S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan
| Ensimmäinen maailmansota | |
|---|---|
| 1914 – 1918 | Suomi itsenäistyy |
| 1917 - 1918 | Suomen sisällissota |
| 1918 - 1930 | Suomi sisällissodan jälkeen - äärioikeiston nousu |
| 1920 – 1940 | Elämää Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla |
Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.[1]
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen sota - Suomi irrotetaan Ruotsista ja liitetään Venäjään
- Autonominen Suomen suuriruhtinaskunta
- Helsinki ja muut suuriruhtinaskunnan kaupungit
- Suurin osa suomalaisista eli 1800-luvulla maaseudulla
- Suomalaisen kulttuurin kehitys 1800-luvulla
- Taiteen kultakausi Suomessa
- Suomessa pidettiin Venäjän yhtenäistämispyrkimyksiä sortokautena
- Kohti itsenäistä Suomea
Suomi itsenäistyy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Suomi itsenäistyy
Suomen eduskunta julistautui korkeimmaksi valtiomahdiksi 18.7.1917 hyväksytyllä valtalailla. Se ei koskaan tullut voimaan, sillä sitä vastustanut Venäjän hallitus hajotti eduskunnan. Svinhufvudin senaatti eli Suomen hallitus luki laatimansa itsenäisyysjulistuksen 4.12.1917 eduskunnalle, joka hyväksyi sen kaksi päivää myöhemmin porvaripuolueiden äänin 100-88. Julistuksen hyväksymispäivä (6.12.1917) vakiintui myöhemmin Suomen itsenäisyyspäiväksi. Venäjän kansankomissaarien neuvosto antoi 31.12.1917 esityksen Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta.
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Suomen sisällissota
Poliittinen vasemmisto perusti punakaartien nimellä tunnetun aseistetun järjestyskaartin. Oikeisto puolestaan perusti suojeluskunnan nimellä tunnetun kaartin, johon liittyi talonpoikia, ylioppilaita ja keskiluokkaan kuuluvia suomalaisia. Oikeisto oli voittanut eduskuntavaalit ja muodostanut Suomea johtavan hallituksen. Punakaartit aloittivat kapinan hallitusta vastaan 26.1.1918.
Suomi sisällissodan jälkeen - äärioikeiston nousu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Suomi sisällissodan jälkeen - äärioikeiston nousu
Lapuan liike ei kaihtanut voimakeinoja, mikä johti myös lakien rikkomiseen. Tunnetuin toimintamuoto oli kommunistien ja muiden vasemmistolaisten "muilutukset" (kyyditykset), jotka olivat enemmän tai vähemmän väkivaltaisia.
Elämää Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Elämää Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla
1920-luvun aikana Suomen väkiluku kasvoi 3,4 miljoonaan. Kaupungistuminen ja hyvinvoinnin lisääntyminen vähensivät syntyvyyttä, ja kuolleisuus laski lääketieteen kehittyessä ja ravinnon saatavuuden parantuessa. Suomessa eurooppalainen muoti vaikutti kulttuurielämän kehitykseen. 1920-luvulla ilmestyivät ensimmäiset äänielokuvat ja Yleisradio aloitti suomen- ja ruotsinkieliset radiolähetykset. Suomessa astui pian itsenäistymisen jälkeen voimaan kieltolaki, jonka nojalla kaikki alkoholijuomien maahantuonti ja myyminen kiellettiin.