääosa yleisradiotoiminnasta siirtyi ultralyhyiden aaltojen alueelle. Ultralyhyiden aaltojen, ULA-aaltojen, taajuusalueen lähetyksestä käytetään mainos- ja puhekielessä usein nimitystä FM, joka ei tarkoita aaltoaluetta, vaan taajuusmodulaatiota erotukseksi pitkien ja keskipitkien aaltojen alueen radiolähetysten amplitudimodulaatiosta, AM:stä. Taajuusalueiden asemesta monissa yleisradiovastaanottimissa onkin valmistaja merkinnyt FM:n tarkoittamaan ultralyhyiden aaltojen vastaanottamista ja AM keskipitkien tai pitkien ja keskipitkien radioaaltojen vastaanottamista. Tästä johtuen monien radioasemien nimissä esiintyy myös FM, vaikka taajuusmodulaatioita esiintyy myös muissa kuin yleisradiolähetteissä.
Kolmen metrin pituiset yleisradioaallot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]3 m:n aaltoalue on radioaaltoalue, jota on osoitettu yleisradiolähetyksille. 299 792 458 m/s / 3 m tarkoittaa täsmällisesti taajuutena, 99,930819 MHz. Alueella ovat ultralyhyiden aaltojen, ULA-aaltojen, yleisradiokanavien aaltoalueet 87,5 MHz - 108,0 MHz. Suomessa yleisrasiolupia kuitenkin myönnetään vain alueella 87,6 MHz - 107,9 MHz ensimmääisen 100 kHz:n ja viimeisen 100 kHz:n jäädessä suojakaistaksi leveiden lähtteiden varalta. On myös niin, että vaikutusalueilla pyritään siihen, että kanavilla ei olisi vain 100 MHz:n, vaan 300 MHz:n väli, jolloin päällekkäinkuulumisen mahdollisuus olisi mahdollisimman vähäinen. Joissain maissa, kuten Venäjän federaatiossa ja Ukrainassa on edelleen käytössä myös Neuvostoliiton aikainen ultralyhyiden aaltojen yleisradioaaltoalue, ainakin osittain. Sen taajuusalue oli 65,84 MHz - 74,00 MHz. Tämä yleisesti OIRT-FM -alueena tunnettu alue liittyy siihen, ettei Neuvostoliitossa aluksi haluttu, että kansalaiset käyttäisivät EBU:n käyttämiä kanavia, vaikka ultralyhyiden aaltojen kantama ei ollut pitkä.
Yleisradiokanavia on eurooppalaisesta näkökulmasta 1 126, mikäli niiden lasketaan sijoittuvan aaltoalueilleen pitkillä ja keskipitkillä aalloilla eurooppalaisesti 9 kHz:n välein, lyhyillä aalloilla 5 kHz:n välein ja ultralyhyillä aalloilla 100 kHz:n välein. Kuitenkaan kantavuudeltaan ja käytettävyydeltään aaltoalueet eivät ole samankaltaisia. Pisimmät aallot kantavat erittäin pitkälle yöaikaan, mutta niiden käyttökelpoisuus kärsii valoisan aikana, kun taas lyhyemmät aallot, jotka eivät ole niin riippuvaisia radiosäistä, eivät kanna niin kauas kuin pitkät aallot, mutta niitä vastaanotettaessa voi esiintyä pitkiä aaltoja vähemmän kohinaa. Selkeimmät lähetykset, joita käytetään myös stereofoniseen vastaanottoon saadaan ultralyhyillä radioaalloilla, jonnen keskeinen osa yleisradiotoiminnasta toisen maailmansodan jälkeen on siirtynyt pitkiltä ja keskipitkiltä aalloilta.
Taajuusalueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pitkä ja keskipitkä aaltoalue sekä lyhyiden aaltojen alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taajuusalueita, jotka määrittyvät aallonpituualueista on yleisradiotoiminnassa useita. Pitkien aaltojen alueella ja keskipitkien aaltojen alueella on kummallakin yksi taajuusalue, kun taas lyhytaaltojen alueella on useita taajuusalueita.
80 metrin amatööri- ja Euroopan 75 metrin yleisradioaallot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisradiolähetysten seitsemänkymmenen viiden metrin aaltoalue on päällekkäin Pohjois-Amerikan radioamatööriaaltoalueen kahdeksankymmenen metrin aaltoalueen lopun kanssa, joten maista, jotka sallivat radioamatöörilähetykset kyseien aaltoalueen taajuusalueen yläpäässä, voi tulla yleisradiohin radioamatöörilähetteitä hyvällä radiosäällä satunnaisesti.
Citizen's band ja yhdentoistametrin yleisradiolyhytaaltoalue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ajoittain lyhytaaltoradioiden kehtyksen kolmanteen vaiheen, citizen's band -radioiden, taajuusalueeseen viitataan varsinkin yhdysvaltalaisissa teksteissä yhdentoistametrin aaltoalueena, joka kuitenkin on myös yhdentoista metrin yleisradiolähetysten aaltoalue.
Modulaatio aaltoalueen synonyymina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Noin viidenkymmenen kilometrin päähän lähetinantennista tarkoitetut paikallis- ja muut yleisradiolähetykset, joita lähetetään taajuus- eli frekvenssimoduloituna viitataan yleensä suomenkielisellä nimellä ULA tarkoittaen ultralyhyitä radioaaltoja, joista kaupallisessa englanninkielisessä viestinnässä viitataan taajuusmodulaation mukaan FM, vaikka modulaatio ei tarkoita aallonpituutta eikä tästä johtuvaa taajuutta.
AM ja FM sekä AM:n sukuinen SSB
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samalla tavalla viitataan keskipitkien aaltojen ja pitkien aaltojen lähetyksiin laajuus- eli amplitudimodulaation englanninkielisen lyhenteen mukaan AM:nä, vaikka modulaatio ei riipu suoraan aallonpituudesta eikä siitä johtuvasta taajuudesta. Yleisradion pitkät, keskipitkät ja lyhyet aallot, 120 metrin aaltoalueelta 11 metrin aaltoalueelle ovat amplitudimoduloidut. Amatööradioaalloilla 160 metrin aaltoalueelta 10 metrin aaltoalueelle MF-taajuusalueella 160 metrin aalloilla ja HF-taajuusalueella 80 metrin aaltoalueelta 10 metrin aaltoaluelle käytetään yleensä AM-aaltoa muistuttavaa alapuolta 160 metrin aaltoalueelta 40 metrin aaltolueella alapuolta, alanauhaa, ja siitä lyhyemmille aalloille yläpuolta, ylänauhaa. Kuitenkin pisimmilläkin aalloilla muussa radioliikenteessä, kuten sotilasradioliikenteessä tai diplomaattiradioliikenteessä käytetään koko ajan yläpuolta. Amatööriradioliikenteessäkin poikkeuksena paikkaa ilmoittavissa liikennemuodoissa, kuten FT4, FT8 ja yhdistelmää WSPR käytetään ylänauhaa.
FM lyhytaaltojen yläpäästä ultralyhyille aalloille ja ilmailuradion AM
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amplitudimodulaatio on ollut myös LA-radion ensimmäine modulaatiotapa, mutta siitä on suuressa määrin siirrytty taajuus- eli frenvessimodulaatioon FCC:n ja CEPT:n aaltoalueella 26,965 MHz - 27,405 MHz ja myös puolalais-venäläisellä 26,960 MHz - 27,400 MHz -aaltoalueella. Alueen aallonpituus on noin 11 metriä. Tätä lyhyemmillä aalloilla käytetään yleisesti FM-modulaatiota poikkeuksena ilmailuradio, missä käytetään 108 MHz:iä suuremmilla taajuuksilla edelleen amplitudimodulaatiota. Näin ollen voidaan todeta, ettei modulaatio välttämättä määritä aallonpituutta ja taajuutta. Yleisradiovastaanottimissa, kun niissä ei enää juuri ole lyhyitä aaltoja, ultralyhyiden aaltojen ja keskipitkien aaltojen vastaanottimet markkinoidaan FM - AM -vastaanottimina. Vastaanottimet, mistä ei puutu lyhyitä aaltoja, markkinoidaan FM - AM - SW -vastaanottimina. Maailmanradioissa voivat olla myös pitkät yleisradioaallot, keskipitkät yleisradioaallot ja kaikki lyhyet yleisradioaallot. Joissain harvoissa maailmanradioissa on vastaanottomahdollisuus myös yksinauha-, SSB-lähetyksille, mitkä eivät ole yleisradiolähetyksiä, vaan esimerkiksi amatööradiolähetyksiä.
Ultralyhyiden aaltojen noin kolme metriä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]ULA:aan tai toisin sanottuna FM:ään taajuus- tai aallonpituusmerkityksessä ei yleensä viitata 3m:n aaltoalueena, vaikka ultralyhyet aallot ovat radiolähetysten vakioituina kanavina juuri kolmen metrin aallonpituuden alueella.
ULA-lähetyksiä on ollut myös Euroopan yleisradioliiton, EBU:n, käyttämän 87,5 MHz - 108,0 MHz:n alapuolellakin kolmea metriä pidemmillä aalloilla OIRT:n jäsenvaltioiden piirissä.
Taajuusjako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ularadioasemat Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Radioasema | MHz | käyttäjä | RDS |
|---|---|---|---|
| Fiskarsin radioasema | 90,9 93,1 97,0 |
Yle Radio 1 YleX Yle Radio Suomi |
YLE YKSI YLEX YLENLANT Ylen Läntinen |
| Radioasema | MHz | käyttäjä | RDS |
|---|---|---|---|
| Oulun radioasema | 90,4 93,2 97,3 |
Yle Radio 1 YleX Yle Radio Suomi |
YLE YKSI YLEX YLE OULU Oulu Radio |
|
| Radioasema | MHz | käyttäjä | RDS |
|---|---|---|---|
| Utsokin radioasema | 90,7 93,1 99,4 |
Yle Radio 1 YleX Yle Radio Suomi |
YLE YKSI YLEX YLELAPPI Lapin Radio |
| Uudenkaupungin radioasema | 107,1 | Yle Radio Suomi | YLENTURKU Turun Radio |
| Radioasema | MHz | käyttäjä | RDS |
|---|---|---|---|
| Ylläksen radioasema | 92,2 95,3 98,1 |
Yle Radio 1 YleX Yle Radio Suomi |
YLE YKSI YLEX YLELAPPI Lapin Radio |
| Radioasema | MHz | käyttäjä | RDS |
|---|---|---|---|
| Ähtärin radioasema | 91,9 94,6 96,6 |
Yle Radio 1 YleX Yle Radio Suomi |
YLE YKSI YLEX YLEEPOHJ Pohjanmaan Radio |